Mulla on profiili suomi24:ssa, pari olen tavannutkin, mutta molemmilla kerroilla näillä ukoilla ollut virityksiä joka suuntaan, eli tämä on vissiin tyypillistä täällä, kun olen kuullut myös vastaavia kokemuksia! Tämä on inhottava, leperrellään jokaiselle ja "kun mikään ei riitä", haetaan vaan koko ajan uutta ja uutta!
Lopetan nettideittailun
kyllästynyt00000
121677
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Samasta syystä aika ajoin tosi kyllästynyt treffipalstaan. Tuntuu juuri ettei näille nettimiehille mikään riitä.
Minulla oli Suomi24:ssa ilmoitus puolisen vuotta. Vastaajat voi karkeasti jaa seuraaviin:
Sain ison läjän vastauksia joilla ei ollut mitään tekemistä ilmoitukseni sisällön kanssa, eli miehet lähettävät saman viestin kaikille ilmoittajille.
Toisekseen vastasivat ns. netti-itsensäpaljastajat, jotka lähettävät kuvan kikkelistään ja kuvittelevat että innostun --- tai ehkä ne kiksit tulevat ihan siitä lähettämisestä.
Kolmas ryhmä ovat ne kommunikaatiokyvyttövät idiootit joilta tulee yhden lauseen viesti, jonka perusteella minun pitäisi innostua tutustumaan.
Neljäs ja ehdottomasti pienin ryhmä ovat ne, joiden kanssa päästään keskusteluyhteyteen ja harkitaan tapaamista. Ja tässä porukassa varattuja löytyy eniten (sosiaaliset taidot pysyvät kuosissa vaimon avulla?).
Tytön täytyy olla tarkkana.
koskee myös naisia,ei todellakaan ole vain miesten tapa tai yksinoikeus.
Samaan lopputulokseen olen päätynyt minäkin, tosin miehenä. Ei löydy netistä mitään, suurempi todennäköisyys on tavata ihmisiä livenä.
Antaa Match.comin profiilin vaan vanhentua pois itsestään, tästä tulee vaan paskat fiilikset.
Samoin, puolivuotta asiaa "harrastaneena" täytyy yhtyä tähän keskusteluun. Tosi huolissani olen ollut, että mihin katoaa ihmisyys.. halutaan niin kovasti tavata, mutta sitten kun pitäisi asiassa mennä pidemmälle, omaan ihmisyyteen ja elämään, niin alkaa profiilivalot taas palaa aktiivisesti. Eli sitoutumis, avautumiskammo vai mikä se on.
Eniten surettaa se, että kun on tutustunut ihmiseen, niin halusi luonnollisesti vaihtaa kuulumisia, tietää miten menee jne. vaikka jutusta ei mitään tulisikaan. Jotenkin jää hämäräksi tuo ihmisten logiikka, miksi sitä seuraa, kumppania haetaan ja se toinen onkin vain hetkellinen väline. Eikö voisi olettaa sen rikkauden olevan siinä, että tutustuu. Mutta että hyljätään kuin kesäkissa, niin kaipa siinä vähitellen tunteet kovettuu, eikä uskalla enää avautua/ olla ihminen/ luottaa keneenkään.
Huonolla itsetunnolla varustetulle ihmiselle tämä netti on huono väline, ei kyllä kehitä sosiaalisia taitoa lainkaan, tai huonontaa niitä. Paitsi, että onhan noita auervaaroja ja gigoloita ollut ennenkin, väline on vain uusi. Luulen mä.
Omat kokemukseni olivat näitä jotka heti haluavat sänkyyn ja näitä jotka eivät kykene syvempään suhteeseen. Kun alkaa tutustumaan paremmin ja tulemaan pintanahkaan asti niin paniikki valtaa mielen. Siksipä kai täällä roikkuvatkin vuodesta toiseen kun tämä on niin turvallinen tapa pitää välimatka.
Aika hölmö olo jää kun on ensin toiselle kertonut kaikenlaista ja ehkä on tavattukin, mutta sitten se loppuukin yhtäkkiä siihen. Ja eihän siinä mitään jos toisen mielestä ei jutusta mitään tule, mutta miksei voida aikuisina ihmisinä edes esim. vaihtaa kuulumisia. Liikaa kun netissä pyörii, niin ehkä sitä ei ajatella enää että siellä toisessa päässä onkin ihan tavallinen tunteva ihminen.
Näin se vaan menee... Joillekin ei tosiaankaan riitä mikään. Tapailin yhtä miestä on pari kuukautta, mutta silti hän kirjautui miltei joka päivä s24 treffeihin. Vähän aikaa seurattuani kyllästyin ja katkaisin yhteyden kokonaan. Jos ei kelpaa niin etsiköön jonkun muun huijattavan tilalle. Olisi myös voinu sanoa suoraan mulle, jos ei oikeasti kiinnosta.
Eli, kiitti mullekin riitti. Kyllä tämä jo riittää. Ja yritetty on. Viimeisin yritys oli chatti jonne menin ihan odottamatta tai yrittämättä mitään, kun olin todennut treffipalstan ihan toivottamaksi.
No siellä ihan sama homma, vielä hullumpaa toisaalta. Ns. fiksu ja luotettavalta vaikuttava mies löytyi, ja hölmö ajattelin, että no jos vielä kerran sitten katsotaan josko toimisi. Mutta ei, ei häneenkään loppupeleissä voinut luottaa. Eli antaa olla.
Totean, että tämä nettimaailma on sellasta hupia jossain mielikuvitusmaailmassa ihmisille näköjään, ja ajankulua.
meidän pitää alkaa elää ja unohtaa tää typerä netti.Ei täältä oikeesti löydä sitä kunollista jne mitä nyt sit hakeekaan.Turha sitä ruikuttaa.
Menee vaan turhaa aikaa istuessa typerällä koneella.Moni mies nauttii itsensä ***...enempi ko oikeen naisen etsimisestä senkin huomion tein.
Ei kaikki ees haluu löytää naistaan ne vaan pelaa ihme pelejään.
Moni nainen taas etsii oikeetaan.Mutta petytään.
Naiset viitonen päälle ja hakemaan muualta sitä kumppania.
Parhaat ja luonteeltaan mukavimmat tuntemani naiset ovat niitä, joilla ei edes ole kotona tietokonetta ja jotka eivät piittaa katsoa telkkariakaan. Liiallinen ruuduntuijotus ja koneiden kanssa seurustelu jotenkin turmelee luonnetta.
On niin oksettavaa touhua koko deittailu. Vanhemmissa ikäryhmissäkin ( esim.55-60) miehet lähettelee flirttejään ja massakirjeitään kymmenille naisille. Ykskin 59 v. mies antoi puh.numeronsa jos tule seksin tarve. Hän olisi sitten käytettävissä. YÖK!!!! Live-elämästä sen miehen täytyy löytyä eikä täältä missä on jos jonkinnäköisiä hörhöjä ja huru-ukkoja.