Yritin korjata välejä

Yritin korjata välejä minulle tärkeään ihmiseen, kun oli pahoittanut hänen mielensä. Hetimiten pyysin anteeksi, saamatta anteeksi. Minusta tapahtuma ei ollut suuri, että anteeksi olisi pystynyt antamaan, olin vaan oma suora itseni. Annoin ajan kulua ja luulin että tapahtumasta on tarpeeksi kauan 5 kk, kun näin la ihmisen. Ajattelin, että aika parantaa haavat. Meni juttelemaan ja sainkin heti nekatiivisen vastaanoton ja hän halusi paeta tilannetta. Eikä minulle annettu mahdollisuutta edes selvittää mitä minulla oli kerrottavan, vaan heti alkoi haukkumiseni ja näin kunka hän vihasi minua yms..
En olisi hänestä enää muuta halunnutkaan kun selvittä sen asian. Tunsin itseni sanattomaksi, enkä siinä tilanteessa osannut sanoa mitään. Toki pyysin anteeksi sitä tapahtumaa. On tuntunt tosi pahalta ja itkettää. Pitikin mennä yrittämään selvittää asioita, olsi paree jos... Eikö minussa ole mitään hyvää. Minua kaduttaa, kun olen kertonut ja avautunut hänelle niin paljon itsestäni. Masentaa ja ahdistaa koko tilanne. Tuntui siltä etää olis paree kun minua ei olisi olemassakaan ja kumpa en olsi syntynytää.
Kertokaa mitä minä teen.
En osaa nyt kertoa asiasta näin. Minua vaan itkettää ja ahdistaa koko tilanne. Sitä kun haluis selvittää asian.
132514
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

torjui anteeksipyyntösi on hänen ratkaisunsa. Sellaisia ihmisiä on, ei sinun kannata ottaa omalle kontollesi ja välittää siitä.

Menettelit oikein, hän ei.

Äänestä
  • asia onkin tuosta toisesta ihmisestä suuri.

    Eihän voi tietää miten se hänen elämäntilanteeseensa vaikuttaa ja itsetuntoonsa. Voi olla hyvinkin arka asia.

    Jokatapauksessa olet tehnyt voitavasi sen suhteen, ja ole tästä lähin vain tasaisen neutraalin ystävällinen hänen seurassaan, mutta tuskin kannataa enää tehdä uutta kanossanmatkaa anteeksipyydellen.

    Äänestä

Niin selvitetään homma.

Äänestä

Rakastettu vai
muuten vain toista sukupuolta?

"olin vaan oma suora itseni." Luulit itsetäsi liikoja! ...koska ystäväsi ei sitä kestänyt!
Jokatapauksessa itsetutkistelun paikka!?

Ehkä hänen tilanteensa oli herkkä/heikko ja tönäsit hänet nurin!
Jokatapauksessa nautit omien tekojesi seurauksia!

Minuakin haavoitti ystävänä pitämäni henkilö, enkä pysty edes harkitsemaan anteeksiantoa!
Ystäviä vastaan ei arvaa suojautua, kun heihin luottaa! Kun he alkaa kävellä yli ja pyyhkiä jalkojaan kuin kynnysmattoon, niin etsikööt jotain muuta! Ystävieni kynnysmatto en aio olla!

Turhaa sinun on kuitenkaan masennukseen vaipua!
Sinä ystävänä loukkasit
-ja hänen ystävyytensä punnitaan nyt sillä, jakeleeko hän sinusta tietämänsä asiat yltympäri!

Äänestä
  • Kummatkin osapuolet ollaan naisia ja toinen vanhempi. En toki väitäkkään ettei vika olisi minussa, kukaan ei ole täydellinen. Puhuin hänelle omia tunteitaan sairaudestani. Myös minua on ystävät kohdelleet kynnysmattona. Luotin ja uskoiduin ko. henkilölle asioitani. Tunsin jotta häneen olisi voinut luottaa ja kertoa omia tuntemuksia. Jotain minulle käsittämätöntä tapahtui ja hän alkoi ilmeiseti vihaamaan minua. Toki kuuntelin myös häntä vasta vuoroisesti ja kyselin kuulumisia, niinkun oikeat ystävät tekevät. Siksi olisin halunnut selvittää asian perin pohjaisesti. Miten enää voi luottaa ihmisiin enää, miksi tuntuu jotta kaikille jolle avaudun sydäntäni enemmän niin menee ... Jaksamininen on tällähetkellä lujassa. Miksi kaikki tuntuu niin vaikealta.

    Miten sinua ystävä haavoitti?


    Kiitos kaikille vastanneille viestistä. Toi piristystä kurjaa päivään. Kiitos teille kaikille.

    Äänestä

  • Aluperäinen lähettäjä kirjoitti:

    Kummatkin osapuolet ollaan naisia ja toinen vanhempi. En toki väitäkkään ettei vika olisi minussa, kukaan ei ole täydellinen. Puhuin hänelle omia tunteitaan sairaudestani. Myös minua on ystävät kohdelleet kynnysmattona. Luotin ja uskoiduin ko. henkilölle asioitani. Tunsin jotta häneen olisi voinut luottaa ja kertoa omia tuntemuksia. Jotain minulle käsittämätöntä tapahtui ja hän alkoi ilmeiseti vihaamaan minua. Toki kuuntelin myös häntä vasta vuoroisesti ja kyselin kuulumisia, niinkun oikeat ystävät tekevät. Siksi olisin halunnut selvittää asian perin pohjaisesti. Miten enää voi luottaa ihmisiin enää, miksi tuntuu jotta kaikille jolle avaudun sydäntäni enemmän niin menee ... Jaksamininen on tällähetkellä lujassa. Miksi kaikki tuntuu niin vaikealta.

    Miten sinua ystävä haavoitti?


    Kiitos kaikille vastanneille viestistä. Toi piristystä kurjaa päivään. Kiitos teille kaikille.

    "Jotain minulle käsittämätöntä tapahtui ja hän alkoi ilmeiseti vihaamaan minua."

    Jos sinulle hänen suuttumisensa oli käsittämätöntä...niin sitten ymmärrän sinua!jos vaikka haluatkin selvittää tilanteen!

    Itse olen kertonut kaikille läheisimmille ystävilleni loukkauksesta, jonka koin! Joten olen saanut tukea ja keskustella asiasta! Jo se on auttanut, vaikken vielä(kään) ole lämmennyt anteeksiannolle!

    Voin kyllä lohduttaa sinua vakuuttamalla, että kyllä luotettavia ystäviä löytyy!
    Varmasti! Itse olen vielä aikuisiällä löytänyt sellaisen!
    Minun ehkö tylyltä vaikuttaneeseen vastaukseeni vaikutti vielä oma loukkaantuneisuuteni oman ystäväni tempusta! Olen pahoillani!

    Jos voit, ota asiaan etäisyyttä tavalla tai toisella!
    Kirjoita tapaukselle uusi, onnellisempi loppu tai ota illalla nukkumaanmennessäsi jokin ystävyyteenne liittyvä esine kätees "yli unen rajan" ja esitä kysymys, johon ensimäiseksi näkemäsi uni antaa vastauksen!
    Älä nyt luovuta! Löydä itse rauha asian kanssa!

    Voimia ja viisautta!

    Äänestä

jos satut käymään täällä, niin jättäisitkö jotain vietiä itsestäsi????
Ole niin ystävällinen!
Minulla olisi sinulle erä vinkki!

Äänestä
  • Olen ollut niin ahdistunut ja masennutut tapahtuneesta ja olen sitä edelleen. Kunpa hän olisi kuunnellut minua ja antanut minun edes selittää yms..

    Mitä sinä haluat tietää ja mielelläni ottasin vinkkisi vastaan, kerro.

    Äänestä

  • alkuperäinen alottaja kirjoitti:

    Olen ollut niin ahdistunut ja masennutut tapahtuneesta ja olen sitä edelleen. Kunpa hän olisi kuunnellut minua ja antanut minun edes selittää yms..

    Mitä sinä haluat tietää ja mielelläni ottasin vinkkisi vastaan, kerro.

    Haluaisin kommunikoida kahden kesken...en näin laajalla foorumilla?
    Olisiko se mahdollista? Mitenkään!?
    Ja se vinkkini on parasta, mitä tällähetkellä tiedän! Jakaisin sen niin mielelläni kanssasi!

    Äänestä

  • oikeasti kirjoitti:

    Haluaisin kommunikoida kahden kesken...en näin laajalla foorumilla?
    Olisiko se mahdollista? Mitenkään!?
    Ja se vinkkini on parasta, mitä tällähetkellä tiedän! Jakaisin sen niin mielelläni kanssasi!

    Mitenhäkän sinä ajattelet komunikoida, kerro minulle mitä sinä ehdotat? Nimettömästihän tässä kirjoitellaan, vaikka voihan joku tunnistaakkin. Minä olen arka antamaan itsestäni tällähetkellä kenellekään mitään.

    Äänestä

  • Alkuperäinen aloittaja kirjoitti:

    Mitenhäkän sinä ajattelet komunikoida, kerro minulle mitä sinä ehdotat? Nimettömästihän tässä kirjoitellaan, vaikka voihan joku tunnistaakkin. Minä olen arka antamaan itsestäni tällähetkellä kenellekään mitään.

    jatkan mahdollisuuksien mukaan huomenna. Omakin sydän on karrelle palanut.

    Äänestä

  • alkuperäinen alottaja kirjoitti:

    Olen ollut niin ahdistunut ja masennutut tapahtuneesta ja olen sitä edelleen. Kunpa hän olisi kuunnellut minua ja antanut minun edes selittää yms..

    Mitä sinä haluat tietää ja mielelläni ottasin vinkkisi vastaan, kerro.

    siihen tulokseen, ettei minulla ole oikeutta sinua käydä neuvomaan.

    Olin kauhuissani siitä, kuinka julmasti sinulle vastasin ja haavoitin lisää.
    Annatko minulle anteeksi???

    Oivalluksen jonka tänä aamuna aamulenkilläni löysin,tahdon kanssasi jakaa: Vastaus on aivan edessäsi, kunhan vain suostut sen näkemään. Toivon, että niin sinullakin. Nosta pääsi pystyyn ja kohtaa toiset yhtä haavoittuvina ja ainutkertaisina kuin itsekin olet! Kyllä sinä löydät uusia ystäviä! Sydämesi lämpö vetää heitä puoleesi! Ja tunnistat kyllä helmet joukosta!
    Toivotan sinulle,
    -elämääsi,
    -syksyysi kaikkea hyvää!
    Voiman ja viisauden täyteisiä päiviä! Ja paljon välittämistä ja rakkautta!
    Muista, että olet upea ja vahva nainen! Kukaan ei saa tehdä sinulle pahaa!

    Äänestä

  • pohdiskeltuani kirjoitti:

    siihen tulokseen, ettei minulla ole oikeutta sinua käydä neuvomaan.

    Olin kauhuissani siitä, kuinka julmasti sinulle vastasin ja haavoitin lisää.
    Annatko minulle anteeksi???

    Oivalluksen jonka tänä aamuna aamulenkilläni löysin,tahdon kanssasi jakaa: Vastaus on aivan edessäsi, kunhan vain suostut sen näkemään. Toivon, että niin sinullakin. Nosta pääsi pystyyn ja kohtaa toiset yhtä haavoittuvina ja ainutkertaisina kuin itsekin olet! Kyllä sinä löydät uusia ystäviä! Sydämesi lämpö vetää heitä puoleesi! Ja tunnistat kyllä helmet joukosta!
    Toivotan sinulle,
    -elämääsi,
    -syksyysi kaikkea hyvää!
    Voiman ja viisauden täyteisiä päiviä! Ja paljon välittämistä ja rakkautta!
    Muista, että olet upea ja vahva nainen! Kukaan ei saa tehdä sinulle pahaa!

    Ei tässä mitään ole käynyt. Saat anteeksi, vaikka en ymmärrä miksi sinä pyydät. Kiitos kannustavasta tekstistä. Minäkin olen miettinyt ja päätin tehdä näin. Jos haluat niin voit kirjoittaa minulle ladysyksy(at)wippies.fi Olisi ollut mukava saada tietää se mitä halusit minulle kertoa. Jos haluat kirjoittaa niin mielelläni haluisin tietää ikäsi ja mistäpäin olet. Sinun ei missään nimessä ole pakko vastata minulle ellet haulua. Hyvää syksyn jatkoa sinulle.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ystavyytta onko sitä kirjoitti:

Yritin korjata välejä minulle tärkeään ihmiseen, kun oli pahoittanut hänen mielensä. Hetimiten pyysin anteeksi, saamatta anteeksi. Minusta tapahtuma ei ollut suuri, että anteeksi olisi pystynyt antamaan, olin vaan oma suora itseni. Annoin ajan kulua ja luulin että tapahtumasta on tarpeeksi kauan 5 kk, kun näin la ihmisen. Ajattelin, että aika parantaa haavat. Meni juttelemaan ja sainkin heti nekatiivisen vastaanoton ja hän halusi paeta tilannetta. Eikä minulle annettu mahdollisuutta edes selvittää mitä minulla oli kerrottavan, vaan heti alkoi haukkumiseni ja näin kunka hän vihasi minua yms..
En olisi hänestä enää muuta halunnutkaan kun selvittä sen asian. Tunsin itseni sanattomaksi, enkä siinä tilanteessa osannut sanoa mitään. Toki pyysin anteeksi sitä tapahtumaa. On tuntunt tosi pahalta ja itkettää. Pitikin mennä yrittämään selvittää asioita, olsi paree jos... Eikö minussa ole mitään hyvää. Minua kaduttaa, kun olen kertonut ja avautunut hänelle niin paljon itsestäni. Masentaa ja ahdistaa koko tilanne. Tuntui siltä etää olis paree kun minua ei olisi olemassakaan ja kumpa en olsi syntynytää.
Kertokaa mitä minä teen.
En osaa nyt kertoa asiasta näin. Minua vaan itkettää ja ahdistaa koko tilanne. Sitä kun haluis selvittää asian.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu