Tässä yksi ystävän hommaamis strategia.
A) Ensin pyydetään toiselta jotain ystävällisesti ja innostuneesti
B) Toinen kertoo innostuneesti, haukutaan ettei mua kiinnosta sun typerät jutut
Loukkaantuu eikä puhu enää mitään.
C) Odotetaan hetkonen ja haukutaan, ettei toisesta ole juttukaveriksi
Tarkkaillaan reaktioita sattuuko, jos sattuu isketään taas vyön alle.
D) Soitetaan vaikka kaverille ja haukutaan tyyppiä niuhoksi, joka kertoo tyhmiä juttuja eikä sitten siitä ole edes keskustelukaveriksi, niin että em. henkilö kuulee keskustelun "vahingossa".
Sitten taas palautusjakso jonka jälkeen uudelleen loukkaamista.
Ai että kun on viihdyttävää! Just sopiva tyyli kovettaa vähän ihmisiä.
Aina pitää muistaa, että mikä tahansa olisikin ongelma. Se on SEN SYYTÄ! Ei oo mun vika, että kerrot tyhmiä juttuja. Ei oo mun vika, ettei susta ole juttukaveriksi.
Sit kun se on vähän hitaampi kävelijä kuin minä. Niin ensin mä naureskelin vaikka kuinka pitkään kävellessäni. Sit sanoin, et tiedät sä mitä. Mä keksin ihan sairaan hauskan jutun. Kaveri innostuu ja kysyy, että mikä se on. Niin siihen sanon, että sä oot ihan kuin pieni pyöreä läski ankanpoikanen... Lyllertelet siellä jossain emon perässä ja sua joutuu aina vaan odottelemaan.
Eikös ollut aika hyviä iskuja?! Mitä.
A) Ensin pyydetään toiselta jotain ystävällisesti ja innostuneesti
B) Toinen kertoo innostuneesti, haukutaan ettei mua kiinnosta sun typerät jutut
Loukkaantuu eikä puhu enää mitään.
C) Odotetaan hetkonen ja haukutaan, ettei toisesta ole juttukaveriksi
Tarkkaillaan reaktioita sattuuko, jos sattuu isketään taas vyön alle.
D) Soitetaan vaikka kaverille ja haukutaan tyyppiä niuhoksi, joka kertoo tyhmiä juttuja eikä sitten siitä ole edes keskustelukaveriksi, niin että em. henkilö kuulee keskustelun "vahingossa".
Sitten taas palautusjakso jonka jälkeen uudelleen loukkaamista.
Ai että kun on viihdyttävää! Just sopiva tyyli kovettaa vähän ihmisiä.
Aina pitää muistaa, että mikä tahansa olisikin ongelma. Se on SEN SYYTÄ! Ei oo mun vika, että kerrot tyhmiä juttuja. Ei oo mun vika, ettei susta ole juttukaveriksi.
Sit kun se on vähän hitaampi kävelijä kuin minä. Niin ensin mä naureskelin vaikka kuinka pitkään kävellessäni. Sit sanoin, et tiedät sä mitä. Mä keksin ihan sairaan hauskan jutun. Kaveri innostuu ja kysyy, että mikä se on. Niin siihen sanon, että sä oot ihan kuin pieni pyöreä läski ankanpoikanen... Lyllertelet siellä jossain emon perässä ja sua joutuu aina vaan odottelemaan.
Eikös ollut aika hyviä iskuja?! Mitä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
No luulis ettei sulla ole ystävistä pulaa, kirjoitat hauskasti=)
kuin olisi vanhempien ja lasten välisissä suhteissa ongelmia. Niitä vastaanhan voi kiukutella, ja sanoa, että ootte tyhmiä, ja mikään ei kelpaa ja pilaatte mun elämän ja sitä rataa. Ja vaikka kuinka yrittäisivät jotain hyvää, niin eiei, ei kerrassaan kelpaa, ei oo tarpeeks hyvä juttu.
En kyllä tiedä, mitä siellä on ystävyyden kanssa tekemistä. Toivottavasti ystäviä ei kauheesti kiukkuilulla kiusata ja oikee ystävyys saa tilaa kasvaa myös hiljakseen.
Musta se ankka -juttu oli kiva. Siis ei mitenkään kovasti ajateltuna, vaan pehmeesti. Kai me kaikki vähän sellaisia pieniä ankanpoikasia ollaan välillä.