Hei!
Mikä virasto se olikaan, joka antoi uuden syömissuosituksen, jonka mukaan päivässä tulisi syödä vain kolmesti, eli jättää välipalat pois....?
Aloin kiireestä johtuen syömään kolmesti, eli en tämän suosituksen vuoksi - siitä kuulin vasta myöhemmin. Huomasin, että itse asiassa kolmesti syöminen (aamiainen, lounas ja illallinen)riittää mainiosti, varsinkin kun pitää itsensä toimeliaana. Ennen söin välipaloja vähän väliä - en edes mitään kovin epäterveellistä, mutta paljon leipää ja muita hiilareita. Ja jos en saanut välipaloja alkoi heikottaa ja tärisyttämään... Aterioilla syön itseni kylläiseksi - en siis syö mitään "kevyitä laihtumiseen tähtääviä atrioita" vaan ihan tavallista perusterveellistä ruokaa.
Minulla ei ole mitään vakavaa ylipaino-ongelmaa, "pyöreyttä" vain, ja olen siirtynyt tähän kolmesti päivässä rytmiin lähinnä terveyden takia ja hampaiden takia. Myös jatkuva jääkaapilla ravaaminen kävi hermojen päälle, tuntui, ettei ole aikaa koko ajan olla syömässä. Painoa on muutamassa kuukaudessa tipahtanut 1-2 kg.
Nyt jos tekee mieli välipaloja sanon itselleni höpöhöpö kyllä lounaaseen/illalliseen voit odottaa... en ruoasta kieltäytymisen vuoksi vaan siksi etten viitsi mennä taas voitelemaan leipää.
Halusin tämän teille kertoa, koska olen itse ollut tähän syömisrytmiin todella tyytyväinen! Ja elimistö on tottunut siihen kuin itsestään (kenties viime aikojen kiireiden vuoksi). Motivoituneena tästä, olen taas alkanut noudattaa karkkipäivä kerran viikossa-tapaa (saan nähdä kuinka kauan kykenen siihen...)
Mikä virasto se olikaan, joka antoi uuden syömissuosituksen, jonka mukaan päivässä tulisi syödä vain kolmesti, eli jättää välipalat pois....?
Aloin kiireestä johtuen syömään kolmesti, eli en tämän suosituksen vuoksi - siitä kuulin vasta myöhemmin. Huomasin, että itse asiassa kolmesti syöminen (aamiainen, lounas ja illallinen)riittää mainiosti, varsinkin kun pitää itsensä toimeliaana. Ennen söin välipaloja vähän väliä - en edes mitään kovin epäterveellistä, mutta paljon leipää ja muita hiilareita. Ja jos en saanut välipaloja alkoi heikottaa ja tärisyttämään... Aterioilla syön itseni kylläiseksi - en siis syö mitään "kevyitä laihtumiseen tähtääviä atrioita" vaan ihan tavallista perusterveellistä ruokaa.
Minulla ei ole mitään vakavaa ylipaino-ongelmaa, "pyöreyttä" vain, ja olen siirtynyt tähän kolmesti päivässä rytmiin lähinnä terveyden takia ja hampaiden takia. Myös jatkuva jääkaapilla ravaaminen kävi hermojen päälle, tuntui, ettei ole aikaa koko ajan olla syömässä. Painoa on muutamassa kuukaudessa tipahtanut 1-2 kg.
Nyt jos tekee mieli välipaloja sanon itselleni höpöhöpö kyllä lounaaseen/illalliseen voit odottaa... en ruoasta kieltäytymisen vuoksi vaan siksi etten viitsi mennä taas voitelemaan leipää.
Halusin tämän teille kertoa, koska olen itse ollut tähän syömisrytmiin todella tyytyväinen! Ja elimistö on tottunut siihen kuin itsestään (kenties viime aikojen kiireiden vuoksi). Motivoituneena tästä, olen taas alkanut noudattaa karkkipäivä kerran viikossa-tapaa (saan nähdä kuinka kauan kykenen siihen...)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kokonaiskalorimäärä toki ratkaisee. 3 ateriaa välipalat on hyvä ajatus jos kokonaisenergiansaanti on samalla tasolla kuin jos söisi vain 3 ateriaa.
Useampien syöntikertojen ajatus on pitää aineenvaihdunta aktiivisena valveillaolon aikana. 5-6 syöntikertaa vuorokaudessa ei lihota yhtään sen enempää kuin 3 syöntikertaa, kunhan kokonaissaanti on sama - ja saattaa jopa laihduttaa hieman enemmän aineenvaihdunnan aktiivisuuden johdosta.
Totta, itse aloin myös soveltaa kolmesti päivässä syömistä kun tuosta kuulin. Sama kokeums kuin aloittajalla, lisäksi uskon että syön loppujenlopuksi vähemmän, ne välipalat jotka muuten söisin ei tunnu siirtyvän näihin kolmeen syöntikertaan. Eli välipalat jää yksinkertaisesti pois.
Kuuden jälkeen en yleensä syö yhtään mitään, usein viimeinen syöntikerta on 5 aikaan iltapäivällä.
Kokeilin tuota ja tuli paha olo, pyörrytystä, pöhötystä ja aloin lihoa, tuntea janoa ja tärinää.
Palasin takaisin viiteen ateriaan päivässä. En ole ylipainoinen ja lihominen palautui normaalipainoon, kun lopetin tuon kolmen aterian höpötyksen.
Näin me ollaan ihmiset yksilöitä. Toiselle sopii tytär, toiselle äiti.
sanottiin, että syömiseen kolmesti päivässä totuttelu kestää muutamia viikkoja. joten luulen että paha olosi, pyörrytys yms. johtui siitä, ettei elimistösi ollut vielä tottunut rytmiin.
Mielestäni syöminen on tottumiskysymys; terve aikuinen ihminen kykenee syömään vaikkapa nyt kolmesti päivässä. Kestää vain hetken totutella siihen. Vähän sama asia kun jos tottuu syömään karkkia päivittäin - sillon karkkia tekee mieli ihan kamalasti ja kun lopettaa päivittäisen karkilla mässäämisen, huomaa että itse asiassa pystyy olemaan karkitta pidemmän aikaa.
Puhuin erään iäkkäämmän työkaverin kanssa aiheesta, siis näistä välipaloista ja hän sanoi ettei hänen lapsuudessaan ja nuoruudessaan mitään välipaloja syöty - ilmiö on siis suhteellisen uusi 80-luvulla "muotiin tullut". Toki elintaso ei välttämättä välipaloja henkilön lapsuudessa sallinut, mutta tuolloin eli 50-60-luvuilla ihmiset olivatkin paljon hoikempia kuin nykyään.
50-luvulla itsekin lapsuuteni eläneenä tiedän, että silloin ei ollut läheskään samalla tavalla syötävää koko ajan saatavilla kuin nykyisin. Kaupassa myytiin kyllä makeisia ja keksejä, mutta en muista, että niitä olisi kovin usein kotiin ostettu. Kahvilla syötiin aina vehnäpullaa, aamullakin (sen obligatorisen kaurapuuron lisäksi), mutta ihmiset olivat nykyistä hoikempia, koska työ oli fyysisesti raskaampaa. Myös kodeissa oli vähemmän mukavuuksia, ja siinähän sitä ne pullan kalorit kuluivat puita ja vesiä kanniskellessa.
Vapaa-aikaa oli vähemmän (vapaat lauantait tulivat vasta 60-luvulla), eikä useimmilla edes ollut televisiota ennen kuin 60-luvulla (joka on muuttanut vapaa-ajan vieton passiiviseksi).
Kyse ei siinä välipalojen välttelemisessä muuten ollut mistään virallisesta suosituksesta, vaan yksittäisen tutkijan saamasta tutkimustuloksesta. Epäilemättä ihminen lihoo, jos koko ajan mättää suuhunsa makeisia, leivonnaisia, limua, sipsejä ja muuta vastaavaa. Jos välipalat ovat hedelmiä, vihanneksia, jugurttia tai kohtuullisen kokoisia voileipiä, eivät ne lihota yhtään sen enempää kuin kolmessa ateriassa pitäytyminenkään.
Jotkut meistä ovat herkempiä verensokerin vaihtelulle, ja minä ainakin rupean kiukuttelemaan ja saan päänsärkyä, jos ateriaväli (välipalat mukaanlukien) on enemmän kuin 3-4 tuntia. Olen myös huomannut, että jos ateriaväli venyy liikaa, syön helposti liikaa aterialla.
veli tai jopa isukki...
Minä tarvitsen välipaloja. Elimistöni ruokakello soi noin kolmen tunnin välein. Ruokahaluni painottuu aamupäivälle, illalla ei ole nälkä. Syön välipalaksi vähärasvaisen viilin, hedelmän tai pari leipäviipaletta (täysjyvä) kurkku- ja tomaattiviipaleiden kanssa (vähensin juuston käyttöä).
Minä tulen nälkäisenä väsyneeksi, ärtyneeksi ja heikoksi. Minulle kävi näin normaalipainoisena ja myös ennen vegetarismiin siirtymistä. Minulle sopii usein syöminen, vähän kerrallaan (ähkytäyteen syöminen ei pidä nälkää sen kauempaa kuin kohtuullisuus).