Nettisuhteen kiemuroissa kun olen jonkinaikaa pyörinyt, niin eteeni on sattunut tapaus, jossa mies on ollut liian innokas. Hän on joko kärsinyt pitkään kroonisesta halipulasta jolloinka naiseen kohdistuva innokas *hali* tai *halipusu* viestittely on ollut jopa niin ahdistavaa, että on pitänyt hieman topuutella miestä. Toinen asia on ollut se, että sanoinpa tai teinpä minä mitä vain, sain kommentikseni; "Ihana olet". Sitäkin alkoi kuulua melko tiuhaan tahtiin.
Itseasissa tällainen innokkuus vie ainakin multa kiinnostuksen mies-sukupuolta kohtaan.
Itseasissa tällainen innokkuus vie ainakin multa kiinnostuksen mies-sukupuolta kohtaan.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Älykkyytesi suorastaan häikäisee.
toiset naiset tykkää, et mies laitais tollastaki palautetta, ja et kertois kaipuust ja kaikkee.
toiset taas haluais, et äijä olis sellane stereotypiaa toteuttava perusäijä, et sil olis munat ja putkiaivo ja käyttäytyis sen mukaan, ei juuri puhuis ellei olis asiaa.
et sä oot sit tota jälkimmäist ketä ei kattelis ja kuuntelis liirumlaarumeit kovinkaa hyvällä? et miehe pitää olla mies, tai ainaki täyttää yli puolet miehisist tunnusmerkeist eikä yli puolta neitimäisist merkeist? :)
ja on kaks vaihtoehtoo: siel toises pääs o äijä, ketä olis sellane halipusuttelija tai sit siel on äijä, ketä kirjoittelis noin sen takii, et se ei tajuais (vielä?) sun olevan tota kakkostyyppii.
olivatko mies ja nainen jo tavanneet. Olen ymmärtänyt että toisinaan mies aloittaa (miksei nainenkin) halipusuttelun jo ennen ensimmäistä tapaamista jolloin se ainakin omasta mielestäni on liian ennen aikaista.
Ja toisaalta kaikki eivät lämpene siihen tyyliin koskaan, mutta uskoisin suurimman osan tykkäävän positiivisista viesteistä kullaltaan, kun niin pitkällä ollaan tapailussa/seurustelussa.
no ekast lauseest tää veti omii johtopäätöksii.
mut noi nettijutut voi ihmissuhteen aloittamise mieles mennä hankaliks, jos ei oo nähny ja tavannu ihmistä, tai jos tapaamine viivästyy. et siin olis vaarana ihastuu omaan mielikuvaan toisest.
et kun puuttuis yli puolet kommunikaatiokeinoist, sitä sit yrittäis korvata puuttuvat olemassaolevil, ja siit voi tulla vähä ylilyönteiki.
sellaiseksi älyttömäksi kaipuun kerjuuksi, että mulla piti lopettaa meidän juttu. Mielestäni tutustumisen alkumetreille ei kuulu hulvaton halipusuttelu. Sain sen käsityksen miehestä, että hän varmaan ois tapaamisen yhteydessäkin tarttanut minuun varmaan kiinni ja lirkutellut ties mitä. Ei kiitos tällaista enää.
mielenkiinnon. Samalta se tuntuu miehestäkin, jos tuollaisen kohteeksi joutuu.
Pitää antaa tilaa toiselle, mutta ilmaista selkeästi mielenkiintonsa, jos sitä on, tai ei. Olla aloitteellinen puolin ja toisin.
pelkän netin/mesen/sähköpostin tms. välityksellä.
Parempi vain ottaa naisista sekä Cosmopolitanista oppia ja esittää vaikeasti tavoiteltavaa. Piste I:n päälle on kun pihtaa naiselta ja saa tämän kerjäämään seksiä. Siinä onkin mitä parhaimmat eväät orastavalle suhteelle. Tietysti tämä vaatii valovoimaista ulkonäköä ja pesoonaa... ;-)
mielikuva, et aloittajan mielest toine ei ollu enää miesmäine, ja et olis aiheuttanut sen kirjoituksillaan.
et mitä siinä voi äijä sit tehdä? jokaine kuitenki toteuttaa itteesä eikä mitää stereotypiaa.
ja varsinki jos olis nii, et ne ei olis vielä tavannu, koko homma olis täysin mielikuvie varas.
yleensä, ei aloitukseenka liittye, jos kemiat ei natsaa, ni lirkuttelu alkaa varmaan syödä aika tehokkaasti. ja sit jos kemiat natsaa, ni se lirkuttelu menee päähä ku häkä. sitä natsaamist voi testata baaris käymäl lirkuttelemassa jonku tuntemattoma naise korvaan jotai halipusujuttuu, koska melkein samast tilanteest käytännössä olis kyse.
kuin esittää vaikeasti tavoiteltavaa on esittää vaikeasti haluttavaa!
että ei miehen tarvitse suoltaa halipulaa jokaisen viestin päätteeksi. Ja kun siitä haluaa mainita hänelle, niin vastaus on; "kun olen niin kroonisesti pulassa".
Minä haluan että miehessä on mulle haastetta ja että tutustuminen on keskustelunpohjalta rakentavaa. En ole mikään toisia tuomitsemaan. Pieni, ihana flirtti aina välillä viesteissä on mukavaa, mutta liika on liikaa.
Yleensäkin kai ihmisten välisissä viestimisissä voidaan joutua aika herkästi heikoille jäille. Mitä vähemmän tunnetaan niin sen suurempi riski lienee joutua väärinymmärretyksi. Moniko edes jaksaa tai viitsii miettiä kirjoittamiaan asioita kymmeniltä eri kanteilta tyyliin "moninkohan eri tavoin tämäkin asia voidaankaan ymmärtää, pitäskö mun nyt tässä vähän varmistella ja tarkennella ja heittää joka toisen sanan perään hymiöitä ja täsmennyksiä ettei minua nyt vaan ymmärrettäisi väärin...".
Tekeepähän noin tai ei, niin siltikin toinen ymmärtää ja tulkitsee ilmaistut asiat kuten ymmärtää ja tulkitsee ne. Joskus ehkä jopa omien kuvitelmiensa tukemina, mitkä eivät todellisuudessa pidäkään paikkaansa.
Ja toinen juttu, mistä aloituksessakin mainitaan, niin jos jokin vastapuoleen liittyvä asia / jokin mitä hän tekee ei-ole-niin-kovin-hyvä-juttu eikä itsekään sanotuksia saa kyseisestä maneerista, tai ei katso sitä mainitsemista tarpeelliseksi, tai ei ilkeä mainita siitä, niin mitäpä siinä voi tehdä.
Kaiken pohjana, mikä toisen viestinnässä / viestintätyyleissä ärsyttää, voi ihan vallan hyvin, ainakin mun mielestäni, olla jommankumman puolelta väärinymmärryskin tai ns. harmittomuus / tapa / huono tapa. Tai myös se, mikä lienee se huonoin vaihtoehto, että luulee toisen haluavan tehtävän tai toimittavan niin.
Me oltiin kyllä tavattu jo ja viestiteltiin puolin ja toisin.
Kysäisinpä sitten, että minkälainen mielikuva häneltä jäi meidän ensitapaamisesta.
Itse sanoin, että ihastuin ensisilmäyksellä ja muutenkin kehuin miestä kaikin puoin.
No vastaus tuli. Vaikutit järkevältä.
Tuli vaan tunne: jaa siinäkö kaikki. Olin tosi pettynyt vastukseen. Odotin samanlaista tunteen purkausta, kuin itse olin tehnyt :(
Mitä teet kun pienenpieni juttu on aluillaan ja toinen kysyy ensimmäisiä mielikuvia ensitapaamisesta? Kaunisteletko totuutta vähän, hieman enemmän, paljon, vai oletko rehellinen?
Mitä teet silloin kun kyseisenlaisessa tilanteessa jo tiedät toisen tuntemukset, vaikkapa että hän on ihastunut heti kättelyssä? Oletko rehellinen ja niin kovin suurella todennäköisydellä loukkaat toista osapuolta "kun et voikaan vastata samalla mitalla takaisin", vai kaunisteletko sanomisiasi ja vedätät toista uskomaan johonkin sellaiseen, mitä ei välttämättä ole eikä tule koskaan olemaankaan?
me ihmiset meinaan. Musta toi "vaikutit järkevältä" olisi kuulostanut oikein mukavalta. Vaikka olisin itse hehkuttanut emnemmänkin. Olen tosin niin hitaasti lämpiävä tällaisissa asioissa, että tuskin nyt sitä hehkutusta olisi ihan hirveästi ensitapaamisen perusteella mun suusta tullut..
juuri vaivaannuttavampaa tilannetta, kun pitäisi kuvailla tunteita, joita ei tosiaankaan ole. Toiset ehkä ihastuvat ensi silmäyksellä, minä en. Ja sitten kysytään, että mitä mieltä olet minusta, kun minä olen umpirakastunut sinuun.
Jos vastaa totuudenmukaisesti, että en ole vielä ehtinyt muodostaa mielipidettäni, toinen tulkitsee sen ei-kiinnostukseksi, loukkaantuu. Jos hehkuttaa rakkauttaan (mitä ei ole), tulee valehtelijaolo ja sitä on myös ikävä perua, jos huomaa, ettei hommasta mitään tule.
Jos kysyy toisen mielipidettä itsestään, pitää olla myös valmis kuulemaan vastauksen. Ja rehellisen sellaisen. Ja mieluiten kysy mielipidettä vasta sitten, kun sillä on jokin merkitys tulevaisuuden kannalta.
Kirjoittelet kuin meikäläisen ajatuksia konsanaan.
Onko siinä se että mies vaikuttaa epätoivoiselta? Että siinä on se Tero Vaara -efekti? Takertuu.
Ketään ei kiinnosta takiainen. Se on sama miehen näkökulmasta. On se joo alussa kiva jos nainen on kiinnostunut kuin mikä, mutta jossain vaiheessa alkaa ahdistaa. Sellainen joka on kaksinkerroin miellyttämässä saa aikaan tukehtumisen. Sitä haluais murtautua vapaaksi.
Huomio imartelee, mutta liiallinen miellyttäminen tuntuu tylsältä. Pitäis olla jotain potkua.
asian ilmaista. Mies vaikutti epätoivoiselta koska hän oli ollut pitkänaikaa yksikseen. Mutta ei yksinolokaan ole tae, että sitä voi kauheessa vimmassa suoltaa halitustekstiä miten tahansa. Sellainen ahdistaa niin, että tekee mieli irrottautua kokonaan.
Miehen sanavarastoon ei kuulu "halipula" krooninen sellainen vielä vähemmän! Sellaisten livertelijä kuulostaa säälittävältä inisijältä, ketä sellainen voisi kiinnostaa?