Itse piru
********
Kivat sulle taas kyyhkyläiseni Elma
Nyt on sitten painettu kunnan puuhamaalla hommia kuin eläimet muutama päivä. Kunnan metsäesimien on sellainen kyylä, jahtaa meidät tämän tästä pois kahvinuotiolta. Mutta ennen siltä tarmo loppuu kuin meiltä kahvinporot, heh. Se on sellainen kääpiö koko ukko, jotakin150 cm sulkahattu päässä. Sanoisin sivistyneesti, että 1:20 000 kokonsa puolesta. Se kun tulee meitä normittamaan, niin menen aina piruuksissani ihan sen eteen, (muistathan, että olen 188 cm pitkä) katson suoraan alas sitä silmät viirullaan, pelkää perkele mua. Lähtee muuten melko nopeasti palstan rajalle ja huutaa sieltä jatko-ohjeet.
Kävi meillä jo yksi onnettomuuskin, kun Veikolle tippui oksa päähän kaadettavasta puusta, teki ison kuhmun otsaan. Me tehtiin välittömästi tapaturmaselosta (tulee varmasti korvauksia) työsuojelupäällikölle. Tässä ote selosteesta; Veikolle tuli suuri mutti päähän, mitat korkeampi kuin tikkuaskin lyhyt sivu, aavistuksen pitkää sivua matalampi. Ruman punainen laelta, verinaarmuja.
No, Jarski kaatoi isoa kuusta ja tuuliko lie siihen napannut, mutta se kaatui hautausmaan aidan yli ja suoraan huoltorakennuksen katolle. Kaksi isoa oksaa läpäisi pellit ja meni suoraan sisällä olevan hautakaivurin tuulilasin läpi moottoritilaan. Aika pahannäköiseksi meni molemmat. Seurakunta vaati Jarskia korvaamaan vahingot, mutta mitäs turhia, rahaton mies. Pääsivät lopulta sopimukseen, että Jarski auttelee jumalanpalveluksissa jakamalla ohjelmia, rippikoulun läpiviennissä isosena ja leikkaa nurmikot koko kesän. Jarski olisi mennyt mielummin linnaan, mutta näin siinä vaan kävi.
Kun puhuin silloin aiemmin karhuvaarasta työmaalla, niin siitähän tuli ihan tosi. Palstan laidalla oli muurahaispesä tongitun levälleen ja isot marjapaskat oli vääntänyt viereen. Ollaan sen takia oltu muutama päivä ihan vaan nuotiolla, kaikeksi varoiksi. Tuli meinaan mieleen se tapaus kun King Kong raateli huonojalkaisia ja muuten liikuntarajoitteisia Lontoon kortteleissa. Se oli joko harmaakarhu-uros, tai sitten suurikokoinen supikoira. Kun aloittivat sen lahtaamisen, niin se kiipesi lopulta sen kellorakennuksen katolle (Pik Ben) ja sieltä saivat konekivääreillä sen pudottettua.
Joudutaan kantamaan katkotut rungot tien varteen , ihan järjetöntä touhua. Ruvettiin heti ideoimaan työkonetta, ja päädyttiin mopomönkijään. Veikon Solifferi pannaan voimanlähteeksi, siinä on tosi hyvät puristukset (huom: porattu viime talvena). Käytiin jo VR:n varikolta hakemassa yhdestä resiinasta akselit ja rautapyörät. Ne on nyt asennettu alustalle ja voimansiirto muutettiin variaattorivetoiseksi. Se menee tällä hetkellä vain suoraan eteenpäin, meidän pitää jotenkin ratkaista kääntömekanismi. Koeajossa Jarski ajoi noin 800 m, mutta oli pakko pysähtyä, kun tuli Kärsäjärven ranta vastaa. Ei saatu käännettyä sitä kotimatkalle muuten kuin traktorin avulla, vinssaamalla keula tulosuuntaan. Vaikuttaa ihan lupaavalta projektilta, kunhan saadaan kaikki probleemit ratkaistua. Mietittiin sitäkin, että laittaisko sen teloille, molemmille puolille moottorikelkan telastot. Yksi asia on varma, akseli ja rautapyörät kestää vaikka minkälaisessa maastossa.
Oli meillä taas repäisevät perjantaijuomingit urheilukentällä, vain hyviä muistoja ihan sinne puoleenyöhön asti. Nyt se tuotti sen, että me päätettiin tukea Jarskin seurakuntatyötä seuraavasti. No, aiheutetaan vähän hämminkiä sunnuntaina kirkossa. Kopautettiin Veikolle kirveenhamaralla toinenkin mutti otsaan. Nyt se on ihan manalan ukon näköinen. Veikko menee istumaan etupenkkiin ja aina kun väki nousee ylös, niin Veikko nousee mukana ja kääntää naamansa seurakuntaa kohti ja vetää silmänsä ihan viiruiksi, heh, sarvipäinen ukko. Voipi siellä alkaa melkoinen sorkan porina
Pidähän itsesi naisena Elmani
Terv: Einari, Metsäperän King Kong
Ps: meinasi ihan unohtua yksi asia. Tehtiin pajalla siitä nimismieheltä saadusta portista siihen sun uuteen satulaasi turvakaaret. Ja sitten ostin romikselta lantiovyön turvavyöksi. Joskus se pyörä voi olla vähän vikuri, esimerkiksi kun tulet baarikierrokselta. Yrittää heittää sinut selästä pois. Nyt pitäis pysyä hyvin kyydissä. Muistat vaan ottaa sen turvavyön irti kun menet vaikkapa kaupoille. Voivat katsoa muuten vähän pitkään kun pyörä roikottaa perässäsi lihatiskille. Jarska kirjoitti siihen satulan päälle valkoisella Miranolilla teksti; Päin persettä. On se huumori miehiä, Jarska.
LOPPU
Yllä oleva kirje liittyy muutama päivä aiemmin julkaistuun samannimiseen ”novellikokoelmaan”. Jos haluat tietää koko totuuden, niin taustat löytyy aiemmasta kirjeenvaihdosta.
Antiikkikauppias Lovejoy
East Anglia
Nousuveden aikaan
********
Kivat sulle taas kyyhkyläiseni Elma
Nyt on sitten painettu kunnan puuhamaalla hommia kuin eläimet muutama päivä. Kunnan metsäesimien on sellainen kyylä, jahtaa meidät tämän tästä pois kahvinuotiolta. Mutta ennen siltä tarmo loppuu kuin meiltä kahvinporot, heh. Se on sellainen kääpiö koko ukko, jotakin150 cm sulkahattu päässä. Sanoisin sivistyneesti, että 1:20 000 kokonsa puolesta. Se kun tulee meitä normittamaan, niin menen aina piruuksissani ihan sen eteen, (muistathan, että olen 188 cm pitkä) katson suoraan alas sitä silmät viirullaan, pelkää perkele mua. Lähtee muuten melko nopeasti palstan rajalle ja huutaa sieltä jatko-ohjeet.
Kävi meillä jo yksi onnettomuuskin, kun Veikolle tippui oksa päähän kaadettavasta puusta, teki ison kuhmun otsaan. Me tehtiin välittömästi tapaturmaselosta (tulee varmasti korvauksia) työsuojelupäällikölle. Tässä ote selosteesta; Veikolle tuli suuri mutti päähän, mitat korkeampi kuin tikkuaskin lyhyt sivu, aavistuksen pitkää sivua matalampi. Ruman punainen laelta, verinaarmuja.
No, Jarski kaatoi isoa kuusta ja tuuliko lie siihen napannut, mutta se kaatui hautausmaan aidan yli ja suoraan huoltorakennuksen katolle. Kaksi isoa oksaa läpäisi pellit ja meni suoraan sisällä olevan hautakaivurin tuulilasin läpi moottoritilaan. Aika pahannäköiseksi meni molemmat. Seurakunta vaati Jarskia korvaamaan vahingot, mutta mitäs turhia, rahaton mies. Pääsivät lopulta sopimukseen, että Jarski auttelee jumalanpalveluksissa jakamalla ohjelmia, rippikoulun läpiviennissä isosena ja leikkaa nurmikot koko kesän. Jarski olisi mennyt mielummin linnaan, mutta näin siinä vaan kävi.
Kun puhuin silloin aiemmin karhuvaarasta työmaalla, niin siitähän tuli ihan tosi. Palstan laidalla oli muurahaispesä tongitun levälleen ja isot marjapaskat oli vääntänyt viereen. Ollaan sen takia oltu muutama päivä ihan vaan nuotiolla, kaikeksi varoiksi. Tuli meinaan mieleen se tapaus kun King Kong raateli huonojalkaisia ja muuten liikuntarajoitteisia Lontoon kortteleissa. Se oli joko harmaakarhu-uros, tai sitten suurikokoinen supikoira. Kun aloittivat sen lahtaamisen, niin se kiipesi lopulta sen kellorakennuksen katolle (Pik Ben) ja sieltä saivat konekivääreillä sen pudottettua.
Joudutaan kantamaan katkotut rungot tien varteen , ihan järjetöntä touhua. Ruvettiin heti ideoimaan työkonetta, ja päädyttiin mopomönkijään. Veikon Solifferi pannaan voimanlähteeksi, siinä on tosi hyvät puristukset (huom: porattu viime talvena). Käytiin jo VR:n varikolta hakemassa yhdestä resiinasta akselit ja rautapyörät. Ne on nyt asennettu alustalle ja voimansiirto muutettiin variaattorivetoiseksi. Se menee tällä hetkellä vain suoraan eteenpäin, meidän pitää jotenkin ratkaista kääntömekanismi. Koeajossa Jarski ajoi noin 800 m, mutta oli pakko pysähtyä, kun tuli Kärsäjärven ranta vastaa. Ei saatu käännettyä sitä kotimatkalle muuten kuin traktorin avulla, vinssaamalla keula tulosuuntaan. Vaikuttaa ihan lupaavalta projektilta, kunhan saadaan kaikki probleemit ratkaistua. Mietittiin sitäkin, että laittaisko sen teloille, molemmille puolille moottorikelkan telastot. Yksi asia on varma, akseli ja rautapyörät kestää vaikka minkälaisessa maastossa.
Oli meillä taas repäisevät perjantaijuomingit urheilukentällä, vain hyviä muistoja ihan sinne puoleenyöhön asti. Nyt se tuotti sen, että me päätettiin tukea Jarskin seurakuntatyötä seuraavasti. No, aiheutetaan vähän hämminkiä sunnuntaina kirkossa. Kopautettiin Veikolle kirveenhamaralla toinenkin mutti otsaan. Nyt se on ihan manalan ukon näköinen. Veikko menee istumaan etupenkkiin ja aina kun väki nousee ylös, niin Veikko nousee mukana ja kääntää naamansa seurakuntaa kohti ja vetää silmänsä ihan viiruiksi, heh, sarvipäinen ukko. Voipi siellä alkaa melkoinen sorkan porina
Pidähän itsesi naisena Elmani
Terv: Einari, Metsäperän King Kong
Ps: meinasi ihan unohtua yksi asia. Tehtiin pajalla siitä nimismieheltä saadusta portista siihen sun uuteen satulaasi turvakaaret. Ja sitten ostin romikselta lantiovyön turvavyöksi. Joskus se pyörä voi olla vähän vikuri, esimerkiksi kun tulet baarikierrokselta. Yrittää heittää sinut selästä pois. Nyt pitäis pysyä hyvin kyydissä. Muistat vaan ottaa sen turvavyön irti kun menet vaikkapa kaupoille. Voivat katsoa muuten vähän pitkään kun pyörä roikottaa perässäsi lihatiskille. Jarska kirjoitti siihen satulan päälle valkoisella Miranolilla teksti; Päin persettä. On se huumori miehiä, Jarska.
LOPPU
Yllä oleva kirje liittyy muutama päivä aiemmin julkaistuun samannimiseen ”novellikokoelmaan”. Jos haluat tietää koko totuuden, niin taustat löytyy aiemmasta kirjeenvaihdosta.
Antiikkikauppias Lovejoy
East Anglia
Nousuveden aikaan
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ootpa potra poika et melkein saattas aluskalsongit kostua jos vielä muistas et minkä takkii. Laitan oman kuvani sinne rehvipalstalle niin saat pällistellä minun suloja yksinäisnä iltoina pärevalon loisteessa. Muuten toi äfvä-kirjain on outo tappaus kun vorssalaisetkin on sitä mieltä et sitä käytetään vain sanassa pesufati.
Vienan Karjalan ajoiltahan muistan yhen naapurin, jonka nimi alko muistaakseni ärrällä, joka oli sellanen homonhoukutin et noi länsirannikon öljyntuottaja pojatkin oli saanu hänestä vihiä kun laittovat hälle esitteen hydrauliikkaöljystä, jota saa kätevästi rahtivapaasti tynnyreittäin (208l) aivan koti torpan ovelle asti. Se silloinen naapurini aattel et oishan sellanen laakeri/persrasvatynnyri tos kommeen näkönen siinä pihamaan uudella laatotuksella ja hänen yksä Jormakin ohikulkiessaan sais kylmiä värreitä kun huomais et tuossa pirtissä on se oikea tekemisen meininki.
Jotta jutut ei mee täysin siemenriihen rynkytys linjalle kerron et on täällä vainhainkodissa myös Veikko, jota ei oo kuuna päivänä nähty hamekankaan pitäjän kanssa missään tekemisissä ja kuulemma sukulaisetkin pähkailee et mahtaako Veikolla olla jottain tekemistä sen asian kanssa kun viime kesänä paikallinen vallesmanni ehti syyllistä kun naapuri aitauksen yks päkätti tul tiineeksi. Ja mikä eniten aiheutti geologian kirjan availua ol se et se tiineeksi tullu ol Gunnar tuo pässi vierasmaalainen.
Täällä sattu muuten kerran hauska tapaus kun jekkuilumielessä piilotin ton Kalevin läkkeet ja siitähän se sonni innostu ja hetken se luul jo olevansa jonku sortimentin kolibri tahi joku ku yritti lentää takaperin ja imeä ne maistuvimmat mehut Huldan piiraslippaasta (se tapaa jemmata juomingit ja syömingit samaan rasiaan). No onneksi hoitohenkilökunta oli sen verran valppaalla mielellä et lopetti ton kohkaamisen heti alkuunsa sillä Hultalta ois saattanu revetä paikatkin kun se Veikko ol löytäny välinevarastosta sen pilkkireissuissa käyttämän kairansa ja nyt sillä lykki Hultaa takaapäin.
No siitähän se ajatus it lähti ja nykyisin meille näytetään Matlockia kuus tuntia nonstoppina, joka päivä jotta päivä sujuis mahollisimman rattoisasti. Matlockin Ben on muuten muistuttaa etäisesti yön hämärässä ja kuuden rosentin humalassa mun entistä ukkokultaa, jonka nimi ol muuten kanssa Matlockin Ben ja hän avusti jotain asianajajaa aina selvittää kaikkia rikosjuttuja...vai puhunkohan mä nyt kuitenkin siitä sarjasta no oli miten oli niin hyvin me sovitaan yhteen tai jopa puoli kolmeen sillä silloin alkaa mun suosikkisarja Rintamäkeläiset mut siitä saatan visertää joku toinen kerta lisää.
Elma
p.s. Ku luet tätä muista pittää itteäs hyvänä sillä vappaalla käellä