Olen seurustellut miehen kanssa nyt n.6kk ja mua todella on alkanut ihmetyttään yhteydenpitomme.
Eli minä txtaan miehelle aamulla mukavat aamuntoivotukset ja kivaa työpäivää yms, en saa vastausta kuin joskus illalla myöhään. No, txtaan hälle jotakin vastaukseksi saatan jotain kysyäkin, kysymykseeni vastataan ehkä seuraavana päivänä, jos vastataan.
Alkuun minä olin se joka lähetteli miehelle txtareita 5-8 päivässä, sain vastauksen 1-3 kertaan päivässä, minä olin se joka soitti ja mies kyllä tykkäsis sitten puhua vaikka kaksi tuntiakin, mutta itse ei soittellut.
Sitten mua alkoi tympäiseen ja ajattelin että ei tupata jos ei tykätä ja kirjoitin txtarin vain kun mies oli kirjoittanut mulle, eli vastasin viestiin ja lakkasin soittelemasta.
Nyt sitten saattaa mennä parikin päivää ilman minkäänlaista yhteydenottoa. Koska olen päättänyt jääräpäisesti odottaa miehen vastausta edelliseen viestiini, ennen kuin kirjoitan hälle uuden viestin.
Alkaa tuntua että mulla ei liene niin suurta väliä, oonko olemassa vai en.
Eli minä txtaan miehelle aamulla mukavat aamuntoivotukset ja kivaa työpäivää yms, en saa vastausta kuin joskus illalla myöhään. No, txtaan hälle jotakin vastaukseksi saatan jotain kysyäkin, kysymykseeni vastataan ehkä seuraavana päivänä, jos vastataan.
Alkuun minä olin se joka lähetteli miehelle txtareita 5-8 päivässä, sain vastauksen 1-3 kertaan päivässä, minä olin se joka soitti ja mies kyllä tykkäsis sitten puhua vaikka kaksi tuntiakin, mutta itse ei soittellut.
Sitten mua alkoi tympäiseen ja ajattelin että ei tupata jos ei tykätä ja kirjoitin txtarin vain kun mies oli kirjoittanut mulle, eli vastasin viestiin ja lakkasin soittelemasta.
Nyt sitten saattaa mennä parikin päivää ilman minkäänlaista yhteydenottoa. Koska olen päättänyt jääräpäisesti odottaa miehen vastausta edelliseen viestiini, ennen kuin kirjoitan hälle uuden viestin.
Alkaa tuntua että mulla ei liene niin suurta väliä, oonko olemassa vai en.
Vastaukset 58
Vanhimmat
minulla vähän sama ongelma, paitsi että minä olen mies. lisäksi emme ole seurustelleet kovin kauan, en edes tiedä että voiko sitä kutsua seurusteluksi vai vain "treffailuksi". Kuitenkin tämä nainen ei vahingossakaan ota minuun yhteyttä, mutta tykkää kyllä jutella kauankin kun otan yhteyttä ja vaikuttaa viihtyvän hyvin kun tapaamme. Ehkä kyse on vain jostain ihmistyypistä, jotka ei yksinkertaisesti ole tottuneita "viestittelemään" kokoajan, ei edes joka päivä? Jokatapauksessa minullekin on hiipinyt semmoinen tunne että pitääkö hän edes minusta oikeasti, jos ei, niin miksi ei sitten sano sitä suoraan?
Mies kyllä kertoi seurustelun alkaessa että tykkää soitella ja viestitellä. Ja alkuun soittelikin pari kertaa päivässä minulle, samoin kuin minäkin hälle, ei tietenkään mitään maratonpuheluita mut kuitenkin.
Nyt ei sitten kuulu mitään jos en minä soita ja en halua olla ihminen joka "roikkuu" toisen perässä. Tuntuu vaan niin kurjalta jos itse laittaa hyvänyön toivotuksen ja siihen ei vastata mitenkään, seuraava viesti tulee joskus 30h päästä mieheltä.
Mulle ainakin on tärkeetä suhteessa osoittaa kiinnostusta ja välittämistä vaikka sit kännyn välityksellä. Kun ei niitä ajatuksia osaa lukea, niin ois mukava tuntea et toinen välittää.
tuo kuulostaa niin tutulta.
meillä oli myös alkuun niin että pidettiin puolin toisin yhteyksiä useasti päivässä, lähinnä tekstiviestein.
sitten yht´äkkiä mies alkoikin hyvin passiiviseksi, eli minä olin lopulta se joka ekana viesteili tai soitin.
sitten tein testin, miten pitkään menee että mies ottaa yhteyttä...meni viikko.
minulle se viikko oli pitkä aika, ja ajatukset sekä tuntemukset oli kyllä laidasta laitaan.
minulle on vieläkin arvoitus miksi jotku miehet voivat pitää esim viikonkin taukoa yhteydenpidon kanssa!! ??
asiaan saattaa tietenkin vaikuttaa se että meidän tapauksessa on kyse aikuisista ihmisistä, olemme molemmat lähempänä 40vuotta, ja miehellä on lapsia jotka tietenkin tarvitsevat hänen aikaansa myös.
entä sitten se kiinnostus ?
voiko se "vähäinen" yhteydenpito olla merkki kiinnostuksen puutteesta ?
tuohon en halua uskoa, sillä kuvittelisin että suurin osa aikuisista sivistyneistä miehistä kertoo kyllä jos ei olekaan kiinnostunut, eikä vain piinaisi naistaan huonolla yhteydenpidolla.
jotku miehet vain ovat sellaisia että eivät vain pidä yhteydenpitoa ykkösasiana, ja jos yhteinen aika kuitenkin on taivaallista, niin eihän siinä mitään hätää pitäisi olla!?
yhteydenpito ja jos saa vastaukseksi EI on hieman eriasia.
toki totta on se että jos halua on, luulisi että aikaa järjestyy.
mutta mitkä on ne mahdolliset ulkopuoliset tekijät jotka vaikuttavat ajan järjestämiseen?? ...työ,lapset,harrastukset...
suosittelen kuitenkin kaikille jotka on suhteessa jossa mies pitää vähemmän yhteyttä, ottakaa ja kysykää mieheltä suoraan onko kiinnostusta vai ei!???
no "ei" tarkoitaa sitä juuri, että toinen ei ikinä "ehdi" mitään - kun kysyy syytä.
Ei ehdi vastata tekstariin, ei ehdi tänään nähdä....
Toki työ on tärkeä, mutta oma valintahan sekin on, jos valitsee aina sen työn ihmissuhteen edellä. Se kertoo juuri siitä, että et ole tärkeä. Tarpeeksi tärkeä.
Sillä jos on halua, on keinoja ja aikaa. Kyllä se niin vain on.
Niin minäkin olen aina ennen ajatellut, että paras kysyä asiat suoraan eikä spekuloida..En ajattele niin enää.. Mies ahdistui kysymyksestä ja koki sen epäluottamuksena sekä nurkkaan ajamisena..Olisinpa ollut hiljaa ja antanut asioiden selvitä ajan kanssa.
Älä nyt ihan tyhmänä pidä. Toki olen kysynyt, että lopetetaanko, ja väittää, että haluaa jatkaa. Mutta silti seli seli seli...
no, ei todellakaan ollut tarkoitus tyhmänä pitää. (:
tuo on kyllä totta, mitä pitäisi ajatella tai mitä johtopäätöksiä miehen ajatuksista vetää, kun suoraan kysyt kiinnostaako ja mies sanoo että kiinnostaa ja haluaa jatkaa suhdetta ... mutta silti aikaa ei tunnu riittävän ! ? ! ? ! ?
onhan tuo hankala tilanne.
milloin olisi syytä luovuttaa?
tuollaisessa tilanteessa/suhteessa rajan vetäminen on vaikeaa.
olen itsekin ollut tuossa tilanteessa että mies on halunnut jatkaa ja vannoo olevansa kiinnostunut, ihmetteli oikein miksi edes epäilin! ?
mutta meillä suhde jatkunut jo lähes 2vuotta, ja tämä suhde on siitä poikkeuksellinen että meillä on paljon omia kavereita, on omat asunnot, omia menoja, eli ei mikään 24/7 suhde ja sopii molemmille.
tai no sopii ja sopii, välillä tulee sellainen epävarma olo kun on mennyt muutama päivä kun ei olla oltu yhteyksissä, mutta kyllä se siitä ohi menee kun taas jatketaan siihen mihin viimeksi jäätiin.
Joo, ja mä en tahdo kestää näitä viikonloppuja yksin. :(
kysyminen on aina parempi kuin se ajan kanssa kidutus...
mutta, kun on kysynyt ja saanut vastauksen, mies haluaa jatkaa ja kiinnostaa kovasti...
mutta silti aikaa liian vähän!!
eli sanat ja teot hieman ristiriidassa.
milloin kannattaa luovuttaa?
sitten kun itsellä olo liian paha?
miten pitkään olette olleet kärsivällisiä???
ja hyvä kysymys ... kuinka monta vuotta pitäisi odotella ?? ? ? ?
viettää viikonloppuja yksin!!
tiedän tunteen. ):
välillä kesken arkiviikon, kun yleensä ihmiset odottavat innoissaan viikonloppua, itselle tulee lähinnä "paniikki", kun tietää että saattaa tulla taas yksinäinen viikonloppu.
kurja tunne !!
tällainen "avoinsuhde" on välillä hyvinkin tuskallinen.
Miehet eivät yleisesti koe, että suhde siitä häiriintyisi, jos ei koko ajan olla textailemassa. Naiset sen sijaan kuvittelevat miehen hävinneen johonkin mustaan aukkoon, jos ei olla koko ajan yhteyksissä. Jos kumppanisi on tyytyväinen tilanteeseen ja sinä et, se kertoo vain erilaisista odotuksista parisuhteessa. Tuloksena usein on että toinen ahdistuu ja toinen turhautuu, eikä tuollainen pidemmän päälle ole kannattavaa, ellei sitten itse halua muuttua. Mutta jos kokee olevansa asian vuoksi turhautunut, miksi jatkaa? Ei se kumppani siitä muutu. Jos vaadit häntä enempään, se voi olla viiminen niitti parisuhteellesi ja kumppanisi ahdistuu ja ajautuu sinusta vain kauemmaksi. Take it or leave it.
Miehet eivät yleisesti koe, että suhde siitä häiriintyisi, jos ei koko ajan olla textailemassa. Naiset sen sijaan kuvittelevat miehen hävinneen johonkin mustaan aukkoon, jos ei olla koko ajan yhteyksissä.
tuo oli hyvin sanottu.
ja pitää pääosin paikkansa, miehet eivät oikein perusta jatkuvalle viesteilylle, mutta todellakin naiset kuvittelevat miehen tekevän HETI katoamistempun jos ei päivään kahteen kuulu mitään.
ja kyllä minäkin allekirjoitan tuon ajatusmallin, välillä sitä tulee jos jonkinmoisia ajatuksia kun on pari päivää ollut hiljaiseloa miehen suunnalta.
siihen joko sopeutuu tai ei.
mikään/kukaan ei kuitenkaan estä asiasta puhumista, joten kannattaahan se kysellä mieheltä miten asian kokee.
Olen samaa mieltä jos ihmisestä välittää ja hänestä on kiinnostunut, haluaa myös osoittaa sen, vaikka kertoa että ajattelen sua :) Aikaa löytyy vaikka nukkumaan mennessä, silloin voi pikkuviestin naputella
Eikä olla tyyliin pois silmistä, pois mielestä.
mutta niitäkin miehiä todella löytyy jotka ei ihan noin ajattele.
itse olen aina ajatellut noin...ja kuvitellut että kaikki ajattelee niin, mutta olen todennut ainakin tämän yhden miehen kanssa että toisin voi olla.
se on sanottava, että helppoa ei aina ole ollut, tuon ymmärtäminen ja hyväksyminen kun on vaikeaa.
kun itse on hyvin aktiivinen yhteyksien pitäjä, ja tykkään laittaa viestiä ajattelen sinua jne.
ja toinen ei tuollaista niin "tärkeänä" pidä, niin kyllä siinä on tullut useamman kerran tippa linssiin, kun olen vatvonut välitääkö hän vai ei.
en tiedä mahtaako tuollaiseen ikinä 100% sopeutua, molemminpäin.
Kun täällä nyt on ainakin pari naista joilla on samanlaiset vastailemattomat miehet, niin kysynpä kysymyksen.
Kun miehet eivät vastaa viesteihin tai ehdi tapaamaan silloin kun te ehdotatte, niin kuinka moni teistä naputtelee Vastausviestin miehen viestiin noin 15 minuutin sisällä?
Ja kuinka moni lähtee heti tapaamaan miestä kun hän pyytää luokseen?
Kuinka moni järjestää asiat suitsait sukkelaan että voi lähteä miehen luo silloin kun hälle sopii?
kirjoitti että kun on lapsia on yhteyden pitäminen hankalampaa, aikaa ei riitä ymsyms... itse en usko tuohon koska minulla on lapsia ja ei he ole 24/7 kimpussani :)
Meilläkin on asioista keskusteltu, mutta ei se ole oikein johtanut mihinkään, no korkeintaa minun mielen pahoittumiseen, koska mies kertoi kuinka monta viestiä hän txtaili edelliselle naisystävälleen ja kuinka soitteli pitkiä puheluita iltaisin. Mutta ilmeisesti mulle ei vaan tarvitse tehdä niin
minä vastaan tähän ...
MINÄ !! !! !!
koska mielestäni suhde toimii niin, viesteihin vastaillaan heti kun mahd.
tapaaminen järjestetään...toki mahd mukaan...mutta useasti minulle sopii aina.
Viestin kirjoittamiseen menee noin 2 - 3 min.
mielestä suhde ei ole terve jos nainen on käytettävissä silloin kun miehelle sopii, mutta miehen ei tarvi antaa mitään, ei edes sitä pienen pientä viestiä joskus.
Minäkin olin aiemmin tuollainen, mutta ei enää. Vaadin enemmän ja toivon myös että joskus saankin enemmän.
Jos naiset toimivat kuten tuossa kirjoitit; vastaavat tekstariin 15 min. aikana (eli heti), lähtevät miehen luokse heti kun kutsu käy... niin sehän on juuri NAISEN valinta. Ei miehet oikeasti odota, että nainen järjestää tapaamiset heidän aikataulun mukaan. Heille on ok, jos nainen sanoo "ei tavata silloin, minulla on muuta menoa/joogatunti/jumppa/tapaan ystävän/mennään työkaveriedn kanssa kaljalle/mitä tahansa". Tässä yhteydessä sitten kuuluu kysyä mikä toinen ajankohta sopii miehelle. Nimittäin on niin, että miehet välillä oikein kammoksuvat naista, joka ei elä omaa elämäänsä.
ennen olin liian kiltti, mutta kun sillä ei saa kuin lunta tupaan.
:(
Mä vain en kai sitten ole niin ihana, että kukaan koskaan missään näkisi mun takiani yhtään vaivaa.
*43vn*
ei odota ehkä Niina, mutta jos se on ainut tapa, että edes pari kertaa kuukaudessa voi nähdä... niin miksi kiusata itseään?
Parempi tosiaan lopettaa suhde.
Tuossa moititaan naisia siitä, että heihin PITÄISI OLLA YHTEYDESSÄ. Tekstailla, jopa tavata. Vittu vieköön.
Mä en tajua suhdetta, jossa ei ole mitään toimintaa sen eteen, että oltaisiin jotenkin tekemisissä toistensa kanssa.
Onko se enää suhde, jos 2x kuukaudessa tulee tekstari tai s-posti? Ja kerran tavataan.
Hemmetti: mua pitää ihan oikeasti tavata. Ihan reaalielämässä. Ja mulle pitää ihan oikeasti puhua. Koskea. Olla yhteydessä.
kysytään mikä ajankohta sopii miehelle? Ainako nainen joustaa, eikös mieskin vois joustaa joskus?
1
Siis onko sinulla omaa elämää ollenkaan? Ilmeisesti olet - ainakin ikäsi puolesta -aikuinen nainen, koska sinulla on lapsiakin?
Voi sentään, jos mies ei viesteile 10 kertaa päivässä hyvän huomenen ja kauniiden unien toivotuksia...Katsos miehellä on varmaan töitä ja kenties muitakin asioita hoidettavana.
Taidan olla outo poikkeus naisten joukossa kun en odota miesystävältä päivittäisiä mitä kuuluu -puheluita ja hei kulta -tekstareita. Eikä tule edes mieleen ottaa itsekään yhteyttä, jos ei ole jotain ASIAA. Kuten esim. seuraavasta tapaamisesta sopiminen.
Välittämistä ja kiinnostusta voi osoittaa muutenkin kuin päivittäisellä kännykän kanssa leikkimisellä. Eiköhän käytös ja puheet tavatessa ratkaise enemmän kuin puheluiden tai tekstareiden määrä.
Lues kaikki mun viestit...
Ja turhaa sää mulle reuhaat/vittuilet. Jos sä oot poikkeus nii ole pois mä en oo.
Toivottavasti joku miespuolinenkin vaivautuisi kommentoimaan tätä yhteydenpitoasiaa...
Tellukka; en tarkoittanut räyhätä/vi...lla sinulle vaan esittää sen näkökulman, että miehillä (kuten meillä naisillakin) on muutakin tekemistä kuin soitella ja viesteillä ilman varsinaista asiaa. Eikä se silti tarkoita sitä, ettei miestä - tai naista - enää kiinnostaisi.
Luin ennen omaa kommenttiani kaikki viestisi ja tuo miehen yhteydenpidon niukkuus näyttää todella vaivaavan sinua. Jos koet tuon asian kovin häiritsevänä, jäljelle ei taida jäädä muuta vaihtoehtoa kuin vaihtaa miestä;)
Minäkin viestittelen vain, jos on jotain tärkeää asiaa. En myöskään odota mieheltä, että hän soittelee tai tekstailee joka päivä. Tietysti jokin "hanipupu "-tekstari on ihan kohdallaan silloin tällöin, puolin ja toisin. Ei siinä mitään. Mutta päivittäin tai useamman kerran viikossa lähetettyinä/vastaanotettuina ne alkavat tuntua pelkältä tavalta, joka rikastuttaa puhelinoperaattoreita... Ei parisuhdetta.
Olen pannut merkille, että joissakin suhteissa on tapana soitella/viestitellä alvariinsa. Useinkaan homma ei ole parin kesken balanssissa. Monesti ihmiset ovat varsin kiusaantuneita usein toistuvista yhteydenotoista.
En ole tällä hetkellä parisuhteessa, liekö sitten syy se että en tykkää tekstailla ellei ole jotain asiaa. ;)
Suhteen alussa tuli tietysti tekstailtua paljon, mutta paras vaihe itselle oli se luottamusvaihe, jossa ei tarvitse koko ajan pitää yhteytksiä vaan tietää että kyllä se toinen siellä jossain on.
saa joku kyllä hyvän miehen itselleen! Minäkään en ole sitä tyyppiä, joka jaksaisi ja ehtisi pitää vähän väliä yhteyttä. Suhteen tehtävä on antaa voimia arkeen ja se toimii hyvin juuri silloin, kun tietää että toinen on siellä jossain eikä asioiden murehtimiseen tarvitse käyttää energiaa. Liian imelistä viesteistä taas tulee sellainen tunne, että toinen on rakastunut rakastumisen tunteeseen eikä juuri minuun.
Eräs ystävättäreni tapasi aikoinaan soitella vähintään kerran päivässä pitkän puhelun. En koskaan saanut sanottua hänelle, että en oikeasti jaksaisi kuunnella hänen jaarituksiaan, joten hänellekin jäi varmaan sellainen kuva, että "tykkäsin hänen soitoistaan". Mutta oikeasti väsyin niihin niin, että lakkasin yhä useammin vastaamasta puhelimeen ja soittopyyntöihin ja vetosin kiireisiin. Lopulta hän löysi huomionhalulleen toisen uhrin.
Niin varmaan myös huomasit tuon että mies todellakin kertoi kuinka monta viestiä/soittoa hän soitteli ex-naisystävälleen, heh ja niitä ei todellakaan ollut vähän jos laskunkin saa nousemaan jopa 180-270/kk
Ja koskapa saatan ihan A S I A A kin kysyä ja siihen vaivaudutaan vastaamaan joskus 2vrk:n päästä niin kyllä, kyllä minua vaivaa.
Todellakaan en odota että mies lähettelee 10 viestiä/vrk koska en itsekkään lähetä kuin viestin tai kaksi no, nykyään lähetän viestin sitten kun mies on lähettänyt mulle, joten ei huolta sullekkaan, en ahdistele miestä.
Ja heh, hyvin sattuikin eilen, mies lähetti ihan vahingossa exälleen tarkoitetun viestin minulle... jossa toivotteli hyvät yöt käyttäen tän naisen lempinimeä.
Onneks en odota mitään "hanipupu" yms muita viestejä, mut vastaukset ois ihan kivoja saada saman päivän sisällä, jos kysyy jotain
tottapuhuen pikkasen kyllä häkellyin..hyvästä en tiedä, mutta kaipa tämäkin kansi johonkin vakkaan sopii.
Pakko sanoa vaikka en suhteessa olekaan, niin mua ärsyttää tekstiviestin kirjoittelu koska siinä kuluu aikaa minuutti tolkulla, lyhyen lauseen esittämiseen. En muutoinkaan pidä tekstiviestiä viestittely muotona johon olisi nopeasti vastattava, vaan 2 – 12 h on ihan sopiva vastausaika. Kirjoitin viimeksi kesällä tekstiviesti vastauksen, ja siihen muutamaan kymmeneen riviin meni yli puoli tuntia lomamatkasta, jolloin päätin sen olleen vihoviimeisin tekstiviesti vastaus jonka kirjoitan.
Jos on kiireellistä asiaa tai odottaa nopeaa vastausta, niin silloin voi soittaa. Puhelussa on se hyvä puoli, että puhuessa voi tehdä muutakin, mutta teksti viestiä kirjottaessa kaikki ajatukset ja katse on täysin kiinni puhelimessa. Työaikanakin puheluun on helpompi vastata, koska työajan ryöstö menee tavallaan toisen piikkiin.
Kuitenkin 5 - 8 tekstiviestiä päivässä ja siihen puhelut päälle kuulostaa suoraan jo häiriköinniltä. Yhdellä puhelulla pitäisi mennä päivän kuulumiset ja hyvänyön toivotukset, ja päivällä voi soittaa jos on sovittavia asioita, mutta nekin voi hoitaa yleensä yhdellä puhelulla.
Suhteen tila selviää parhaiten puhumalla kasvotusten. Voi olla että mies on huomannut, että runsasyhteyden pito vie liikaa aikaa, tai sitten mies yksinkertaisesti on kyllästynyt koko suhteeseen eikä uskalla sitä ääneen sanoa.
Erittäin tarpeellinen sexiobjekti ;)
ja vieläpä hyvännäköinen !
mutta on se kumma että suomi24 keskustelupalstalla asialliset kommentit on hakusessa!! tai ainakin nokka pokkaa riittää kirjoittajien välillä...
tai sitten on ne tapaukset jotka tulee heittämään kommenttia ihan provosoidakseen aloittajaa tai niitä jotka asiallisesti kirjoittavat...
huh huh...
vähän nyt ärsyttää.
pittää taas vaihtaa keskustelupalstaa.
aloittajalle !!
minusta sinulla oli hyvä aihe aloituksessasi!!
ja hyviä kommentteja olisin minäkin kaivannut !
tsemppiä suhteeseen!!
No kyllä minun ja miehen suhteessa olisi jo jotain pahasti pielessä jos menisi vaikka vuorokausi ilman että otettaisi yhteyttä. Kummatkin koemme yhteydenpidon tärkeäksi, ja molemmista on kiva kysellä vaan toisen kuulumisia.
Aivan. Mielestäni tekstari kerran/pari päivässä on toisen huomioimista. On kiva kuulla piippaus ja lukea vaikka pari lausetta omalta kullaltaan. Vaikkei asiaa olisikaan. Ja kiireisiin vetoamisesta: yksi lyhyt tekstari ei vie aikaa montaakaan sekuntia. Jos siihen ei riitä aikaa, on elämä pahasti pielessä. Se on vain tekosyy.
Minun ja mieskaverini välit (ollaan seurusteltu reilut puoli v) viilenivät niin, että meni viikko ja toinenkin ilman mitään yhteydenpitoa. Hän sanoo, että "antoi minulle tilaisuuden lopettaa juttu", katsoi, ettei minua kiinnosta, koska en enää (kuten kesällä) lähtenyt ajelemaan hänen luokseen viettämään lauantain laatuaikaa. Minulla on lapseni eikä hän viihdy kotonamme. So what - eihän tällaista suhdetta väkisin jatkaakaan kannata.
Niin se vaan kummastuttaa, milloin se mulle tarkoitettu mies astuu eteeni... :). Kyl se vielä!
Minun miesystäväni on samanlainen, hän odottaa ja olettaa että voin noin vain jättää teini-ikäiset lapseni keskenään kotiin yöksikin ja olla hänen luonaan, viettämässä "laatu"aikaa.
Kun ehdotan että miten olisi meillä olo, ei ole halua tutustua lapsiini joten miehen vaihto on edessä.
... niin lopun alku on edessä.
Kyllä se vain niin on. Jos haluaa, niin voi ja ehtii.
menemään, jos ei ole halua pitää yhteyttä niin kylläpä se suhde alkaa hiipumaan.
Kun itse seurustelin, riitti yksi kirje ja yksi puhelu viikossa, enempää ei osattu vaatia yhteydenpitoa.
( Tämä oli kyllä ennen kuin kännykkää oli keksitty....olisi saanut jäädä keksimättä )
On meitä ilmeisesti paljon miehiä, joille tekstiviestin kirjoittaminen on äärimmäisen turhaa ja vastenmielistä.
tälle vuosituhannelle... kipinkapin jo
Lukekaapa Behrend, Greg : Jätä se! Älä tuhlaa aikaasi vääriin miehiin.
http://plaza.fi/ellit/ihmissuhteet/parisuhteessa/jata-se
"Mies ei ole koskaan niin kiireinen, ettei ehtisi soittaa ihailemalleen naiselle"
Kyllä se vaan niin on, että tuo harvakseen viestittely viittaa siihen, että toinen ei ole tarpeeksi kiinnostava.
Voi elää ilman teinien villityksiä...
Miestä alkaa ahdistamaan jos ei milloinkaan ehdi edes ikävöidä.
Jos haluat tehdä itsestäsi itsestäänselvyyden, viestittele useammin...
Jätit aloituksestasi kaiken olennaisen pois.
Tarkoituksellista?
mitä?
Aloitus on aloitus ja tietoja voi täydentää, jos on tarvetta.
Sain aivan väärän mielikuvan aloituksestasi, siinä ei mainittu minkäänlsisia parisuhdeongelmia existä puhumattakaan..
Ei kaikki jaksa lukea vastauksiasi toisille kirjoittelijoille vaan vastaavat suoraan aloitukseesi. ( kuten minä )
Kyllä siinä aloituksessa pitäisi se olennainen kysymyskin jo tulla....
Seurusteltu vuoden alusta. Asumme eri paikkakunnilla ja olemme yhdessä viikonloput ja lomat.
Tekstareita lentelee yleensä 2-3 päivässä molempiin suuntiin. Vastaamme toistemme viesteihin mahdollisimman pian, vaikka ne ei sisältäisikään kysymystä. Jos töissä ei ole kummallakaan kiirettä, niin aamupäivällä otetaan lyhyt puhelu. Illalla sitten jutellaan rauhassa pidempään. Joskus meilaillaan, mutta se on jäännyt suhteen edetessä vähemmälle. Kun jommalla kummalla on menoja tai muuta tekemistä, niin jutellaan tietenkin vähemmän.
Aloittellisuus yhteydenpitoon on tällä hetkellä mielestäni tasapuolista. Jossain vaiheessa miesystäväni vähän "laiskistui" asiassa, ja se herätti minussa epävarmuutta. Juteltiin asiasta ja hän ymmärsi tunteeni ja minä ymmärsin mistä muutos hänen käyttäytymisessään johtui.
Yhteydenpidon laadun ja määrän on tyydytettävä molempia osapuolia. Jos toiveet on erilaiset, niin tuossa asiassa on mahdollista päästä kompromissiin. Jos toidella ei ole päiväkausiin aikaa vastata yksinkertaiseen viestiin, mahtaako aikaa (halua) löytyä koko suhteeseen. Kyllä jotain on oltava valmis antamaan, jos jotain haluaa.
Toivottavasti löydätte molemmille sopivan tavan viestittelyyn.
musta on aika hmm "sairasta" että pitää olla tunnin välein toiseen yhteydessä vaikka olisi minkälaisessa suhteessa!
Siis 6 viestiä, pari puhelua ja ehkä maili... Apua! Onko tuo tervettä? No, ehkä teinit jotka ovat tutustuneet viime viikolla, eikä ole muuta elämää?
Minä juoksisin kovasti karkuun, jos tuollaiseen olisin elämässäni törmännyt. Terkuin, 36v nainen, onnellisesti parisuhteessa.
hei.itse olen seurustellut pari pävää,ja yheyden pito mieheni puolelta huonoa ja se tuntuu minusta pahalta.tuntuu ettei hän välitä miusta tarpeeksi.ottaa yleensä yheyttä vain itse kun haluu nähdä.muuten ei hänestä sit kuulu,vastaa kyllä jos itse otan yheyttä.en tiiä mitä tehdä pannakko koko suhde poikki.
Kaikkien suhteiden yksi kulmakivi on yhteydenpito. Mutta jotta asia ei olisi liian yksinkertaista, yhteydenpito koskee myös sitä, miten ja milloin pidetään yhteyttä. Siitäkin pitäisi voida keskustella eikä vain todeta, että pannako suhde poikki. Aika heikkoja ovat vuorovaikutustaidot noilla eväillä.
Ihmiset vaan ovat erilaisia. En minäkään 6kk kieppeillä mieheni kanssa yhteyttä joka päivä pitänyt. Ehkä joka viikko kuitenkin. Eikä kumpikaan aina heti ollut johonkin viestiin vastaamassa. Nykyisin siis ollaan eletty jo vuosia yhdessä perhe-elämää. Jos mies on vaikka työreissulla, niin yleensä kerran päivässä laitetaan puolin ja toisin joku viesti. Jos jää päivä välistä, niin ei siihen maailma kaadu. Toki joskus sitten on enemmän asiaa ja soitellaankin. Tai lapset soittaa.
Minusta mies on kyllä aina tuntunut ihanalta, ja hän varmasti ajattelee minusta samoin, vaikka meillä ei mitään pakottavaa tarvetta olekaan koko ajan olla yhteydessä.