rasvaprosentti alas.

Sokeri (hiilihydraatit), proteiini ja rasvat ovat kehon energianlähteitä, ja loppusuoralla on sama syötkö sokeripaloja vai voita suoraan paketista; jos syöntimäärä ylittää kulutuksen, kehosi varastoi ylimääräisen energian rasvaksi nahkasi alle.

Sokerissa ei sinällään ole rasvaa, mutta yhtä lailla ylimääräinen syöty sokeri muuttuu kehossasi rasvaksi kuin ylimääräinen (syöty) rasvakin.

Kun puhutaan "rasvaprosentista", tarkoitetaan yleensä kehon rasvaprosenttia - kuinka monta prosenttia kehosi elopainosta on ihraa, ei sitä, kuinka paljon ravinnostasi koostuu rasvoista. Kehon rasvaprosentin pienentyessä (laihdutuksen tuloksena) myös jenkkakahvat pienenevät.


Suosituksia siitä, miten paljon päivittäisestä kokonaisenergiasta tulee rasvoista, hiilihydraateista (sokerit, tärkkelys (esim. perunat ja pasta) ja proteiineista (esim. liha, maitotuotteet, munat) on laidasta laitaan.

"Rasvakammo" sinällään meni muodista takatukan myötä 90 -luvun alussa. Painonhallinnan kannalta rasva ei aiheuta lihavuutta sen enempää kuin hiilihydraatit tai proteiinikaan. Yleensä ottaen järkeviä ravintolähteitä terveellisen ruokavalion ja painonhallinnan kannalta ovat ns. hitaat hiilihydraatit (vihannekset, täysjyvätuotteet, hedelmät, marjat), ns. hyvät rasvat (rasvainen kala, oliiviöljy, pähkinät jne.) ja käytännössä kaikki proteiini (vähärasvainen liha, pavut, munat, juustot, pähkinät).

Itse yritän yleensäottaen syödä niin, että vähintään kolmannes päivittäisestä energiasta tulee proteiinista, korkeintaan kolmannes rasvasta (josta suurin osa "hyviä" rasvoja) ja lopusta hiilihydraatista suurin osa "hyviä" hiilihydraatteja.

Hiilihydraattien kannalta vähemmän edullisia, nopeita hiilihydraatteja ovat sokeri/tärkkelyspitoiset tuotteet (vaalea leipä, karkit, nuudelit, peruna jne).

Sokeri pois, se on pahin kaikista.