Selkeää luettavaa noituudesta ja sen vaikutuksista:
Doreen Irvine: Olin noita.
Löytyy ainakin Amazonista englanniksi, divareista
ja kirppiksiltä suomeksi.
Pätkiä näkyy olevan YouTubessakin, jos goooglaat.
Kysymys on englantilaisesta naisesta, joka
noituudessakin pääsi pitkälle, mutta löysi sitten
Jumalan rakkauden.
Kannattaa lukea, jos pimeys kiinnostaa liikaa...
Doreen Irvine: Olin noita
sunnyriver
17
5109
Vastaukset
- Eräs lukija
On luettu omina seurakunta-aktiivi vuosinani kertaan jos pariinkin. Suosittelen uusintakertaa sinullekin, tällä kertaa kriittisen ajattelun kanssa.
Jos selkeä ja faktapitoisempi luettava "noituudesta ja sen vaikutuksista" kiinnostaa, suosittelen kääntymään uskontotieteellisten julkaisujen puoleen.- sunnyriver
Paljon olen lukenut sitäkin puolta,
varsinkin sen takia, että olen ihan muuten
vain rukoillut melkoisesti Mustajalkaintiaanien
puolesta.Intiaanikulttuuri on melkoinen
sekamelska rauhaa, noituutta ja väkivaltaa.
Toisaalta väärä kiinnostus ei ole hyväksi.
Irvine tuli mieleen nimenomaan sen takia, että
lähellä Dartmooria asunut tyttäreni kertoi täällä käydessään Dartmoorista
ja siitä, mitä siellä tapahtuu.
Se, miksi välillä itse pohdin asioita, on se,
että väkisinkin olen joutunut törmäämään näihin
tarinoihin ja tilanteisiin lapsesta saakka ja ottamaan ottamaan useamman kerran noidan kanssa
yhteen niin Lapissa kuin Olarin torillakin Espoossa. Silloin kun noita tai satanisti
tulee kohti ja julistaa kaatavansa toisen
oman herransa saatanan voimassa, ei siinä jää muutakeinoa naiselle, vaikkakaan ei niin hennollekaan,
kuin nostaa käsi taivasta kohti ja julistaa:
Jeesuksen Kristuksen nimessä pysähdy!
Mitään luontaista viehtymystä pimeään minulla ei
ole, enemmänkin se on Jumalan profeetan ja
Jumalaa rakastavan mystikon mietteitä, miten
vastapuoli toimii ihan noin konkreettisesti,
jotta pysyisi wedes joteknin taisteluvireessä
ja terävänä.
Monta kertaa on itselle tullut selittämätön,
raskas taistelun olo ja sitten Jumala on saattanut sanoa, että olet mukana siinä taistelussa siellä ja siellä. Eli tavallaan olen läsnä tässä, mutta henkeni taistelee jossakin muualla Jumalan taisteluita.
Syyskuun 11. oli ja meni, mutta palautti mieleeni sen päivän. Olin Hesassa hammaslääkärissä porattavana ja yhtäkkiä päälleni laskettiin hyvin raskas olo, piti taistella ja taistella hengen maailmassa, että
jotakin tapahtuisi, että ihmiset tavallaan meisivät yli omien rajojensa toisten puolesta.
Sitä kesti ja kesti. Muistan, kuinka mietin, että onhan poraaminen sinänsä kamalaa, mutta ei se koko tätä oloa selitä. Kaikki voimat tuntuvat häviävän, tuntui kuin hajoaisin itse.
Aikanaan se olo meni ohi. Sitten Jumala myöhemmin kertoi, että olin taistelemassa sen
koneen puolesta, joka tippui lopulta johonkin
pellolle keskelle Amerikan ei mitään sen sijaan, että olisi ohjattu ihmisten keskelle.
Maalina taisi olla Pentagon? Joka tapauksessa
muutama sen koneen matkustajista hyökkäsi
terroristien kimppuun, niin että kone ei päässyt terroristien suunnittelemaan maaliin.
Sillon en vain tiennyt mitään tästä. Kotiin tultuani tytär kertoi järkyttyneenä uutisista,
mitä oli tapahtunut.
Sodassa me olemme jatkuvasti ja jos
jostakin kirjasta löytää edes yhden tai
kaksi selitystä sille, miten vihollinen toimii,
niin hyvä on.
Ei silti, parempiakin kirjoja varmaan on ja paljon. Toivottavasti ihmiset antavat vihjeitä! - oikeassa!
sunnyriver kirjoitti:
Paljon olen lukenut sitäkin puolta,
varsinkin sen takia, että olen ihan muuten
vain rukoillut melkoisesti Mustajalkaintiaanien
puolesta.Intiaanikulttuuri on melkoinen
sekamelska rauhaa, noituutta ja väkivaltaa.
Toisaalta väärä kiinnostus ei ole hyväksi.
Irvine tuli mieleen nimenomaan sen takia, että
lähellä Dartmooria asunut tyttäreni kertoi täällä käydessään Dartmoorista
ja siitä, mitä siellä tapahtuu.
Se, miksi välillä itse pohdin asioita, on se,
että väkisinkin olen joutunut törmäämään näihin
tarinoihin ja tilanteisiin lapsesta saakka ja ottamaan ottamaan useamman kerran noidan kanssa
yhteen niin Lapissa kuin Olarin torillakin Espoossa. Silloin kun noita tai satanisti
tulee kohti ja julistaa kaatavansa toisen
oman herransa saatanan voimassa, ei siinä jää muutakeinoa naiselle, vaikkakaan ei niin hennollekaan,
kuin nostaa käsi taivasta kohti ja julistaa:
Jeesuksen Kristuksen nimessä pysähdy!
Mitään luontaista viehtymystä pimeään minulla ei
ole, enemmänkin se on Jumalan profeetan ja
Jumalaa rakastavan mystikon mietteitä, miten
vastapuoli toimii ihan noin konkreettisesti,
jotta pysyisi wedes joteknin taisteluvireessä
ja terävänä.
Monta kertaa on itselle tullut selittämätön,
raskas taistelun olo ja sitten Jumala on saattanut sanoa, että olet mukana siinä taistelussa siellä ja siellä. Eli tavallaan olen läsnä tässä, mutta henkeni taistelee jossakin muualla Jumalan taisteluita.
Syyskuun 11. oli ja meni, mutta palautti mieleeni sen päivän. Olin Hesassa hammaslääkärissä porattavana ja yhtäkkiä päälleni laskettiin hyvin raskas olo, piti taistella ja taistella hengen maailmassa, että
jotakin tapahtuisi, että ihmiset tavallaan meisivät yli omien rajojensa toisten puolesta.
Sitä kesti ja kesti. Muistan, kuinka mietin, että onhan poraaminen sinänsä kamalaa, mutta ei se koko tätä oloa selitä. Kaikki voimat tuntuvat häviävän, tuntui kuin hajoaisin itse.
Aikanaan se olo meni ohi. Sitten Jumala myöhemmin kertoi, että olin taistelemassa sen
koneen puolesta, joka tippui lopulta johonkin
pellolle keskelle Amerikan ei mitään sen sijaan, että olisi ohjattu ihmisten keskelle.
Maalina taisi olla Pentagon? Joka tapauksessa
muutama sen koneen matkustajista hyökkäsi
terroristien kimppuun, niin että kone ei päässyt terroristien suunnittelemaan maaliin.
Sillon en vain tiennyt mitään tästä. Kotiin tultuani tytär kertoi järkyttyneenä uutisista,
mitä oli tapahtunut.
Sodassa me olemme jatkuvasti ja jos
jostakin kirjasta löytää edes yhden tai
kaksi selitystä sille, miten vihollinen toimii,
niin hyvä on.
Ei silti, parempiakin kirjoja varmaan on ja paljon. Toivottavasti ihmiset antavat vihjeitä!Varmaan on hyvä kirja, mitä suosittelet. Herra kanssasi. Hän sinua käyttää evankeliuminsa levittämisessä tässä pimenevässä maailmassa.
- Viheriä
oikeassa! kirjoitti:
Varmaan on hyvä kirja, mitä suosittelet. Herra kanssasi. Hän sinua käyttää evankeliuminsa levittämisessä tässä pimenevässä maailmassa.
Kyllähän se pimeys lisääntyy kun evankeliumi leviää.
- Veli Nopsajalka
sunnyriver kirjoitti:
Paljon olen lukenut sitäkin puolta,
varsinkin sen takia, että olen ihan muuten
vain rukoillut melkoisesti Mustajalkaintiaanien
puolesta.Intiaanikulttuuri on melkoinen
sekamelska rauhaa, noituutta ja väkivaltaa.
Toisaalta väärä kiinnostus ei ole hyväksi.
Irvine tuli mieleen nimenomaan sen takia, että
lähellä Dartmooria asunut tyttäreni kertoi täällä käydessään Dartmoorista
ja siitä, mitä siellä tapahtuu.
Se, miksi välillä itse pohdin asioita, on se,
että väkisinkin olen joutunut törmäämään näihin
tarinoihin ja tilanteisiin lapsesta saakka ja ottamaan ottamaan useamman kerran noidan kanssa
yhteen niin Lapissa kuin Olarin torillakin Espoossa. Silloin kun noita tai satanisti
tulee kohti ja julistaa kaatavansa toisen
oman herransa saatanan voimassa, ei siinä jää muutakeinoa naiselle, vaikkakaan ei niin hennollekaan,
kuin nostaa käsi taivasta kohti ja julistaa:
Jeesuksen Kristuksen nimessä pysähdy!
Mitään luontaista viehtymystä pimeään minulla ei
ole, enemmänkin se on Jumalan profeetan ja
Jumalaa rakastavan mystikon mietteitä, miten
vastapuoli toimii ihan noin konkreettisesti,
jotta pysyisi wedes joteknin taisteluvireessä
ja terävänä.
Monta kertaa on itselle tullut selittämätön,
raskas taistelun olo ja sitten Jumala on saattanut sanoa, että olet mukana siinä taistelussa siellä ja siellä. Eli tavallaan olen läsnä tässä, mutta henkeni taistelee jossakin muualla Jumalan taisteluita.
Syyskuun 11. oli ja meni, mutta palautti mieleeni sen päivän. Olin Hesassa hammaslääkärissä porattavana ja yhtäkkiä päälleni laskettiin hyvin raskas olo, piti taistella ja taistella hengen maailmassa, että
jotakin tapahtuisi, että ihmiset tavallaan meisivät yli omien rajojensa toisten puolesta.
Sitä kesti ja kesti. Muistan, kuinka mietin, että onhan poraaminen sinänsä kamalaa, mutta ei se koko tätä oloa selitä. Kaikki voimat tuntuvat häviävän, tuntui kuin hajoaisin itse.
Aikanaan se olo meni ohi. Sitten Jumala myöhemmin kertoi, että olin taistelemassa sen
koneen puolesta, joka tippui lopulta johonkin
pellolle keskelle Amerikan ei mitään sen sijaan, että olisi ohjattu ihmisten keskelle.
Maalina taisi olla Pentagon? Joka tapauksessa
muutama sen koneen matkustajista hyökkäsi
terroristien kimppuun, niin että kone ei päässyt terroristien suunnittelemaan maaliin.
Sillon en vain tiennyt mitään tästä. Kotiin tultuani tytär kertoi järkyttyneenä uutisista,
mitä oli tapahtunut.
Sodassa me olemme jatkuvasti ja jos
jostakin kirjasta löytää edes yhden tai
kaksi selitystä sille, miten vihollinen toimii,
niin hyvä on.
Ei silti, parempiakin kirjoja varmaan on ja paljon. Toivottavasti ihmiset antavat vihjeitä!Kiitos kirjoituksesta, sunnyriver. Sain sinulta juuri vastauksen omiin taisteluihini!
Jumalan siunausta, rauhaa ja voimaa sinulle! - Anonyymi
sunnyriver kirjoitti:
Paljon olen lukenut sitäkin puolta,
varsinkin sen takia, että olen ihan muuten
vain rukoillut melkoisesti Mustajalkaintiaanien
puolesta.Intiaanikulttuuri on melkoinen
sekamelska rauhaa, noituutta ja väkivaltaa.
Toisaalta väärä kiinnostus ei ole hyväksi.
Irvine tuli mieleen nimenomaan sen takia, että
lähellä Dartmooria asunut tyttäreni kertoi täällä käydessään Dartmoorista
ja siitä, mitä siellä tapahtuu.
Se, miksi välillä itse pohdin asioita, on se,
että väkisinkin olen joutunut törmäämään näihin
tarinoihin ja tilanteisiin lapsesta saakka ja ottamaan ottamaan useamman kerran noidan kanssa
yhteen niin Lapissa kuin Olarin torillakin Espoossa. Silloin kun noita tai satanisti
tulee kohti ja julistaa kaatavansa toisen
oman herransa saatanan voimassa, ei siinä jää muutakeinoa naiselle, vaikkakaan ei niin hennollekaan,
kuin nostaa käsi taivasta kohti ja julistaa:
Jeesuksen Kristuksen nimessä pysähdy!
Mitään luontaista viehtymystä pimeään minulla ei
ole, enemmänkin se on Jumalan profeetan ja
Jumalaa rakastavan mystikon mietteitä, miten
vastapuoli toimii ihan noin konkreettisesti,
jotta pysyisi wedes joteknin taisteluvireessä
ja terävänä.
Monta kertaa on itselle tullut selittämätön,
raskas taistelun olo ja sitten Jumala on saattanut sanoa, että olet mukana siinä taistelussa siellä ja siellä. Eli tavallaan olen läsnä tässä, mutta henkeni taistelee jossakin muualla Jumalan taisteluita.
Syyskuun 11. oli ja meni, mutta palautti mieleeni sen päivän. Olin Hesassa hammaslääkärissä porattavana ja yhtäkkiä päälleni laskettiin hyvin raskas olo, piti taistella ja taistella hengen maailmassa, että
jotakin tapahtuisi, että ihmiset tavallaan meisivät yli omien rajojensa toisten puolesta.
Sitä kesti ja kesti. Muistan, kuinka mietin, että onhan poraaminen sinänsä kamalaa, mutta ei se koko tätä oloa selitä. Kaikki voimat tuntuvat häviävän, tuntui kuin hajoaisin itse.
Aikanaan se olo meni ohi. Sitten Jumala myöhemmin kertoi, että olin taistelemassa sen
koneen puolesta, joka tippui lopulta johonkin
pellolle keskelle Amerikan ei mitään sen sijaan, että olisi ohjattu ihmisten keskelle.
Maalina taisi olla Pentagon? Joka tapauksessa
muutama sen koneen matkustajista hyökkäsi
terroristien kimppuun, niin että kone ei päässyt terroristien suunnittelemaan maaliin.
Sillon en vain tiennyt mitään tästä. Kotiin tultuani tytär kertoi järkyttyneenä uutisista,
mitä oli tapahtunut.
Sodassa me olemme jatkuvasti ja jos
jostakin kirjasta löytää edes yhden tai
kaksi selitystä sille, miten vihollinen toimii,
niin hyvä on.
Ei silti, parempiakin kirjoja varmaan on ja paljon. Toivottavasti ihmiset antavat vihjeitä!Höpöhöpö. Tuo koko episodi oli siionistien saatanallinen juoni ja täydestä meni siitäkin huolimatta, että kaikki on selvitetty lavastukseksi ja tarkoituksellisiksi murhiksi. Älä usko sitä virallista valhetta, ei sitä usko kukaan muukaan ajattelukykyinen!
- Luettu on!
Pimeyden kanssa ei kannata leikkiä...
- kirjasta
Olen joskus jonkun referaatin lukenut siitä kirjasta ja vaikutti aivan uskomattoman hyvältä! Ikävä kyllä en ole tuota kirjaa saanut hankittua!
- Vihollisen juonet eivät ole...
kirjasta kirjoitti:
Olen joskus jonkun referaatin lukenut siitä kirjasta ja vaikutti aivan uskomattoman hyvältä! Ikävä kyllä en ole tuota kirjaa saanut hankittua!
Nykyään aika monet sekaantuvat noihin mustiin voimiin. Ensin epäillään, että mahtaako ollenkaan "tapahtua mitään". Kun sitten mennään asioissa sopivan pitkälle, alkaakin tapahtua. Siitä vaiheesta aletaankin sitten jo haluta pois. Valitettavasti kaikki eivät pääse pois. Tuo Irvine pääsi harvinaisen syvältä. Muitakin "pakoonpäässeitä" on ja heidän neuvonsa kannattaa ottaa todesta. Jos joku epäilee Jumalan olemassaoloa, sielunvihollisen puuhastelut sen ainakin todistavat. Siitä suunnasta todistuksen etsiminen on kuitenkin aina virhe! Kannattaa kääntyä suoraan Jumalan puoleen ja antaa Jumalan näyttää voimansa. On suuri siunaus, jos alusta alkaen uskoo, että Jumalan puoleen kääntymällä vasta alkaakin tapahtua!
- normaali ihminen
Aika selkeä kuvaus mitä tapahtuu hihhulin korvien välissä kun hänen mielensä heittelehtiin kui tuuliviiri.
- sunnyriver
Pelkkiä tositapahtumia tässä ketjussa olen kertonut,
kohtaamisia noituuden harrastajien kanssa.
Samat sanat he olisivat sanoneet,
samat teot tehneet,
sama kirous olisi näkynyt
esi-isien noituuksien jäljiltä,
olisi siinä ollut katselemassa
tai kuuntelemassa
ns. "hihhuli" tai joku muu.
Eivät ne noidan toimintaa olisi miksikään muuttaneet!
Parannuksen teko
ja Jumalan voima sen muuttavat! - Rockicon
sunnyriver kirjoitti:
Pelkkiä tositapahtumia tässä ketjussa olen kertonut,
kohtaamisia noituuden harrastajien kanssa.
Samat sanat he olisivat sanoneet,
samat teot tehneet,
sama kirous olisi näkynyt
esi-isien noituuksien jäljiltä,
olisi siinä ollut katselemassa
tai kuuntelemassa
ns. "hihhuli" tai joku muu.
Eivät ne noidan toimintaa olisi miksikään muuttaneet!
Parannuksen teko
ja Jumalan voima sen muuttavat!"Parannuksen teko
ja Jumalan voima sen muuttavat!"
Ei tunnu olevan voimaa kun ei pysty muuttamaan ketään tahtomattaan, toisin sanoen; jos joku päättää turvautua tuhon selitykseen kun ei enää mieli kestä käsitellä asioita niin turvautukoon valheisiin. - sunnyriver
Rockicon kirjoitti:
"Parannuksen teko
ja Jumalan voima sen muuttavat!"
Ei tunnu olevan voimaa kun ei pysty muuttamaan ketään tahtomattaan, toisin sanoen; jos joku päättää turvautua tuhon selitykseen kun ei enää mieli kestä käsitellä asioita niin turvautukoon valheisiin.Ei tilanne ole vuosituhansiin
muodin mukaan muuttunut.
Etsivä löytää edelleenkin
Jumalan rakkauden ja voiman
pelastuksen Jeesuksessa Kristuksessa
yhä tänä päivänä.
- taika-jimmy
Vaalimoin ämmän praktiikka on melko laaja ja monipuolinen. Parantajana hän on hyvin tunnettu varsinkin äkillisissä sairastapauksissa. Tällöin hän turvautuu noituuteensa, mutta käyttää myös lääkkeitä. Metsäpirtin miehen sormea oli särkenyt hänen saamatta kolmeen vuorokauteen unta silmiinsä. Ämmä otti tupakkaa, rasvaa, kermaa, pirunpaskaa ja vanhaa miestä. Laitettuaan niistä sekoituksen, hän sovitti sen kipeälle sormelle, jolloin tuska loppui heti ja mies rauhoittui nukkumaan. Tauteja hän parantaa sairasta näkemättäkin, vieläpä usein tämän olematta tietoinen, että noitaan on turvauduttu.
Myös juopon miehen hän pystyy muuttamaan ehdottoman raittiiksi. Kerran hän tarvitsi tähän tarkoitukseen asianomaisen käytetyn pyhäpaidan, johon oli pyyhitty märäksiajettua hevosta. Paidasta puserretut nesteet hän keitti miehelle lääkkeeksi.
Eläimiä hän parantelee yhtä taitavasti kuin ihmisiä. Eräältä lempaalaiselta oli lehmä kuolemaisillaan. Ämmä käski miehen mennä heti kotiin, lyödä maassa makaavaa elukkaa kolme kertaa mukaan annetulla rautaketjulla, ja tulla uudelleen tuoden ruisjauhoa, poroa, punaista verkaa ja lankaa, orjantappuraa ja vanhaa miestä, kaikkiaan yhdeksää lajia eri pusseissa. Lyöntien ja ämmän lääkkeiden ansiosta lehmä parani täydellisesti.
Asioita itselleen ja muille selvittäessään Erkin ämmä ei käytä kortteja. "Eihän pahvi mittää tiijä, ämmähän itse asjaa tietää", sanoo hän tästä. Tulijalta hän tiedustaa ensi töikseen, onko tällä pirttiä eli riitä (spriitä). Hänellä voi olla ainetta edellisten asiakkaiden jättämänä varastossaan, mutta sitä hän ei suostu käyttämään, sillä toiselle katsottuna se ei näytä.
Kun spriitä on hankittu, kiinnittää ämmä valkean paperin seinään ja sytyttämänsä lampun valossa heijastuttaa spriipullollaan paperille tarvittavat henkilöt ja tapahtumat. Kesäisin näyttää asiat aurinkojumala, kun ämmä johtaa peilillä sen säteet seinään.
Menetelmä on erittäin tärkeä ämmän ottaessa selkoa varastetusta tavarasta ja muista rikosjutuista, joissa häneen ehtimiseen vedotaan. Asianomaiset voivat asiansa suhteen erehtyäkin. Siten eräs ukko luuli lehmäänsä varastetuksi, mutta ämmä näytti hänelle lepikon, johon salama oli iskenyt lehmän, niin että toinen puoli ruumista vielä jaksoi nousta, toinen puoli ei. Edelleen pulloaan heijastutellen hän näytti tien raadolle.
Näissä asioissa petos ei pitkälle auta. Kivennavan mies tuli tiedustelemaan hevosensa varkaita. Ämmä näytti hänelle pullon varjoja sanellen: "Katso, eiks tuos oo teijä niitty ja eiks hevone olt tuos puus pientareen reunas kii? Itse päästit hevosen irti ja painoit suitset veljeis kättee. Vel on par´aikaa ottamas rahhoi Vennäil. Tullimiehii tautta tulit." Välttääkseen rajavartioiden oikeutettuja epäluuloja hevosen salakuljetuksesta ja nähdäkseen samalla ämmän tietojen rajan, oli mies muka tosissaan lähtenyt Vaalimoihin kyselemään.
Varastetun tavaran ämmä joskus toimittaa takaisin. Pölläkkälän naiselta oli viety pyykit kuivumasta. Ämmä näytti niitä levittelevän varkaan ja kysyi: "Pittääks täl tehhä kui kiire?" Samassa varas alkoi hamuta vaatteita kokoon, ja ennenkuin niiden omistaja ehti kotiinsa, olivat ne jo entisellä paikallaan.
Eräs kivennapalainen eukko yöpyi Vaalimoin ämmän mökkiin. Illallisekseen hän pyysi naapurin poikaa tuomaan muutamalla markalla vesirinkelejä. Ämmä huomautti pojan poistuttua, että oli varomatonta käsitellä rahoja pitkäkyntisyyteen taipuvaisen nulikan nähden. Kivennapalainen väitti, ettei hänen rahojaan niin vain viedä, ja pisti huivin kolkkaan sitomansa kukkaron yöksi päänsä alle. Aamulla Erkin ämmä ensitöikseen huomautti: "hä, ompas ne rahat viety kuitenkii", mutta päätteli vieraan lohdutukseksi: "Viel se viejä tuop ne takasii." Hetken kuluttua astui naapurin poika sisään vapisten, käsi nyrkissä ojollaan, tuli kuin näkymättömän voiman työntämänä sysäyksittäin kivennapalaisen eteen tuvan perälle, ja pudotti nyrkistään hänen helmaansa varastamansa rahat. Ämmä käski vieraan antaa pojalle korvapuustin. Kun tämä ei suostunut lyömään, laskeutui hän itse äristen uunilta, ja iski, sillä muuten ei varas olisi päässyt paikaltansa pois. (Usein näihin varkaan tms. pysäyttämis tarinoihin liittyy tämä teema: Varas saa liikuntakykynsä takaisin vasta kun häntä on lyöty tai läimäytetty. lat.huom.)- sunnyriver
Kyllähän taikuutta yhä on. Synnyinkylässäni oli, monta kertaa olen siihen senkin jälkeen törmännyt.
Rajantakaisesta Karjalasta muistan, kuinka olimme menossa Nuasjärvelle
lasten leiriä pitämään.
Koko matka meni kuin unelma, auto pelasi, lapseet olivat hyvällä tuulella.
Jossakin Karjalan korpien keskellä Jumala tuumasi ykskantaan:
- Noita ottaa teidät vastaan! Marjanovic auttaa!
Ja niin kävi, että kun saavuimme kylään, päätimme ensin mennä paikalliseen
makasiiniin ostamaan lapsille isot jätskit, niin etteivät he sudennälkäisinä
majapaikkaamme menisi. Saimme jätskit, söimme ne ja starttasimme auton.
Siis yritimme startata, ei inahtanutkaan. Ei auttanut muu kuin kävellä ystäviemme luo
ja pyytää heiltä hinausapua, jotta saimme auton heidän pihaansa.
Tuo Jumalan mainitsema MArjanovic oli Yugotoursin päällikkö, joka turistikauden
ajan oli töissä Budvassa, Montenegrossa. Itse olin tullut harjoittelijaksi sinne Montenegroturistille
ja lenot meni sikäli pieleen, että matkatavarani, joiden piti tulla reittiä Tukholma-Wien-; olivatkin
jostakin syystä menneet kööpenhaminan vaihdossa Lontooseen: olin siis viikon kolmenkymmenen lämmössä ilman vaihtovaatteita: paikalliset eivät laukkujeni etsimiseen ottautuneet;
kunnes kerran päivällisopöydässä satuin mainitsemaan asiasta Marjanovicille;
Hän aloitti soittokierroksen ja muutamaan tuntiin selvisi; että laukkuni ovat Tivatin ken tällä ja saan
ne haettua firman bussilla sen mennessä hakemaan uusia turisteja
Samalla tavalla Nuasjärveltä löytyi mies; joka alkoi propeloida autoamme ja alta puolen tunnin vika oli löytynyt ja korjattu
Eli kävi juuri niin kuin Jumala kertoi; mutta Jumalan apukin oli läheellä
Taikuus ja noituus johtaa aina pimeyden suuntaan ja siksi on parempi vaikka
hieman sairastaa kuin mennä noidan luo rohtoja saamaan
Siteitä ja kirousta siitä aina tulee
- Ingenjör_81
On erinomainen kirja, mutta ei laisinkaan poikkeuksellinen. Riivaajat ovat todellisia, älkää leikkikö!
- Abracadabra
Oikea nykynoita vältää kaikin tavoin vahingoittamasta toisia ihmisiä ja olentoja. Nykynoita uskoo, että me kaikki olemme lopulta yhtä, ja kaikki mitä teemme muille, vaikuttaa lopulta meihin itseemme. Kun ymmärrämme, että kaikki on yhtä, voimme oppia rakastamaan toisia kuin itseämme. Nykynoita ei usko taivaaseen, eikä helvettiin, ne kuuluvat kristinuskoon. Nykynoita kunnioittaa elämää, ja elämän kiertokulkua, kuolema on välivaihe jossa elämä muuttaa muotoaan, ei lopullinen asia. Raamattu ei liity mitenkään noituuteen, se ei ole mikään noituudessa "kielletty kirja". Seksuaalisuus ei ole mikään paha asia noituudessa, vaan luonnollinen ja rikastuttava elämän osa, johon suhtaudutaan luonnollisesti ja vapaasti. Kaikenlainen toisen vahingoittaminen on seksuaalisuudessakin väärin, ja noidat tosiaan uskovat vahingoittavansa itseään, jos vahingoittavat muita. Synti käsitettä ei noituudessa ole, sekin kuuluu kristinuskoon. Noidat eivät usko saatanaan, sekin kuuluu kristinuskoon, tai saatananpalvontaan.
Ketjusta on poistettu 29 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1421850
Stubb kävi pelaamassa golfia Trumpin kanssa Floridassa
Presidentit tapasivat aamiaisella, pelasivat kierroksen golfia ja lounastivat yhdessä. Vierailu oli luonteeltaan epävir280977- 35838
Mies, miksi et vaikuta halukkaalta?
Ihmeellistä käytöstä mieheltä. Toki et ole mikään teinipoika enää.78797Minkä kultakimpaleen
Menetän jos en saa häntä. Joku muu saisi nauttia siitä hellyydestä, huumorista ja intohimosta. Ehkä hän ymmärtää nyt mik31729Joustoasuminen , kyykyttämistä vai ihan vaan mielenvikaisuutta?
https://yle.fi/a/74-20149669 Kun asumistukia leikataan joittenkin sääntöjen mukaan,olis pakko muuttaa halvempaan. Mutta10692Onko kaivattusi
Työelämässä vai ei? Jo on niin mitä ajattelet hänen ammatistaan? Jos ei ole niin haittaako se sinua?44671Helppo selvittää onko oma täällä
Laittaa yhden selvän kysymyksen ja jos kukaan ei osaa vastata, niin oikea ei ole täällä. Saa käyttää vapaasti hyödykse48656- 43630
Ikävä on häntä
Josta on tullut niin tärkeä ja rakas. Olisinko onnellinen hänen kanssaan. Ne rakastavat silmät jotka mua katsoo aina jos55626