Jos appivanhemmat ärsyttävät, kannattaa mietiä tosi tarkaan onko mitätän järkeä jatkaa suhdetta. Jos appiukko on tuppisuinen sovinisti tai anoppi pahantahtoinen kitupiikki, on aivan varmaa että ne piirteet näkyvät jollain tavalla myös puolisossa. Olipa se sietämätön piirre mikä tahansa, kannattaa miettiä haluaako sellaisen kanssa elää. Jos vihille ei ole vielä menty eikä ole lapsia, niin kannattaa lähteä. Omena ei kauas puusta putoa!
Jos et voi sietää appivanhempia...
bbb
161466
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
vanhempansa. Minusta neuvosi oli huono.
Lapsi perii vanhempiensa temperamentin ja lapsuudessa vanhemmat vaikuttavat kasvuympäristöön todella paljon. Kyllä ihminen on hyvin pitkälle vanhempiensa "tuote" - tahtoi sitä tai ei. Eli kannattaa katsoa tarkkaan, jos jokin piirre on tosi vahva appivanhemmissa, niin kyllä se lapsestakin löytyy. On toki hienoa, jos joskus joku pystyy "taistelemaan" geenien ja ympäristön vaikutuksia vastaan ja onkin ihan päinvastainen, mutta kyllä se vaatii varmaan tietoisen päätöksen haluta toimia erilailla kuin omat vanhemmat. Suurin osa ei koskaan mieti eikä kyseenalaista omien vanhempien tapoja ja toistaa niitä sokeasti.
Sinä taidat olla joku benfurman-wannabe. Lopeta ajoissa! Kirjoittelet ihan höpsöjä.
Sanot, että temperamentti ei periydy? Itse olen kasvatustieteen ammattilainen ja monen lapsen äiti ja en voinut kuin ihmetellä kommenttiasia! Teoreettisen tiedon valossa ja oman kokemukseni myötä voin sanoa, että temperamentti periytyy.
Kerro ihmeessä, jos sinulla on uutta tietoa. Onko ilmestynyt jokin mielenkiintoinen tutkimus aiheesta?
Huvittaa nämä ammattilaiset, jotka pönkittävät henkilökohtaisia mielipiteitään teorioilla, vaikka käytäntöön vaikuttaa miljoonat muutkin eri tekijät. Onhan tavallista esim. että saman perheen lapset ovat aivan erilaisia persoonallisuuksia, ja eri näköisiäkin. Meidänkin lapset ovat täysin vastakohtia toisilleen, johtuneeko sitten siitä että geenit putkahtavat ehkä kaukaakin muualta suvusta kuin vanhemmilta ja sukuun on tullut eri suunnilta monenlaisia ihmisiä.
Itse en ollenkaan pidä appivanhemmistani, mutta mieheni kanssa on tultu oikein hyvin juttuun jo parikymmentä vuotta ja rakastan ja ihailen häntä edelleen yli kaiken, vaikka en hänen vanhempiaan rakastakaan.
Huh, eipä sitten taitaisi olla onnellisia pareja paljoakaan! Aika monilla onnellisilla pareilla on kuitenkin appivanhemmat, joita ei siedetä. Lapset EIVÄT ole vanhempiensa kaltaisia läheskään aina, eikä vanhempiensa vikoja tarvitse pitää kohtalona jota olisi itse toistettava. Sitäpaitsi monet viat ovat korjattavissa, jos vain on halua.
Luonteenpiirteet ei sellaisinaan periydy, vaan siihen vaikuttaa monet asiat. Kotoa saatu malli voi joko siirtyä lapsille tai olla siirtymättä, ja jopa aiheuttaa täysin vastakkaisen käytöksenn. Monet myös kammoavat omien vanhempiensa ikäviä piirteitä eivätkä missään nimessä toimi itse samoin.
Appivanhempien ei pitäisi antaa vaikuttaa parisuhteeseen, ja jos heitä ei siedä, voi pysytellä kaukana. Täällä keskusteluissa jaetaan aika paljon neuvoja erota milloin mistäkin syystä, vaikka eroamisen sijasta on monenlaisia mahdollisuuksia myös pelastaa suhde, ja useinkin se on pelastamisen arvoista.
Jos itse on ihminen, joka ei "voi sietää" toisia ihmisiä, ovat he sitten appivanhempia tai muita lähimmäisiä, niin se on ominaisuus, joka on aika sitkeässä. Kun ei siedä yhtä, ei siedä toistakaan.
Kun ihminen ei siedä toisia, hän tuntee olevansa inhokkiensa yläpuolella. Hän tuntee olevansa viisaampi, ylevämpi, nokkelampi ja parempi kaikin tavoin.
Sellaisen henkilön tulee tarkkaan harkita, sitoutuuko kehenkään, sillä sietokyky voi prakata taas.
Sellaista henkilöä kutsutaan usein narsistiksi.
Kyllä nykyisin tutkijat ovat aika yksimielisiä siitä, että luonne ja temperamentti periytyvät.
Ei tietenkään niin, että esim luonne koituisi välttämättä ja aina kohtaloksi.
Aika paljon ihminen itse voi tehdä epämiellyttäville ominaisuuksilleen jotakin. Mutta mistä ottaa se motivaatio muuttua? Ja mistä resurssit?
Katselkaapa joskus oikein tarkkaan ympärillenne. Huomatte, että jo vanhakansa oli siinä oikeassa, että ihmiset tulevat sukuunsa.
Sukupiirre on sekin, että ei tule toimeen ihmisten kanssa, on vaikea, ei ole joustava jne.
Hyvin sanottu, juuri tuollaisia huomioita minäkin olen tehnyt. Ja jotkut eivät voi sietää juuri mitään tai ketään, mahtaa elämä olla raskasta
Jos tuo teoria pätisi, niin silloinhan perheen kaikki lapset olisivat ihan samanlaisia. Näinhän ei tietenkään ole. Sisarukset voivat olla keskenään ja vanhempiensa kanssa täysin erilaisia.
Miettisit edes hiukan mitä suollat suustasi.
Olen kanssasi samaa mieltä! Tätä todella tukee tieteelliset tutkimukset. Lapsi on aina sekoitus geneettistä perimää ja ympäristötekijöitä, mutta "normaaleissa" oloissa (ei vakavia laiminlöyntejä lapsuudessa)geneettinen perimä ohjaa pitkälle ihmistä. Ympäristötekijät ovat toki myös merkittävät kasvatustekijät, jolloin nekin uusintavat vanhempien tapoja ja tottumuksia.
Olen kasvatuksen ammattilainen ja allekirjoitan tieteellisen käsityksen ihmisen käytöksen/toiminnan pohjalla olevista tekijöistä.
haha, tämän on varmaan kirjottanut anoppi joka ei voi sietää miniäänsä ja yrittää näin usuttaa tätä eroamaan :D
Siis todella hyvä juttu! Totelkaa kaikki, niin menee ihan mukavasti.
Yksi psykiatri kehotti miehiä katsomaan sussunsa äitiä, sellainen on tulossa. Pistettiin nuorena tähän ideaan kamalasti hanttiin, mutta totta joka sana.
Kyllä se niin on, että anopissa näkee vaimonsa tulevan muodon. Katsellessani mietäni voin myös sanoa, että niin on kuin isänsä!
Minun mieheni sitävastoin on aivan erilainen kuin isänsä, onneksi. En missään nimessä luopuisi hänestä sen perusteella, millainen hänen isänsä sattuu olemaan.
Sitävastoin minusta on kovaa vauhtia tulossa samanlainen kuin isäni, valitettavasti.
Vaikea on geenejä vastaan taistella. Minulla on isän luonne ja samanlaiset ongelmat elämässäni.