Olen todella pattitilanteessa:
Puolisoni ja hyvä ystäväni työskentelevät samalla työpaikalla, todella isolla työpaikalla, eri osastoilla ja näkevät toisiaan harvoin.
Nyt ystäväni on ilmoittanut minulle epäilyksestään: puolisoni on kuulemma flirttaillut jonkun kollegansa kanssa. Ystäväni mukaan jotakin vispilänkauppaa on lähes varmasti ilmassa.
Minulle tämä tuli yllätyksenä, en voi uskoa tätä puolisostani. Luotan häneen, hän ei ole ollenkaan pelimies tyyppiä ja meillä on asiat erinomaisella tolalla. Kerroin heti puolisolle tästä "ilmiannosta" ja hän kiistää kaiken. Hän ei sen kummemmin edes selitä asiaa, koska tietää että asia on niin selvä (aivan päätön ilmianto) että sitä on turha pohtia. Olen tyytynyt tähän, koska en vain voi uskoa että hänellä olisi jotakin menossa. En usko asiassa ystävääni, sillä eräissä asioissa, esim. sosiaalisissa suhteissa ja sosiaalisten tilanteiden tulkinnassa, hän ei ole kovin taitava. Mieheni ei tämän vuoksi pidä ystävästi lainkaan - hänen mukaan tuo nainen ei ole psyykkisesti "normaali".
Ystäväni on nyt tolaltaan, etten luota hänen havaintoihinsa ja on siis suuttunut minulle. Olisin valmis unohtamaan koko selkkauksen ystäväni ja minun välillä, mutta välit ovat tämän vuoksi tulehtuneet. epäilen, että takana voisi olla jotakin muuta: ystäväni mm. ei pidä puolisostani ja molemminpuolisen tunteen vuoksi emme usein edes tapaa kolmisin.
tottahan toki on mahdollista että meneillään on jotakin selkäni takana ja olen luotan sokeasti mieheeni. mutta kaipaisin lisänäyttöä... miten hitossa tällaisista selkkauksista selvitään? miten saan asiassa lisätodisteita puolesta tai vastaan?
Puolisoni ja hyvä ystäväni työskentelevät samalla työpaikalla, todella isolla työpaikalla, eri osastoilla ja näkevät toisiaan harvoin.
Nyt ystäväni on ilmoittanut minulle epäilyksestään: puolisoni on kuulemma flirttaillut jonkun kollegansa kanssa. Ystäväni mukaan jotakin vispilänkauppaa on lähes varmasti ilmassa.
Minulle tämä tuli yllätyksenä, en voi uskoa tätä puolisostani. Luotan häneen, hän ei ole ollenkaan pelimies tyyppiä ja meillä on asiat erinomaisella tolalla. Kerroin heti puolisolle tästä "ilmiannosta" ja hän kiistää kaiken. Hän ei sen kummemmin edes selitä asiaa, koska tietää että asia on niin selvä (aivan päätön ilmianto) että sitä on turha pohtia. Olen tyytynyt tähän, koska en vain voi uskoa että hänellä olisi jotakin menossa. En usko asiassa ystävääni, sillä eräissä asioissa, esim. sosiaalisissa suhteissa ja sosiaalisten tilanteiden tulkinnassa, hän ei ole kovin taitava. Mieheni ei tämän vuoksi pidä ystävästi lainkaan - hänen mukaan tuo nainen ei ole psyykkisesti "normaali".
Ystäväni on nyt tolaltaan, etten luota hänen havaintoihinsa ja on siis suuttunut minulle. Olisin valmis unohtamaan koko selkkauksen ystäväni ja minun välillä, mutta välit ovat tämän vuoksi tulehtuneet. epäilen, että takana voisi olla jotakin muuta: ystäväni mm. ei pidä puolisostani ja molemminpuolisen tunteen vuoksi emme usein edes tapaa kolmisin.
tottahan toki on mahdollista että meneillään on jotakin selkäni takana ja olen luotan sokeasti mieheeni. mutta kaipaisin lisänäyttöä... miten hitossa tällaisista selkkauksista selvitään? miten saan asiassa lisätodisteita puolesta tai vastaan?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mikset puhu asiasta suoraan miehellesi? Sanot vain, että asia häiritsee sinua yms. Kyllä käytöksestäkin pystyy tulkita jotain. Yleinsä miehet suuttuvat tai kiivastuvat jos heitä syyttää turhasta. Näin on aina tapahtunut, kun itse olen yrittänyt totuutta kaivaa.
Ihmettelen siksi miksi miehesi otti asian niin kevyesti eikä sen enempää puolustellut itseään. Ihan kuin haluaisi päästä koko aiheesta eroon.
Ystäväsi psyykkeen tasosta on vaikea sanoa mitään. Hulluja riittää joka lähtöön.
Mitä täällä olen lukenut, niin olen saanut sellaisen käsityksen, että nimenomaan ne myöhemmin todella pettäjiksi osoittautuneet ovat suuttuneet epäilyistä.
Eipä tietenkään syytönkään hyvällä ota, ja varmaan joku voi suuttuakin. Itse en ole pettänyt enkä turhia syytöksiä kokenut, mutta kuvittelen että olisin vain turhautunut ja ottaisin etäisyyttä, mutta en suuttuisi.
jossa töissä heitettiin huulta erään miehen kanssa. Olemme molemmat varattuja ja jutut ihan siis huumoria ja ihan tavallisia juttuja. Se, että sattui nauramaan jollekin jutulle ja joku toinen työntekijä sattui sen näkemään.. Tarkoitti automaattisesti sitä, että olisi jotakin peliä menossa.
Itse olin puulla päähän lyötynä tästä asiasta kuultuani..
Ystävälle kannattaa sanoa, että asiasta on keskusteltu ja se on selvitetty. Ei sen enempiä tarvitse kommentoida, kiittää vielä huomioinnista.
Isoissa työpaikoissa tulee ihan typeriäkin juttuja ja jutut vaihtuvat matkan varrella monestikin. :) Omassa tapauksessani juoru lähti liikkeelle siitä, että naurettiin asialle ja juttu kiiri monen tuttavan tuttavan tuttavan läpi ja loppujen lopuksi meillä oli siis vähintäänkin työpaikkaromanssi!
kahdesti tätä asetelmaa. Ystäväsi ei pidä miehestäsi ja miehesi ei pidä ystävättärestäsi. Miehesi saa kaiken huomion ja ajan sinulta joka jää vajaaksi ystävättäresi kanssa. Ei nyt tarvitse hirveästi asiaa ajatella niin huomaa hänen olevansa "mustasukkainen" sinulle. Jos teillä miehesi kanssa kaikki asiat on kunnossa niin en itse antaisi suurtakaan painoa noille epäilyille. Olisin kuitenkin hereillä.
Olen ystävystynyt erääseen naiseen työyhteisössämme ja viihdymme vapaa-ajalla hyvin keskenämme. Kuitenkin tämä rajoittuu vain työyhteisön vapaa-aikaan, ei sen ulkopuoliseen. Olemme molemmat varattuja tahoillamme emmekä keskenämme ole harrastaneet mitään "epäilyttävää".
Olemme kuitenkin tietoisia että joidenkin tahojen mielestä olemme vähintään rakastavaisia ja kerran on jopa suoraan kysytty olemmeko olleet sängyssä. Näille tahoille on kerrottu asian todellinen laita, eli että olemme vain ystäviä ja siinä se. Myös vaimoni tietää asiasta kun olen asian hänelle kertonut.
Silti uskon että työyhteisössä on edelleen tahoja joiden mielestä harrastamme myös seksiä keskenämme. Asia häiritsee jonkin verran, mutta koska tiedämme itse asian paremmin, annamme asian olla.
Ihan hyviä neuvoja tässä onkin tullut. Asia on sinun ja miehesi välinen ja kaikesta päätellen se on myös selvitetty. Siis jos miehesi sanoo, ettei hänellä ole suhdetta, sinä uskot häntä.
Jos ystävällesi ei riitä se, että olette selvittäneet asian perheen kesken, niin silloin on jotain tosi pahasti vialla. Silloin ystävyytenne saa mennä, minusta.
Ymmärrän, että sinua nyt häiritsee, että josko sittenkin tässä puuhataan selkäsi takana, mutta kuvaamasi perusteella uskoisin miestäsi. Miksi sinulla muuten on syytä uskoa, että miehesi valehtelee?
Omalla kohdallani on käynyt niin, että kuulin erään tuttavapariskunnan eron jälkeen eron "syyn": miehellä oli liiton aikana ollut salainen suhde kanssani!
Kyllä vaan oli tosi salainen suhde ollutkin, kun minä en ollut siitä mitään tiennyt... Vaimo oli uskonut juoruihin, jotka oli lähteneet liikkeelle ihan huumorilla heitetystä läpästä. Kun aloin juttua selvittää, kävi ilmi, että koko kaveripiiri piti selviönä, että minulla olisi ollut suhde tähän naimisissa olevaan mieheen! "Kaikkihan sen tietää!"
(Olihan siis liitossa ollut muutakin pielessä, mutta vaimo vetosi tuohon miehen ulkopuoliseen suhteeseen, että se taittoi kamelin selän ja hän ei enää jaksa, joten häipyi... Minua pidettiin syyllisenä, vaikkei välillämme ollut koskaan tapahtunut mitään.)
Eli usko mieluummin miestä kuin juoruja, jos sinulla ei ole hyvää syytä epäillä miehen rehellisyyttä.