ATM-sarjakuvaa?

Jos kehottaisin nimeämään kotimaisesta sarjakuvasta jonkin ATM-hahmon, ketä ehdottaisitte? Itselleni tulee mieleen vain yksi potentiaalinen - joskaan en ole kovin intohimoinen sarjakuvaharrastaja, joten tietämykseni on rajallinen.

Ilkka Heilän luoma B. Virtanen on perisuomalainen antisankari, jota pompottelevat niin esimiehet kuin perheenjäsenet; masennuksestaan ja kaikista vastoinkäymisistä huolimatta mies kuitenkin vain jaksaa eteenpäin. Vaikka yksittäisissä stripeissä välillä välähteleekin kekseliästä huumoria, vuosikausien jatkumona sarjakuva kohoaa monien mielestä suureksi kärsimysnäytelmäksi, kyyniseksi toivottomuuden julistukseksi ...vai onko asia sittenkään niin?

ATM-kohtaloon verrattunahan Virtasen asiat ovat todella hyvin! Hänellä on vaimo ja poika, ja vaikka kummatkin nyt ovat mitä ovat, suku on joka tapauksessa jatkunut (ja jatkuu taatusti yhä; Virtasen Marko-poika kun on mitä selvin tuleva YTM kaikkine öyhötyksineen) ja vaimokin, huolimatta siitä että pitääkin B.:tä kynnysmattona, on lopultakin "kotiäitinä" riippuvainen miehensä vähäisistä tuloista.

Entäs sitten työpaikalla? No, vaikka antisankarin ura polkeekin paikallaan ja juoksupojatkin ylenevät vauhdilla hänen ohitseen, hänellä sentään on säännöllinen työ, joka pitää hänet elämässä kiinni. Näinä pätkätöiden aikoina tuokin olisi monelle iso askel eteenpäin (itse asiassa ne pätkätyötkin olisivat).

Tuomio: ATM-näkökulmasta B. Virtanen on liian optimistinen ja turhaa toivoa herättävä sarjakuva väittäessään, että selkärangaton masentunut surkimuskin voi elämässään päästä perheenisäksi ja kiinnittyä työelämään. Sarjakuvaa ei silti tule hylätä, sillä kansainvälisellä mittapuullakin se liippaa melko läheltä ATM-elämää (mikäli ansiokasta Ilman naista -sarjakuvaa ja muutamia muita netissä ilmestyviä ei lasketa); jopa muutenkin alamäkeen menneessä Karvisessa otettiin mielestäni tarpeeton askel YTM-suuntaan, kun jokunen vuosi sitten aloitettiin pitkä juonikuvio, jossa oranssin kissan eläinlääkäri lopulta vuosien vonkauksen jälkeen alkoi lämmetä Eskolle. (Eskon alempitasoisuus ei koskaan yrityksen puutteesta johtunutkaan.)

Annettakoon nämä seikat silti anteeksi sarjakuvantekijöille, sillä kuka muka jaksaisi lukea realistista versiota - mitä hauskaa siinä olisi?
1262
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Kommentoi aloitusta


Hämärän rajoilta kirjoitti:

Jos kehottaisin nimeämään kotimaisesta sarjakuvasta jonkin ATM-hahmon, ketä ehdottaisitte? Itselleni tulee mieleen vain yksi potentiaalinen - joskaan en ole kovin intohimoinen sarjakuvaharrastaja, joten tietämykseni on rajallinen.

Ilkka Heilän luoma B. Virtanen on perisuomalainen antisankari, jota pompottelevat niin esimiehet kuin perheenjäsenet; masennuksestaan ja kaikista vastoinkäymisistä huolimatta mies kuitenkin vain jaksaa eteenpäin. Vaikka yksittäisissä stripeissä välillä välähteleekin kekseliästä huumoria, vuosikausien jatkumona sarjakuva kohoaa monien mielestä suureksi kärsimysnäytelmäksi, kyyniseksi toivottomuuden julistukseksi ...vai onko asia sittenkään niin?

ATM-kohtaloon verrattunahan Virtasen asiat ovat todella hyvin! Hänellä on vaimo ja poika, ja vaikka kummatkin nyt ovat mitä ovat, suku on joka tapauksessa jatkunut (ja jatkuu taatusti yhä; Virtasen Marko-poika kun on mitä selvin tuleva YTM kaikkine öyhötyksineen) ja vaimokin, huolimatta siitä että pitääkin B.:tä kynnysmattona, on lopultakin "kotiäitinä" riippuvainen miehensä vähäisistä tuloista.

Entäs sitten työpaikalla? No, vaikka antisankarin ura polkeekin paikallaan ja juoksupojatkin ylenevät vauhdilla hänen ohitseen, hänellä sentään on säännöllinen työ, joka pitää hänet elämässä kiinni. Näinä pätkätöiden aikoina tuokin olisi monelle iso askel eteenpäin (itse asiassa ne pätkätyötkin olisivat).

Tuomio: ATM-näkökulmasta B. Virtanen on liian optimistinen ja turhaa toivoa herättävä sarjakuva väittäessään, että selkärangaton masentunut surkimuskin voi elämässään päästä perheenisäksi ja kiinnittyä työelämään. Sarjakuvaa ei silti tule hylätä, sillä kansainvälisellä mittapuullakin se liippaa melko läheltä ATM-elämää (mikäli ansiokasta Ilman naista -sarjakuvaa ja muutamia muita netissä ilmestyviä ei lasketa); jopa muutenkin alamäkeen menneessä Karvisessa otettiin mielestäni tarpeeton askel YTM-suuntaan, kun jokunen vuosi sitten aloitettiin pitkä juonikuvio, jossa oranssin kissan eläinlääkäri lopulta vuosien vonkauksen jälkeen alkoi lämmetä Eskolle. (Eskon alempitasoisuus ei koskaan yrityksen puutteesta johtunutkaan.)

Annettakoon nämä seikat silti anteeksi sarjakuvantekijöille, sillä kuka muka jaksaisi lukea realistista versiota - mitä hauskaa siinä olisi?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu