Olen pitänyt pari kuukautta profiilia treffeillä, ja tullut siihen tulokseen että miehet siellä etsii melkein joka ikinen entisen vaimon/avovaimon peilikuvan. Monta katkera miestä olen tavannut (ei livenä) sieltä, jotka useimmiten haukkuu entistä kumppaniaan tai sitten on niitä miehiä jotka ylistää entistä kumppaniaan maasta taivaisiin tyyliin : "hän osasi tehdä sitä ja hän ei olisi ikinä sanonut noin ja hän pukeutui tyylikkääasti ja ja ja.....niitä kehuja satelee. Ja sitten löytyy niitä miehiä jotka edelleen elää jonkinlaista perhe-elämä entisen kumppanin kanssa, lähdetään matkoille yhdessä tai mies avustaa rahallisesti vaikka jo maksaa elatusmaksuja lapsista. Voi ostaa jopa entiselle vaimolle uuden auton jos hän pyytää jne.
Mielestäni siinä mättää jotain ja pahasti jos noin toimii, ihan kun sitä suhdetta ei olisi loppuun käsitelty.
Olen itsekin eronnut ja lapsia löytyy, muttei tulisi mieleenkään ruveta viettämään aikaa exän seurassa. Puhutaan lapsiin liittyvistä asioista ja ollaan ystäviä, mutta muuten hän ei kuulu enää mun elämään, vaan ainoastaan lasten elämään. Itse osasin jatkaa eteenpäin elämässäni, enkä pitänyt kiinni vanhoista kaavoista.
Siitä huolimatta miehet hakee uutta suhdetta tositarkoituksella, vaikka eivät ole edes vanhasta eroon päässyt.
Enää en ihmettele vaikka samat naamat roikkuvat treffeillä vuodesta toiseen, kuten täällä saa lukea keskustelupalstoilla....
Mielestäni siinä mättää jotain ja pahasti jos noin toimii, ihan kun sitä suhdetta ei olisi loppuun käsitelty.
Olen itsekin eronnut ja lapsia löytyy, muttei tulisi mieleenkään ruveta viettämään aikaa exän seurassa. Puhutaan lapsiin liittyvistä asioista ja ollaan ystäviä, mutta muuten hän ei kuulu enää mun elämään, vaan ainoastaan lasten elämään. Itse osasin jatkaa eteenpäin elämässäni, enkä pitänyt kiinni vanhoista kaavoista.
Siitä huolimatta miehet hakee uutta suhdetta tositarkoituksella, vaikka eivät ole edes vanhasta eroon päässyt.
Enää en ihmettele vaikka samat naamat roikkuvat treffeillä vuodesta toiseen, kuten täällä saa lukea keskustelupalstoilla....
Vastaukset 10
Vanhimmat
sillä olet osannut olla valveutunut ja tarkkana.
Luin de Mellon "Havahtumisen" kahteen kertaan. Mikä siinä on, ettei se "auennut" minulle? Olin aika pettynyt. Moni on suositellut ko. kirjaa. Ottaen huomioon koulutustaustani minun olisi pitänyt ymmärtää sanoma, koska monille juuri tuo teos on ollut hyvinkin merkittävä vaikuttaja elämänvalinnoissa...
nähdä todellisuutta se kyllä avautuu.
Kuitenkin se tärkein kirja on sinun oma sisin, jossa havahtumisessa ajetaan takaa.
Miehet etsivät YLEENSÄ kumppania, joka sekä ulkoiselta olemukseltaan että muiltakin osin muistuttaa mahdollisimman paljon heidän entistä vaimoaan tai avokkiaan. Ainoa asia, josta he suostuvat tinkimään on nalkuttaminen. Eli minä olen "jeeeessss" kun en nalkuta kuten exä teki.
Mikä ihmeen kaksijakoisuus miesten tunne-elämässä on vallalla? Minäkin olen tavannut vain
a) exiään kehuvia miehiä
ja
b) exiään katkerasti haukkuvia
Ymmärrän, että taustat käydään läpi ja voidaan kertoa jotakin entisestä elämästä pääpiirteittäin esim. ekoilla treffeillä, mutta että se jatkuu viikkokaupalla ja eräänlaista parivertailun menetelmää soveltaen:
"mun exät on kaikki olleet tosi hyvän näköisiä"
(itse en ole ruma jos en hurmaavan kauniskaan)
"mun exät oli muhun hulluna sängyssä ja saivat joka kerta orkun"
(onneksi olen pidättyväinen seksin suhteen, enkä ole tässä mielessä joutunut vertailtavaksi, koska suhteet eivät ole johtaneet intiimille tasolle)
"mun exä oli hyvä kokkaja, teki hyvää ruokaa mulle ja lapsille ja piti kodin siistinä"
(minullakin on siistiä, mutta en saa sätkyä muutamasta "villakoirasta"
"ollaan exän kanssa vieläkin hyviä ystäviä"
"erottiin ystävinä"
"saisin exältä vieläkin jos vain haluaisin"
(olen kysynyt, että minkä takia sitten erositte, jos exäsi oli niin erinomainen tyyppi, mutta kukaa n ei ole oikeasti osannut vastata tuohon)
Ja kaikki pitäisi heidän elämässään jatkua ikään kuin minun täytyisi astua exän paikalle (tuon jumalaisen ja palvotun) ja "olla mulle vähän aikaa hän" kuten Juice Leskinen laulussaan osuvasti riimittelee.
Yksikin treffikumppani oli eronnut viisi vuotta sitten ja edelleen maksoi entisen vaimonsa puhelinlaskut, vaikka tällä oli työpaikka ja uusi mies. Sen toki ymmärrän, että mies maksoi lastensa
puhelinlaskut.
Ja sitten tämä toinen ryhmä: "katkerat".
Käyvät oikeussalidraamoja vuosia vuosia eron jälkeen ja haluavat esitellä minut mahdollisimman pian ex-vaimolleen. Olen siis vain näyttelypuudeli siltä osin.
katkeruus arvon ladyyn iskenyt, et kai vaan ole saanut pakkeja joltain ihkulta herrasmieheltä, aina ei voi voittaa, ei edes ihan joka kerta.
Pois katkeruus, sillä se ei ole hyväksi, kyllä sutkin vielä joku huolii.
kiitos teille vastauksista:) arvasin etten ole ainoa joka on huomannut tuon ilmiön.
katkera en todellakaan ole, ainoastaan kyllästynyt mainitsemaani miestyyppeihin treffeillä. miksi katkera olisin? enhän ole edes ollut missään tekemisissä heidän kans, koska ei kiinnosta edes tutustua paremmin tuollaisiin miehiin.
eri juttu jos olisi suhde meneillään tai ollut suhde ja kaikki tuo mainitsemani olisi tullut siinä jatkuvasti esiin, mutta kun ei onneksi ole ollut. pakkeja on vaikeeta saada ellei ole itse ensin tehnyt aloitetta...
No, tuo viesti katkeruudesta oli tarkoitettu minulle päätellen viestiketjussa vastauksen asemoinnista...
En minäkään katkeruutta tunne vaan nimenomaan kyllästymisen tunne on se sana, joka kuvailee tuntemuksiani. Katkeria sen sijaan tuntuvat olevan ne miehet, joista mainitsin, koska haukuskelevat minua sen jälkeen kun kertonut heille, ettei minua kiinnosta elää suhteessa, jossa exä on yhä mukana joko fyysisesti tai ajatustasolla. Intiimin suhteen luominen mieheen on täysin mahdoton ajatus, jos saan jo ensimmäisillä treffeillä sellaista informaatiota, että olen pelkkä "laastari" ja etenkin jos mies käy vielä köyrimässä edellistä vaimoaan uuden seurustelusuhteen aikana.
Minulla on ollut muutamia seurustelusuhteita ko. miehien kanssa - vai voiko vielä sanoa suhteeksi tilannetta, jossa ollaan tapailtu kaksi tai kolme kertaa, ei ole vietetty öitä yhdessä jne.
Olen ollut naimisissa kaksi kertaa (ensimmäisestä eronnut, toisesta leskeytynyt), minulla on lapsia, joten olen saanut myös kokea romanssin, avioliiton ja lasten syntymän, joten minulla ei ole epätoivoista kiirettä seuraavaan suhteeseen. Parisuhde olisi tietenkin mukava täydennys elämään, mutta ei pakko.
se on haukkua ihmistä, joka selvästi ilmaisee ettei ole kiinnostunut toisesta, kaippa se kertoo kovin huonosta itsetunnosta.
Pakkeja saadaan ja niitä annetaan, ei kai siitä nyt kannata hernettä nenään vetää.
Eipä sitä oikein edes seurustelusuhteeksi voi sanoa jos pari kolme kertaa ulkona käy, eiköhän oikea suhde ole ihan jotain muuta.
Uskon kyllä, että kunnon miehiäkin vielä on, ei kai kaikki sentään ole ex:nsä talutusnuorassa.
te treffaatte, heh. On minullakin exiä pari kappaletta, mutta en puhu heistä uudelle naisystävälleni. Olen kertonut historiani että exiä on ja että toisen kanssa juttelen joskus, mutta en nyt hemmetti ala kertomaan mitä ne teki tai puhui ja niin edelleen, saati ala vertailemaan. Ääliöitä tuommoiset! Kait siinä on se vika että lähetään liian aikaisin etsimään uutta... olen törmännyt vastaaviin naisiin ja yksi kävi hemmetti pesemässä exänsä ikkunoita kun uusi muija oli jo asumassa exän luona, heh. Toki en katsonut tuollaista viikkoa pidempää.
Hyvän uuden kumppanin löysin, kun pidin semmoista vähintään vuoden, milellään enemmän yksin päänselvittelyä harrastaneen kriteeriä. Kysyin heti elämäntilanteen ja eroajan... En jaksanut katsoa erotuskissa itkeviä muijia... mitä hemmettiä ne minusta ylipäätään halusi? Varmaan sitä, mitä kukaan itsetuntoinen ei ole valmis antamaan, heh.
minäkin. Mikä se on että miehet ei osaa erota?? Kävisivät vaikka jossain terapeutilla hoitamassa ittesä kuntoon ennen kuin ovat muka valmiita uuteen suhteeseen.
Vaikka vuosia, liki viisitoistakin... ois erosta niin ei päästä eroon exästä!! Tuhoaa kaikki hyvät suhteen alut jo alkumetreillä, harmi. pitää hoitaa exän asioita, kuskata hoitoihin...
terkuin se joka ei ole tottunut kakkoseksi ;)