En jaksa enää....

Olen kohta kolmekymppinen mies. En ole koskaan seurustellut ja en jaksa enää uskoa siihen ihmeeseen ja olla ennenkaikkea luottavainen, että joku nainen löytyisi. En pysty enää unelmoimaankaan samalla tavalla niinkuin kymmenisem vuotta sitten, että mitenkä ihanaa olisi olla jonkun oma ja tuntea hellyyttä rakkaudesta puhumattakaan. Kymmenen vuotta tulee täyteen tänä vuonna kun aloitin netti- ja tekstiviestideittailun -Ei onnestanut. Kävin tanssipaikoilla -Ei onnestanut. Vaikka silloin olin naisten mielestä hyvännäköinen ja muutenkin OK, mutta niitä syitä riitti miksei kanssani voi olla. Sairastuin yli viisi vuotta sitten masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Se verotti enemmän ihmissuhteitani ja jouduin luopumaan miltein kaikista lopuista ystävistäni.

Olen kateellinen niille, joilla on joku ja ovat saaneet kokea rakkautta ja saavat sitä helposti. Heillä onnistaa aina, mutta minulla sen etsimiseen menee koko elämä. En enää jaksa odottaa ja etsiä...
6986
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

yhtään lohduttaa, niin takuulla et ole yksin tuon asian suhteen. :) On monia monia muitakin, jotka painivat enemmän ja vähemmän sen ongelman parissa, ettei kumppani ole löytynyt. Mikäli se nyt ongelmaksi tulkitaan?

Takuulla on hyvä oppia olemaan myös yksinkin, mutta ihmisen luontainen vietti halajaa kumppania, niin ikävältä se yksin eläminen tuntuu.

Mutta ehkä kannattaa suunnata ajatukset hetkeksi johonkin muuhun, kuin kumppanin etsintään. Usein silloin huomaa, että elämässä on paljon muutakin ajateltavaa. Kumppania harvoin väkisin etsimällä löytyy, joten hitaasti mutta varmasti.

Kannattaa myös pitää se asia mielessä, että sinulla on vielä asiat hyvin, kun ei ole riitoja, eroja, tms... On siis monia ja taas monia jotka painivat näiden ongelmien parissa.

Reipasta mieltä ja kyllä se siitä hymyksi muuttuu. :)

Äänestä
  • Minä ainakin uskon sattumaan. Oli sattumaa että itse osuin suhteeseen, en minä itse olisi sitä aloitetta ikinä aikaan saanut ;). Täytyy vain yrittää saada itsensä ja parhaat puolensa näytille, oli se sitten kirjoitus suomi24:ssä tai muutama hymynvälke metsäpolulla joita et luullut kenenkään näkevän.

    Äänestä

täällä herrasmiehellä.

Ei jaksa enää välittää naisista ja heidän vouhotuksistaan.

On tullut riittävästi turpaan ja saanut kuulla kuinka on hyvä, kunnollinen ja kaikkea. Kaikkea olet yrittänyt mutta joko etsivät jotain unelmamiestä jolloin olen kai liian tylsä siihen hommaan kun en ole mikään tumma ja pitkä seksikone tai sitten ovat niin epätoivoisia että pitäisi tulla lapsia hoitamaan jotka on sen edellisen kanssa hankittu.

Tästä lähin toivotan naiset helvettiin.
Rakkaus on valhetta.

Äänestä

keksiä muuta tekemistä, eikä käyttää liikaa aika asian murehtimiseen/ajatteluun. Se on harmi että et ole ketään löytänyt. Elämässä kannattaa iloita siitä mitä on eikä murehtia sitä mitä puuttuu.

Itse välillä pelkään etten löydä ketään. Tulevaisuuden haaveisiini kuuluu onnellinen avioliitto, lapset ja hyvä työpaikka. Mutta en tiedä mitä niistä onnistun saamaan. Joskus olen ehkä liikaa miettinyt sitä mitä elämältäni halua, mutta kuitenkin kannattaa enemmin keskittyä nykyhetkeen (nauttia siitä).

Äänestä

ja tällä viikolla tulee warhammer online. Elämä ei ole ihmistä varten.

Äänestä

oikeasti kenellekään, koska ei ole ketään noin onnekasta ihmistä

"Olen kateellinen niille, joilla on joku ja ovat saaneet kokea rakkautta ja saavat sitä helposti."

No, minä en ainakaan ole semmoinen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Yksinäinen27 kirjoitti:

Olen kohta kolmekymppinen mies. En ole koskaan seurustellut ja en jaksa enää uskoa siihen ihmeeseen ja olla ennenkaikkea luottavainen, että joku nainen löytyisi. En pysty enää unelmoimaankaan samalla tavalla niinkuin kymmenisem vuotta sitten, että mitenkä ihanaa olisi olla jonkun oma ja tuntea hellyyttä rakkaudesta puhumattakaan. Kymmenen vuotta tulee täyteen tänä vuonna kun aloitin netti- ja tekstiviestideittailun -Ei onnestanut. Kävin tanssipaikoilla -Ei onnestanut. Vaikka silloin olin naisten mielestä hyvännäköinen ja muutenkin OK, mutta niitä syitä riitti miksei kanssani voi olla. Sairastuin yli viisi vuotta sitten masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Se verotti enemmän ihmissuhteitani ja jouduin luopumaan miltein kaikista lopuista ystävistäni.

Olen kateellinen niille, joilla on joku ja ovat saaneet kokea rakkautta ja saavat sitä helposti. Heillä onnistaa aina, mutta minulla sen etsimiseen menee koko elämä. En enää jaksa odottaa ja etsiä...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu