Suomalaisessa yhteiskunnassa on tänä päivänä neljä tapaa työllistyä haluamalleen alalle. Nämä ovat:
1) Työllistyä suhteilla
2) Työllistyä sellaisille aloille, joilla ei juurikaan tarvita koulutusta
3) Työllistää itsensä ryhtymällä yrittäjäksi
4) Työllistyä pitkän kaavan mukaan opiskelemalla ensin yliopistotutkinto ja hankkimalla sen jälkeen pitkä tai kansainvälinen työkokemus.
Mikäli työnhakijalla ei ole käytettävissä mitään yllä mainituista kanavista, mahdollisuudet työllilstymiseen ovat heikot. Tämän voi todeta eräästä keskisuuren kaupungin esimerkistä.
Kaupungin X palveluksessa työskentelevän toimistohenkilö S:n toimenkuvaan kuuluu yksinkertainen tietojen näpyttely atk-järjestelmään sekä satunnainen puhelimeen vastaaminen. Henkilö S on jäämässä äitiyslomalle ja hänen määräaikainen äitiysloman sijaisuutensa tulee haettavaksi työvoimatoimiston nettisivuilla. Paikka on samaan aikaan kaupungin sisäisessä haussa. Lisäksi saman yksikön johtohenkilöt etsivät aktiivisesti lähipiiristään henkilöä, joka haluaisi tulla hoitamaan kyseistä tehtävää. Määräaikaan mennessä saapuu 169 hakemusta, joista 14 on sisäisiä, jo kaupungin palkkalistoilla työskentelevien henkilöjen hakemuksia. Haastatteluun kutsutaan 10 hakijaa, joista yksi valitaan. Valittu henkilö on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Hänellä on kahdeksan vuoden työkokemus kunnalliselta puolelta ja atk-järjestelmiin liittyvien pojektien kehittämisestä.
Tässä tapauksessa toteutui malli 4.
Esimerkki osoittaa, miten suuri epäsuhta on työtehtävän ja koulutuksen, sekä avoimen työpaikan ja paikkaa hakevien lukumäärässä. Loppupäätelmä on, että työllistymisen mahdollisuudet ovat monilla aloilla ja monen tutkintonimikkeen kohdalla jokseenkin olemattomat.
Onko työpaikkoja liian vähän vai työnhakijat liian heikosti koulutettuja? Työvoimaviranomainen uskoo vain ja ainoastaan jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Kaikesta tyhjästä puheesta huolimatta tosielämän realiteetti on, että työpaikkoja on tässä maassa liian vähän.
Niille aloille joita työvoimapula koskee, en edes haluaisi kouluttautua. Paskahommia. Ihminen on luotu tekemään sitä mihin omat taipumukset ohjaavat koulutuksessa ja muissakin valinnoissa. Jos se ei riitä, jääköön yhteiskunta ja työnantajat nuolemaan näppejään. Työttömän ei kannata nöyristellä ketään, eikä suostua puoli-ilmaiseksi sellaiseen duuniin joka on vastenmielistä. Siinä tekee vain karhunpalveluksen itselleen.
Loppuun vielä herättelevä kysymys työelämävalmennuksesta. Uskotko, että tehtyäsi ulkopuoliselle töitä 8 euron päiväpalkalla, saisit joskus palkallisen työpaikan? Tämä on alhaisin keino hoitaa työttömyyttä, mihin olen ikinä törmännyt. Jos minulle osoitettaisiin tuollainen paikka ja tuolla hinnalla, täysin varmasti valittaisin euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
1) Työllistyä suhteilla
2) Työllistyä sellaisille aloille, joilla ei juurikaan tarvita koulutusta
3) Työllistää itsensä ryhtymällä yrittäjäksi
4) Työllistyä pitkän kaavan mukaan opiskelemalla ensin yliopistotutkinto ja hankkimalla sen jälkeen pitkä tai kansainvälinen työkokemus.
Mikäli työnhakijalla ei ole käytettävissä mitään yllä mainituista kanavista, mahdollisuudet työllilstymiseen ovat heikot. Tämän voi todeta eräästä keskisuuren kaupungin esimerkistä.
Kaupungin X palveluksessa työskentelevän toimistohenkilö S:n toimenkuvaan kuuluu yksinkertainen tietojen näpyttely atk-järjestelmään sekä satunnainen puhelimeen vastaaminen. Henkilö S on jäämässä äitiyslomalle ja hänen määräaikainen äitiysloman sijaisuutensa tulee haettavaksi työvoimatoimiston nettisivuilla. Paikka on samaan aikaan kaupungin sisäisessä haussa. Lisäksi saman yksikön johtohenkilöt etsivät aktiivisesti lähipiiristään henkilöä, joka haluaisi tulla hoitamaan kyseistä tehtävää. Määräaikaan mennessä saapuu 169 hakemusta, joista 14 on sisäisiä, jo kaupungin palkkalistoilla työskentelevien henkilöjen hakemuksia. Haastatteluun kutsutaan 10 hakijaa, joista yksi valitaan. Valittu henkilö on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Hänellä on kahdeksan vuoden työkokemus kunnalliselta puolelta ja atk-järjestelmiin liittyvien pojektien kehittämisestä.
Tässä tapauksessa toteutui malli 4.
Esimerkki osoittaa, miten suuri epäsuhta on työtehtävän ja koulutuksen, sekä avoimen työpaikan ja paikkaa hakevien lukumäärässä. Loppupäätelmä on, että työllistymisen mahdollisuudet ovat monilla aloilla ja monen tutkintonimikkeen kohdalla jokseenkin olemattomat.
Onko työpaikkoja liian vähän vai työnhakijat liian heikosti koulutettuja? Työvoimaviranomainen uskoo vain ja ainoastaan jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Kaikesta tyhjästä puheesta huolimatta tosielämän realiteetti on, että työpaikkoja on tässä maassa liian vähän.
Niille aloille joita työvoimapula koskee, en edes haluaisi kouluttautua. Paskahommia. Ihminen on luotu tekemään sitä mihin omat taipumukset ohjaavat koulutuksessa ja muissakin valinnoissa. Jos se ei riitä, jääköön yhteiskunta ja työnantajat nuolemaan näppejään. Työttömän ei kannata nöyristellä ketään, eikä suostua puoli-ilmaiseksi sellaiseen duuniin joka on vastenmielistä. Siinä tekee vain karhunpalveluksen itselleen.
Loppuun vielä herättelevä kysymys työelämävalmennuksesta. Uskotko, että tehtyäsi ulkopuoliselle töitä 8 euron päiväpalkalla, saisit joskus palkallisen työpaikan? Tämä on alhaisin keino hoitaa työttömyyttä, mihin olen ikinä törmännyt. Jos minulle osoitettaisiin tuollainen paikka ja tuolla hinnalla, täysin varmasti valittaisin euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.