En uskonut, että koskaan joutuisin tähän tilanteeseen. Mutta mun on tehtävä valintani. Voin sen tehdä sillä kumpikin suhde voidaan vielä jäähdyttää ystävyydeksi. Olemme kaikki kolme 40 .
Ensimmäinen on nainen, jota kohtaan minulla on tunteita ja niin on myös hänellä minua kohtaan. Emme voi niille mitään. Hänen asiansa ovat vähän sekaisin ja ex-mies häärää taustalla. Hänellä on pieni lapsi. Hänellä on monenlaisia vaikeuksia. Hän on ns. tasoani alempi koulutuksen yms. puolesta, mutta tunteissa olemme tasan yhteismitallisia. Voisin sanoa jo että rakastan häntä.
Toinen on täysin vapaa ja hänen kanssaan on hyvä keskustella. Hän on ns. tasoani. Hän ymmärtää minua. Hän on hyvännäköinen eikä lapsia. Mutta tunne puuttuu. Hän sopisi minulle paremmin ja järjellä ajatellen ilman muuta hän.
Miten te toimisitte?
Ensimmäinen on nainen, jota kohtaan minulla on tunteita ja niin on myös hänellä minua kohtaan. Emme voi niille mitään. Hänen asiansa ovat vähän sekaisin ja ex-mies häärää taustalla. Hänellä on pieni lapsi. Hänellä on monenlaisia vaikeuksia. Hän on ns. tasoani alempi koulutuksen yms. puolesta, mutta tunteissa olemme tasan yhteismitallisia. Voisin sanoa jo että rakastan häntä.
Toinen on täysin vapaa ja hänen kanssaan on hyvä keskustella. Hän on ns. tasoani. Hän ymmärtää minua. Hän on hyvännäköinen eikä lapsia. Mutta tunne puuttuu. Hän sopisi minulle paremmin ja järjellä ajatellen ilman muuta hän.
Miten te toimisitte?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Keskity oleelliseen eli tisseihin kun valitset.
Noin mäkin oisin nuorena miehenä ajatellut, mutta kun mukana on TUNTEET. Kasva aikuiseksi!
sanoit, että ekaa kohtaan on TUNTEITA, mutta tokaa kohtaan ei ole, joten mikä se ongelma nyt oikein on?
"...mukana on tunteet."
Kakkonen sopii mulle rakkauden käsikirjan mukaan paremmin ja ykkönen ei. Lisäksi kakkonen puhuu, että: "...moniin voi rakastua ja aina ei voi olla sen kanssa kenen haluaa, jos elämäntilanteet eivät sovi kohdalleen..." Hän on oikeassa tavallaan.
aivopestä sua omaksi edukseen, tietty. Rakkaudessa katsos kaikki keinot on sallittuja ja naiset on kieroja toisilleen.
Mä samaistun itse enemmän ykkösnaiseen sillä erotuksella, et mun exällä on ihan ikioma elämä, niin siksi puolustan sitä.:)
Itsestäänselvyyksiä, mutta voisin vaikka veikata että se nainen, jota kohtaan niitä tunteita on, ei järkisyin itsellesi perustellen vaikuta fiksulta vaihtoehdolta koska pelkäät ja epäilet kyseisestä naisesta koituvan mieliharmia. Hällä on vaikeuksia, hällä on penska ja hällä on se perkeleen exäkin siellä verhon takana lymyilemässä.
Mutta ans kattoo, vaihtoehto kakkonen on tämän kaiken täydellinen vastakohta, mutta voi hitsi kun tunteet ei ole samaa mieltä järjen kanssa.
Epäilisin että jos valitset kakkosen, niin mietit hautaan saakka sitä, että mitäköhän teistä olisi ykkösen kanssa voinut tulla. Niin siinä kuule melko varmasti käy.
En muuten välttämättä antaisi paljoa painoarvoa kakkosen puheille.
Ja kyllä, olen sitten ollut samankaltaisessa tilanteessa. Oli kytyä kaikkea muuta kuin "helpolta" unelmanaiselta vaikuttavan tytön luo. En mennyt kun aika oli, ja sitten olikin myöhäistä. Enpähän tiedä sinusta, mutta minua ainakin harmittaa vieläkin.
...laittaa noin vain pois - hänhän on lapsen isä. Pitäs antaa aikaa sille naiselle. Tuntuu kuin katselis tuskanhiessä 10 m hyppytornista alaspäin uimahallissa ja joku kuiskuttelis korvaan, että on tuolla tuo 3 metrinenkin - se ei vaan tunnu niin hyvältä.
silti pitää rakkausasioissa ajatella tunteella. Kyllä kahden ihmisen rakkaus nyt nähdäkseni päihittää exän, jos toisenkin.
Kiitti. Kyllä se ykkösen eksän varjo sieltä taustalta häviää, mutta ottaa aikaa molemmilta. Se on vaikeeta just se ajan antaminen. Ja sitten mulla on omat vanhat jutut. Mullon sellanen tunne kuin amorin nuolissa ois väkäsiä, en saa niitä irti lihastani. Kakkonen on kuin kylmä olut jääkaapissa - valmiina ja nautittavana.
kysymys: kumpaa ilman et voi elää ja kumpaa ilman voit elää?
kuuntele sydämesi ääntä..
Mehän tiedämme vastauksen. Kiitos herätyksestä. Mutta kun se on niin pirun vaikeaa.
...puhua sydämelle järkeä, mutta se ei kuuntele.
...että valitako romanttinen vaikea suhde vai käytännöllinen helppo suhde.
Näin se menee:
Älä valitse sitä, jonka kanssa voit elää, vaan valitse se,jota ilman et voi elää.
Taidan olla perfektionisti, mutta tuo on ollut minullakin ohjenuorana näissä suhdeasioissa.
No vaikeudet on tehty voitettaviksi.
Kompromisseja täytyy tehdä, kun kaikkea ei saa samassa paketissa.
Entä, jos tulisi kolmas, joka veisi järjen ja tunteen :) tai sitten ei :(
kato leffa nimeltä MIFFO.
...että annan mennä ykkösen kanssa täysillä ja pidän kakkosen taustalla niin pitkään kuin voin jos alkaa näyttää siltä että ykkösen kanssa menee liian raskaaksi järjestää suhde kestävälle pohjalle. Se on vaan löysässä hirressä kiikkumista, koska en halua loukata kumpaakaan. Yritän välttää sen että menetän molemmat. P****le mitä kätastrofielämää!
pidä mitään kakkosta taustalla! Helvetti soikoon!
...kaikunut koko päivän päässä.
sellainen tunteenpurkaus... sorry. Mutta täysi, kokonainen rakkaus on suurinta, mitä ikinä voit kenellekään antaa, eikä siihen kuulu mitkään varallapidettävät millään muotoa. Tämä toivomus kaikkien meidän nelikymppisten naisten puolesta. Ja kaikkien naisten. Ja kaikkien ihmistenkin...
(Ja nyt mä sitten selittelyillä väljähdytin viestin tehon... äh, mut me naiset ollaan tämmösiä: kerrankin olisin jotain hyödyllistä sanonut, mutta sitten seliseliplaaplaa... ärh...)
Emmä lukenu muuta kun ton: "...täysi, kokonainen rakkaus on suurinta, mitä ikinä voit kenellekään antaa, eikä siihen kuulu mitkään varallapidettävät millään muotoa."
Mä näytän sulle miten viesti pilataan selittelyllä:
Ykkönen on jo kaks pettäjää jättänyt taakseen, ja mulle on tehty ihan selväksi heti alussa, että mitään virityksiä ei saa olla tai hän vetäytyy heti takavasemmalle. Viisas nainen...mutta palstan otsikko onkin miehen logiikka...tässä sitten tuijotetaan luuri kädessä tyhjyyteen. Nimittäin ykkönen tietää kakkosesta, mutta luulee häntä vain mun ystäväksi. Kakkonen taas tietää ykkösen ja mun välisen suhteen, ja sen epävarmuuden. Ykkösen kanssa on vasta riidelty, mutta me ollaan siitä jo toivuttu. Kakkonen komppaa mua joka paikassa. Ykkösessä kolahtaa joka asia. Jos mä jätän kakkosen, niin ykkösen kanssa ei ehkä kuitenkaan ala sujumaan kun sillä on niin vaikeeta. Sillon mä menetän hyvän kakkosen, jota mä oisin voinut oppia rakastamaan ihan helposti. Jos mä jätän ykkösen, niin mä kadun koko elämäni, ja aina suudellessani häntä ajattelisin ykköstä. Toisaalta kakkonen on myös ns. kuormasta syömistä, ja jos molemmat lemppaa mut, niin mä menetän elämäni rakkauden eli ykkösen ja ihmisen jota olisin voinut oppia rakastamaan eli kakkosen, ja sotken vielä muut kuvioni kakkosen takia. Että silleen...
sinä tiedät, mitä pitää tehdä. Vain sinä.
Jos mä ihan sydämestäni antaisin neuvon, niin näiden selittelyjen jälkeen se olisi se, että unohdat ykkösen ja valitset kakkosen. Se ykkönen kun ansaitsee parempaa. Kakkonen näyttää tyytyvän myös vähän vähempään.
Tosin, voit vielä valita. Voit tehdä vielä oikein.
Toivotan hyvää elämää, miten sitten valitsetkaan.
...ihminen, joka ei ymmärrä aidon rakkauden merkitystä on liian huono sellaiselle, joka sen ymmärtää. En soita kakkoselle enää. Pakko tässä on tehdä oikein, jos aikoo ihmisenä pysyä.
Kiitos.
pystyväsi oppimaan rakastamaan kakkosta? Tai yleensäkään ketään? Miten tällainen oppiminen mahtaa tapahtua, minulle kun tuollainen on vierasta vaikka olen joskus jotain tuon tapaista yrittänytkin - tuollaista kun tuntuu puheissa tapahtuvan muille ihmisille. Että se ajan kanssa sitten lähtee luistamaan.
Kyllä minä taitaisin uskoa tuollaisissa tilanteissa ennemmin kyseessä olevan sen, että oppii tyytymään siihen mitä on saanut, ja oppii elämään asian kanssa, kuin sen, että olisi "oppinut rakastamaan". En tiijä... jotenkin tuntuu että mulle ainakin sen on oltava aitoa alusta lähtien, muuten ei lauluja synny.
...tässä on nyt tunnin verran itketty ja alkaa helpottaa. Mä vaan vanhojen juttujeni takia halusin varmistaa kaiken, ja olin menossa aivan väärään. Nyt oon ainakin ilmoittanut ykköselle, että hän tietää mun tosissani välittävän hänestä ilman muita virityksiä. Kakkonen saa kompata ketä haluaa. Huh...
paljon onnea... koska sitä tulet tarvitsemaan...
...tiedän...mutta oon mä jotakin ainakin sitten osannut tehdä oikein.
onkin paljon helpompi neuvoa / kertoa näkemyksiään tuollaisissakin tilanteissa kun ei tosiaan ole itse kiinni yhtään mitenkään siinä meneillään olevassa tilanteessa.
Tuossa kun aiemmin mainitsin olleeni samankaltaisessa tilanteessa, niin jahkailinpa itsekin vanhojen huonojen kokemusten ja meneillään olevan jutun kanssa. Muistan vieläkin miten olin lähes ehdottoman varma että jos sekaantuu etukäteen ajateltuna huonoon vaihtoehtoon, niin siitä ei kuitenkaan lopulta seuraa mitään sellaista mitä olisin halunnut silloin, tai vielä tänäkään päivänä, elämääni. Nyt toimisin toisin ja kokeilisin.
Mutta jospa sua onnistaa. Tai vaikka ei onnistaisikaan, niin mitäs sitten. Olet ainakin (ilmeisesti) yrittänyt.
...näyttää siltä että kelpaan.
Laitan yhden biisin täysille...empä oo näin onnellinen ollut koskaan.