ulkomaalainen mies

kertoa koska en ole koskaan seurustellut ulkomaaliasen kanssa enkä seurustelekaan.
kuullut olen monia tarinoita,en kylläkään mitään vuosi sadan rakkaus tarinoita...omme asulle ja sille turkkilaisellesi.älä ainakaan koskaa odota saavasi mitää hyvää vastaan ottoa hänen perheeltään :) ja eikö se mene vähän niin että turkkilaisten perheet määrää kenen kanssa poika menee naimisiin...sillon sä olet historiaa.ei saisi tietyenkään yleistää,mutta niillä on niin erillainen kulttuuri ja elämän tavat poikkeavat rajusti meidän tavoista,kumpa se olisikin niin että maassa maan tavalla.

Olet yhtä alhainen kun se turkkilainenkin. Ja lapsesi tulee olemaan mulatteja.

Kolmatta vuotta ollaan yhdessä, nyt jo naimisissa asti. Mieheni on siis Bangladeshista. Aivan ihanaa on ollut, voit varautua siihen, että sinua kuunnellaan ja huomioidaan todella paljon, eli ei pelkästään suhteen alussa, kuten suomalaisilla miehillä on tapana.

Kannattaa tutustua hyvin miehen kulttuuriin ja uskontoon, opetella ainakin hänen kielensä ja jos mahdollista, opetella myös laittamaan heidän ruokiaan. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että nyt ollaan Suomessa, eli ensisijainen asia on, että hän oppii Suomen kielen ja kulttuurin mahdollisimman hyvin, eikä teistä tule mitään turkkilaista perhettä, jotka tekevät kaiken eri tavoin kuin suomalaiset.

Yksi asia, mikä kannattaa muistaa, on se, että miehelläsi ei ole minkäänlaisia siteitä Suomeen, eli hän voi ihan yhtäkkiä tahtoa muuttaa johonkin muualle esim. työn perässä. Koska hän on jo kerran jättänyt oman maansa, niin hänellä ei ole enää väliä, missä asuu, eli ehkä sinunkin kannattaa valmistautua muuttamaan johonkin muualle.

Se on kyllä totta, että kahden kulttuurin suhteessa pitää tehdä huomattavasti enemmän töitä, kuin jos molemmat ovat vaikkapa suomalaisia, mutta kyllä se antaakin enemmän, tulee enemmän näkökantoja ja jotenkin "syvempi" suhde.

Olen huomannut, että turkkilaisista puhutaan aika paljon pahaa, mutta suurin osa heistä, joita minä tunnen, ovat todella mukavia ja luotettavia ja hyvin sopeutuvia. Tunnen muutaman pariskunnan, joissa toinen on turkkilainen ja toinen suomalainen, ja heillä on ainakin aika vähän ollut ongelmia. Eli kunhan et yritä tehdä itsestäsi turkkilaista tai miehestäsi suomalaista, niin kyllä se varmaan siitä lähtee...