Onko Facebookin kaverisuhteet jokin sosiaalisen menestyksen mittari?
Facebook lienee varmaan monille tuttu. Siellä kilpaillaan siitä, kenellä on lukumääräisesti eniten kavereita!
Mihin on menty, kun aivan kiistatta kyse on vain siitä, että "katsos kuinka monta ystävää mulla on. Kummalla onkaan enemmän"?
Onko siinä enää mitään järkeä, jos jollain on 345 ystävää! Siis 345 ystävää! Huimaa on se, että joku edes tuntee kaverien kavereiden kavereiden ja opiskelija-/työporukoista yli 300 ihmistä. Mutta se että Facebookissa haalitaan itselle yli 300 ystävää... Mihin on menty?
Eikö sinne oikeastaan pitäisi linkittää vain oikeat ystävät, eikä mitään vanhoja tuttuja joita EI ole nähnyt kasvotusten 10 vuoteen?!
Itselläni on Facebookissa peräti 15 ystävää.
Mikä on mielipiteesi? Onko siinä enää mitään järkeä, että jollain on yli 100 ystävää Facebookissa? Onko ne oikeasti kaikki ystäviä? Tai yli 200 ystävää? Tai yli 300 ystävää?
Miten se on edes mahdollista, että jollain on 345 ystävää? Saako "ystäviä" ostettua jostain, että pystyy pärjäämään tässä "kisassa" siitä, että kenellä on isoin. Eikun kenellä on eniten ystäviä Facebookissa!
Facebook lienee varmaan monille tuttu. Siellä kilpaillaan siitä, kenellä on lukumääräisesti eniten kavereita!
Mihin on menty, kun aivan kiistatta kyse on vain siitä, että "katsos kuinka monta ystävää mulla on. Kummalla onkaan enemmän"?
Onko siinä enää mitään järkeä, jos jollain on 345 ystävää! Siis 345 ystävää! Huimaa on se, että joku edes tuntee kaverien kavereiden kavereiden ja opiskelija-/työporukoista yli 300 ihmistä. Mutta se että Facebookissa haalitaan itselle yli 300 ystävää... Mihin on menty?
Eikö sinne oikeastaan pitäisi linkittää vain oikeat ystävät, eikä mitään vanhoja tuttuja joita EI ole nähnyt kasvotusten 10 vuoteen?!
Itselläni on Facebookissa peräti 15 ystävää.
Mikä on mielipiteesi? Onko siinä enää mitään järkeä, että jollain on yli 100 ystävää Facebookissa? Onko ne oikeasti kaikki ystäviä? Tai yli 200 ystävää? Tai yli 300 ystävää?
Miten se on edes mahdollista, että jollain on 345 ystävää? Saako "ystäviä" ostettua jostain, että pystyy pärjäämään tässä "kisassa" siitä, että kenellä on isoin. Eikun kenellä on eniten ystäviä Facebookissa!
Vastaukset 59
Vanhimmat
ole 345 YSTÄVÄÄ, kaveria tai tuttua just ehkä.
Totta. Ei kenelläkään ole oikeasti 345 ystävää.
Pistää vaan miettimään, miksi on sitten Facebookin pitänyt haalia 345 "ystävää". Näyttää nyt sitten varmaan itse "paremmalta", kun tuntee kaikki ja niiden serkut siihen päälle!
paljon porukalla on "ystäviä" facebookissa? Itse en ole ajatellut lainkaan mitä muut ajattelevat sivustani. Se on suljettu muilta paitsi ystäviltä ja ystäviksi hyväksyn sellaisetkin ihmiset, joihin en livessä ehdi pitämään yhteyttä, mutta joiden kuulumiset kiinnostavat minua, sillä he ovat olleet joskus osa elämääni, mutta tiet ovat vieneet eri paikkakunnille ja jopa eri maihin. Facebook on minulle väline, jota käytän viestintään, eikä mikään ilmoitustaulu elämästäni, jossa erotellaan: nuo on mun ystäviä ja nuo "pelkkiä" kavereita...
Oletkohan nyt hieman vainoharhainen tai turhan kilpailuhenkinen itse? Jos joku siellä linkittää ihmisiä kilpailumielessä, niin anna linkittää. Sinä voit ihan itse päättää osallistutko siihen kisaan vai et. Todella naurettavaa kuvitella, että sinun tapasi olisi se ainoa oikea (linkittää vain oikeat ystävät, eikä kavereita ollenkaan). Minua on aina etonut tuo ihmistyyppi, joka kyttää ja arvostelee muiden tekemisiä kuvitellen oman tavan olevan se paras ja ainoa ihan kaikille ihmisille.
Mua taas on aina etonut ihmistyyppi, joka tappaa kaikki hyvät keskustelunaloitukset.
aivan paska keskustelunaloitus, joten eiköhän sekin kuulu keskustelupalstan henkeen, että senkin voi perustellusti ilmaista. Itse et näköjään mielipiteitäsi perustella osaa.
Etteköhän te kyttääjät, joilla ei ole omaa elämää, saa tästä omasta mielestänne mehukkaan keskustelun aikaan. Mikäpä siinä. Onhan tämän palstan aihepiiri jo kauan pyörinyt teemassa katkeruus ja kateus. Oikein hyvin aloituksenne siihen kategoriaan sopii. Ruikuttakaa nyt oikein urakalla muiden ihmisten elämään liittyvistä asioista, niin ehkä ei tartte sitten huomata, miten säälittävä se oma elämä on.
Öitä!
Tunnet nyt itsesi varmaan tosi viisaaksi? :D
Kirjoitustyyli kyllä paljastaa ikäsi. Ja valitettavasti naamakirjassa tosiaan on liikaa noita ystävänmetsästäjiä.
paljastaa sen, että kyseisen henkilön kirjoitus kolahti sinuun. Tuskin sinua asia paljoa liikuttaisi, jos et olisi katkera, kateellinen ja kyttäisi muita. Voit nimittäin ihan itse oman valintasi sen suhteen tehdä "keräiletkö" kavereita vai et. Paskaaks se sua häiritsee, jos joku muu niin tekee.
Joo aika harvalla nuorella on samanikäisiä tuttuja ja kavereita useita kymmeniä tai jos on niin tuskin sentään satoja ellei ole ylisosiaalinen laumasielu joka kerää tuttuja joka paikasta.
Kyllä noissa tapauksissa varmasti useimmat Facebookin "kaverit" on ihmisiä jotka ne ihmiset tietää jonkin vähäpätöisen asian kautta ja sen perusteella lisäävät heidät listaansa esim. ollaan oltu samassa kesätyöpaikassa, samaan aikaan armeijassa samassa yksikössä, on joku yhteinen tuttu vaikkei suoraan ollakaan missään tekemisissä, ollaan oltu ulkomailla vaihdossa, niin sieltä sitten listataan sen tutuksi tulleen ihmisen kaikki 20 koulukaveria vaikkei niihin ehtinytkään hirveästi tutustumaan jne ja pian kasassa onkin 100-300 "kaveria". Mut tietysti toi "kaveri"-nimitys nyt vaan on sopivin tohon paikkaan, näyttäs hölmöltä jos siinä lukis "kaverit, tutut ja kaverin kaverit jne"..
Totta. Ei niitä "oikeita", läheisiä ystäviä kenelläkään voi olla satoja.
Jos on Facebookissa tyyliiin 200 ystävää, niin siellä on joukossa vaikkapa kaikki saman vuosikurssin opiskelukaverit jne.
Mitä väliä sillä on miten paljon kenelläkin on facebook-frendejä? Itselläni on joitakin kymmeniä, lähinnä sellaisia henkilöitä joita en ole vuosikausiin nähnyt mutta joiden kuulumisista on kiva tietää.
Se että joillakin tutuilla on näitä frendejä kymmenen kertaa enemmän, ei haittaa yhtään. Jotkut keräävät facebookiin kaikki tuntemansa ihmiset, eikä siinä mitään pahaa ole.
Ihan kivaa tirkistelyä ja paljasteluahan facebook on.
...kunnes kavereita aletaan "rankata" ystäviksi ja tutuiksi.
Minua ärsyttää suunnattomasti se, että joku kutsuu minut Facebook-ystäväkseen (joku vanha tuttu) ja sitten kun olen hyväksynyt kaverikutsun, niin pian minut laitetaan "ei-oikeasti-kaveri" -listalle! Tarkoitan sitä, että Facebookissa saa säädettyä jopa sen, että näkeekö kaverit koko profiilin.
Eli pari tällaista tyyppiä, jotka ovat kutsuneet minut kaverikseen, ovat laittaneet minut rajoitetun profiilin näkevien listalle. En siis pääse näkemään enää näiden henkilöiden valokuva-albumeita.
Eihän siinä sinänsä mitään pahaa ole, mutta mielestäni joko ollaan kavereita tai sitten ei. Ei ole kiva, kun aletaan "rajoittaa". Se on vähän sellainen "fuck off"-tyyppinen temppu, että "Hei, tule kaverikseni! Laitan sinut sitten rajoitetun profiilin näkijöiden joukkoon, kun et ole oikeasti läheinen ystäväni. Kuvani ei kuulu sulle. Buustaan vain Facebook-ystävieni lukumäärää ja sinä olet oiva työkalu siinä kilpailussa".
Että kaikki, jotka kutsutte minut kaveriksesi, niin antakaa minun nyt nähdä edes koko profiilinne. Jos valokuva-albuminne ovat niin salaisia, että kaikki kaverit niitä ei saa nähdä, niin ehkä on parempi ettemme ole enää "ystäviä" Facebookissa!
noin toimii, niin onhan toi aivan naurettavaa. Ideana pitää tutut kyykyssä? :-)
Itse en tuohon yhteisöön kuulu, mutta kuulemma sitä kautta on helppo pitää yhteyksiä niihinkin kouluaikojen kavereihin, joihin ei muuten yhteyttä pitäisi. Aika ihmeellistä jos homma menee tuollaiseen ihmisten rankkaukseen. Se ei kai ollut jutun alkuperäinen idea? Kylmää meininkiä...
Mä rekisteröidyin Facebookiin muutama kuukausi sitten, ja kavereitten määrä on noussut toiselle sadalla. Mukana on koulukavereita, työkavereita eri työpaikoista, nykyisistä ja entisistä, harrastuskavereita - ja jokunen ystäväkin.
Minusta Facebook on kiva tapa löytää vanhoja kavereita ja tuttuja, joihin ei muuten tulisi pidettyä yhteyttä. On kiinnostavaa nähdä, mitä heille nyt kuuluu, ja Facebookin kautta tulee hiukan jutusteltuakin. Parin kouluaikaisen tutun kanssa sovittiin jo tapaaminenkin. Emme ole nähneet melkein 20 vuoteen, joten mikäs sen hauskempaa!
Onhan siitä Facebookista ilso tuolla tavalla, kun "löytää" vanhoja tuttuja.
En yhtään sano, että Facebook olisi pelkästään pahaa. Tuntuu vain, että monille kavereiden lukumäärä on jokin pätemisen väline. Ei tietenkään kaikille!
tätä asiaa kovinkaan pitkälle. FB:ssa hyvin monella suurin osa kavereista on puolituttuja joihin ei muuten oltaisi yhteydessä. FB:ssa heihin voidaan olla satunnaisesti yhteydessä tai mikäli haluaa heihin yhteyden joskus tulevaisuudessa se käy vaivatta. Itse olen ainakin kokenut juuri sen FB:n parhaaksi puoleksi. Siellä minulla on "sosiaalisia" kontakteja ihmisiin joihin en muuten olisi yhteydessä esim. ajan puuteen takia.
Toisille taas FB on verkostoitumisen apuväline ja eikä mikään pieni ekslusiivinen sisäpiiri. Katsos kun ihmiset ovat erilaisia ja käyttävät esim. facebookia eri tarkoituksiin.
"FB:ssa hyvin monella suurin osa kavereista on puolituttuja joihin ei muuten oltaisi yhteydessä."
Tää on yksi juttu, jota just en tajua.
Miksi Facebookissa (FB) sitten leikitään jotain näitä kaverileikkejä vanhojen puolituttujen kanssa, joihin ei muuten oltaisi yhteydessä? Jos niihin ei ole tullut vaikkapa opiskelujen päätyttyä pidettyä mitään yhteyttä 7 vuoteen, niin eihän sellaisten ihmisten kuulumiset oikeasti kiinnosta niin kovin paljoa. Ei minua ainakaan. Minulla on vain muutama OIKEASTI läheinen ystävä. Ja that's it. He saavat tietää tekemisistäni ilman FB:tä. En halua kertoa/näyttää itsestäni mitään jollekin vanhalle tutun kaverin ex:n hoidolle, kun sellaiset tyypit ei oikeasti ole mitään kavereitani. Turha on kerätä 345 ystävää, vaikka se kunnioitettavalta näyttääkin!
Monille FB on mukava väline "mainostaa" itseään ja tekojaan. Lapsen syntymä jää tuskin toitottamatta, kesälomamatkasta aletaan kohista jo helmikuussa ja kesän grillijuhlista laitetaan kuvia. Muutto uuteen kotiin lansaarataan usein myös näyttävästi Facebookin kautta. Miksi? Onko se tämä nykyinen villitys osittain sitä, kun moni "haluaa olla jotain". Jos ei pääse telkkarrin tosiTV-ohjelmaan esiintymään, niin ainakin Facebookissa saa esiintyä 345 "ystävälleen".
Facebookin valokuva-albumejahan voi rajoittaa jo perustaessa niin, että ne ei näy kuin ihan vain määrätyille henkilöille.
En mä ainakaan halua kaikille duunikavereille näyttää mun ryyppyreissukuvia, no no.
tajutakaan sen enempää, kuin että ihmiset ovat erilaisia ja jotkut ovat kiinnostuneita myös tuttujensa kuulumisista. Tämä sama ominaisuus menee joillakin ihmisillä vielä pidemmälle eli kiinnostaa myös täysin tuntemattomien asiat ja siksi jopa Seiskan kaltainen paskajuorulehti menestyy. Sitä paitsi jos joku kerää FB:iin ystäviä, toinen kerää postimerkkejä ja kolmas yhdenillan panoja, niin mitä helvettiä se sua liikuttaa? Taidat olla vain asiasta kateellinen ja siksi jaksat sitä täällä päivitellä...
Minulla on siellä reilut 200 _kontaktia_. Osa on ystäviä mutta suuri osa on ihmisiä, joiden kanssa olen verkostoitunut työn tai opintojen kautta. FB:n avulla saan helposti yhteyden heihin ja kontakti säilyy vaikka tapaisimme varsinaisen yhteistyön merkeissä vain kerran-pari vuodessa.
kirjoitit, mutta pisti silmään tuo kateusasia. En usko että kukaan on kateellinen yhden yön panoja omaavalle tai henkilölle, joka leikkii omistavansa yli 300 ystävää. Jokainen tehköön mitä huvittaa, mutta oman mielipiteensä saa kyllä sanoa ilman että joku on heti leimaamassa kateelliseksi.
Olen avoin ja rehellinen kaveri: Tietenkin olen kateellinen jos jollain on 350 ystävää Facebookissa ja itselläni 15!
Itse en edes tunne nimeltä 350 ihmistä!
Mutta jos rahalla saisi ostaa Facebookiin ystäviä, niin olisi niitä sitten minullakin. Pikkurahasta kuin ei ole pulaa. Eikä isommastakaan ;) Mutta raha ei taida ostaa ystäviä? Ei Facebookissa, eikä tosielämässä!
En tunne aivan tarkasti näitä FB:n kaikkia ominaisuuksia.
Kuitenkin tuo tapaus, josta edellä valitin on juuri sellainen vanha tuttu, joka itse kutsui minut facebookiin keväällä. Näin tietenin hänen koko profiilinsa kuva-albumeineen!
Nyt sitten viime viikolla huomasin, että kappas, mennessäni samaisen "ystävän" sivuille ei kuva-albumi enää näy minulle! Vasemmalla ylhäällä siinä profiilikuvan alla lukee, että henkilöstä sen napin takaa löytyisi 27 kuvaa, mutta kun siitä klikkaa, niin aukeaa vain 1 kuva; se profiilikuva.
Eli minua on alettu "rajoittaa" nyt vasta myöhemmin, paljon ystäväksi kutsumisen jälkeen. Kiitos kaunis, ymmärrän kyllä mitä se tarkoittaa...
En ole katkera, mutta valitanpahan vaan.
No, yhden yön panoja omaavalle en taatusti ole kateellinen!
Ärsyttää vaan nämä "happy happy, joy joy" -elämästä nauttivat, jotka ovat niin erinomaisia nyt kun on yli 200 ystävää Facebookissa.
Toi on sinänsä kätevä facebookin käyttötapa, että pitää sitä just tollasena sähköisenä kontaktiluettelona.
Toisaalta, jos ne kontaktit on oikeasti vain itseään varten, niin silloinhan voisi aivan hyvin klikata sen asetuksen päälle, etteivät ulkopuoliset näe ystävälistaa. Tai etteivät edes kaikki omat ystävät näe omaa ystäväluetteloa!
En minä ainakaan haluaisi alkaa julkisesti esitellä tietokoneeni kiintolevyn sisältöä. Mitä se kennellekään kuuluu? Miksi joka haluaa julkisesti näyttää nimeltä niiden kaikkien nimet, jotka tuntee? Onko jotain pätemisen tarvetta?
Jos on 350 ystävää, niin mitä se edes kuuluu kaikille niille, ketä muita sillä ystävälistalla on?
Toisaalta on ymmärrettävää pitää ystäväluettelo avoimena, jotta vanhat kaverit löytävät ja osaavat linkittää oikean henkilön kaverikseen. Mutta sehän onnistuu silläkin, että oma pieni profiilikuva näkyy hauissa. Ei sitä ystävälistää tarvi pitää siis julkisena! Niin, paitsi jos se ystäväluettelon pituus on jokin pätemisen väline...
Minusta se on suurempi kysymys kuin se, että miksi jotkut ihmiset keräävät niitä tutun tuttujakin sinne ystäviksi.
Minulla on yksi tuttava, joka kerää Facebookiin kaikki, jotka vain naamalta tunnistaa. Niitä alkaa hänellä olla jo yli 400. Minuakin hän pyysi kaveriksi, vaikkei oltu ikinä edes puhuttu toisillemme. Minä hyväksyin hänen pyyntönsä, sillä kyseessä on vain Facebook. Ei sillä ole minulle niin paljon väliä, vaikka itse lähetänkin kaverikutsuja vain niille, joiden kuulumisia oikeasti haluan tietää. En minä siellä henkilökohtaisimpia asioitani levittele, joten se nyt on ihan se ja sama jos siellä kavereissa on joku puolituttukin. Facebook on kätevä väline, jos tarttee sopia vaikka isomman porukan illanviettoja jne. Eikä yhtään enempää.
Siis miksi te jotkut kirjoittajat kuumotatte niin paljon siitä, jos joku haluaa niitä kavereita sinne keräillä? Ettekö voi olla vain tyytyväisiä omaan ratkaisuunne ja antaa toisten käyttää ko. palvelua omiin tarkoitusperiinsä ilman natkuttamista?
tutki ennen kuin hutkit! Kun Facebookin alusta muuttui (todella paljon huonommaksi!) niin se muutti myös tuon kuvien esittämisen. Siinä profiilikuvan kohdalla voi lukea että 569 kuvaa ja silti tulee näkyviin vain yksi. Ne muut kuvat löytyvät henkilön albumeista, ja ainakaan itse en ole tullut edes ajatelleeksi että siellä voisi olla asetuksissa mahdollisuus rajata ystäviltä pääsy niihin kuviin.
Uuden alustan myötä tuli paljon ongelmia ja käytettävyys huononi valtavasti.
miksi ja kenelle se on ongelma, jos jollakin -esimerkiksi minulla- on julkinen ystävälista. Mitä pätemistä se on?
Se, mitä minä en ymmärrä, on julkkisten pyytäminen kaveriksi vaikka ei olisi heitä koskaan tavannutkaan. Omalla listallani kaikki ihmiset ovat tuttuja; ei ystäviä joihin olisin säännöllisesti yhteydessä, mutta tuttuja yhdistystoiminnasta, opiskeluajalta, entisiltä työpaikoilta jne.
ettei kaikki mieti noin saatanan paljon tätä asiaa? Ei tämä ole mikään moraalinen ja eettinen valinta elämässä. Se on vaan yksi vitun Facebook.
Mulla on ihan sama käyttötapa FB:lla kuin missDW:lla ja en ole todellakaan edes tutustunut sivun erilaisiin asetuksiin. Alussa silloin säädin yksityisyysasetukset niin, ettei profiilini näy kuin ystäville. Siinä se sitten oli. En ole kirjoittanut edes mitään tietoja esim. harrastuksistani yms. Täytyy noista kommenteistasi sanoa, että ihmisillä menee tosiaan liian hyvin, jos ei isompaa ongelmaa löydy kuin haukkua niitä ihmisiä joilla on paljon kontakteja naamakirjassa.
Sitä vaan toivoo,
että itsellä olisi 200 ystävää.
että olisi haluttu.
että muut katsoisi, että "Oho, toi tuntee kaikki ja sillä on yli 200 ystävää. Kova tyyppi!"
että sais sitä respektiä sillä, että on paljon kavereita Facebookissa.
minkä ikäinen olet? Voi olla, että hieman nuoremmilla voi tuollaisia paineita olla. Itse kun olen jo 26.
voin sanoa että sillä rispektillä ei tee mitään mitä facebook-kavereiden lukumäärällä saa. Aloita harrastus ja saat sen parista kavereita ja mielenkiintoa elämään. ihan sama oikeastaan, mitä se on.
Hyvä idea!
Voisi aloittaa jonkun uuden harrastuksen ja hankkia sisältöä elämään. Ei kuitenkaan ammuntaa! Siihen ei nyt lähdetä.
Mutta joku vähemmänkin mediaseksikäs harrastus olisi kiva.
Olen itse lähempänä 20:tä.
ja henkisesti 16-vuotias.
En suosittelisi mitään tällaista facebookin tyylista kaveruutta. Mikään tuollainen saitti ei ole kaveruuden mittapuu. Aito kaveruus ja yhdessä olo on paljon mukavempaa kuin kerätä satoja, miltei puolituntemattomia "kavereita".
...on hienoa, kun saa tuntea olevan huomion keskipisteessä! Sitä tuntee elävänsä!
On kiva laittaa moodiksi vaikka, että "Pekka on väsyneenä lentokentällä lähdössä Saksaan". Tai "Minna lähtee Turkuun viikonlopuksi" Tai "Sani odottaa jo muuttoauton saapumista". Tai "Matti is still having hangover after partying".
Moni tykkää leikkiä lähes päivittäin sillä ominaisuudella, että "mitä kuuluu tänään".
Eikä siinäkän ole mitään pahaa, mutta sellaista huomion hakemistahan se on. Kuten "Sari ei pysty välttämään kuumien miesten iskuyrityksiä baarissa;)"
Koko ajan jokainen vain huutaa "minä, minä, minä!" Ja meneehän se viesti parhaimmillaan yli 300 ystävälle. Ehkä joidenkin elämällä on nyt konkreettisempi tarjoitus...
hakemista. Juuri noista jutuista mä ainakin seuraan, mitä ystävät ja kaverit puuhaa. Sehän Facebookissa on parasta, että näkee yhdellä vilkaisulla mitä porukalle kuuluu, ettei tartte kaikille soitella ja tekstailla kuulumisia.
oikeassa elämässä.
En väitäkään, että kaikki, tai edes suurin osa, yrittäisivät päteä kaverimäärällään.
Mutta väitän, että facebookissa on myös paljon niitä, jotka juurikin yrittävät päteä sillä, että on yli 300 kaveria!
Joo, mutta oikeassa elämässä ei vaan voi olla yli 300:a kaveria!
Jos joku facebookiin haalii itselleen yli 300 kaveria, niin ei siinä kyllä ihan kaikki ole kotona...
Kenenkään ei pidä ajatella, että kaveruutta saa vain olemassa HUOMION keskipiteenä. Sellainen oleminen ei ole oikea pohja ystävyyden syntyyn.
Tietenkin voivat olla, mutta mielestäni tuollaista tapaa "kerätä" kavereita ei vain ole mulle ollut koskaan se paras tapa. En kannata ollenkaaan sellaista virtulaaliystävyyttä. Sosiaalinen yhdessäolo ym mukava livenä voittaa 6-0 tuollaisen saitin.
jos hakee kavereiltaan "huomiota". Siis todella ala-arvoista. Yleensä kaverit haluaa tietää toistensa asioita.
"Sari ei pysty välttämään kuumien miesten iskuyrityksiä baarissa;)"
Mutta tekeehän ihmiset tuota livenäkin tyyliin "Vittu mä taas mokasin. Olin niinku hirveessä kännissä börsissä, ja sitten vittu pelasin pokeria. Arvaa hävettääx? Ja sitten aamulla heräsin ihan vittu ties jostain ja kahden mallitytön välistä. Siis vittu kun hävetti".
Eli kannattaa laittaa facebookinkin osalta osa jutuista suoraan toisesta korvasta ulos ja jatkaa omaa päivää omissa askareissa.
toi facebookin mitä teet nyt kohta mihin ihmiset kirjottaa esim. "Jarno pänttää kokeisiin" on ihan suoranaisesti jokaisen oma viesti julkiselle kanavalle (jokaiselle ystävälleen). Sitähän voi verrata radioon joka lähettää aina kaikille tutuille "signaalin" kun käyt paskalla tms.
aika uskomatonta miten paljon itekkin on käyttänyt energiaa ja aikaa keksiäkseen nokkelia kommentteja tohon kohtaan. Onhan se paljon jos 200 kaveria hymähtää hyväksyvästi jollekin omalle läpälle. Vaikkei sitä edes tod. näk saa ees tietää. Toivoo vaan. Huh huh mitä huomion kipeyttä toi touhu :D
ei mikään ihme että nykynuoret on niinkin sairaita. Toi huomio on sellanen huume että resistanssi kasvaa sitä myötä kun sitä saa. Kai samaa vois sanoa jostain muusta mitä tulee mieleen tosta saada-verbistä.
"kannattaa laittaa facebookinkin osalta osa jutuista suoraan toisesta korvasta ulos ja jatkaa omaa päivää omissa askareissa."
Totta.
Just niin.
""Jarno pänttää kokeisiin" on ihan suoranaisesti jokaisen oma viesti julkiselle kanavalle (jokaiselle ystävälleen). Sitähän voi verrata radioon joka lähettää aina kaikille tutuille "signaalin" kun käyt paskalla tms."
Facebookin kautta pääsee elämään "tosielämää". Ei ole TV:ssä tai BB-talossa, mutta kommunikoi koko ajan omaa elämäänsä ulospäin, jopa monet arkipäiväiset asiat.
Ihmettelen miten jotkut jaksavat pävittäin (jopa useamman kerran) muuttaa tuota "mitä teet nyt" kohtaa Facebookissa! Ei se nyt ketään niin paljoa kiinnosta, vaika kavereita oltaisinkin.
Kun minua kiinnostaa nähdä mitä kavereille kuuluu
(ei millekään kolmelle sadalle vaan ihan oikeille kavereille, niin facarilta sen näkee äkkiä eikä tarvi soittaa tai tekstata jokaselle.
Voi katsoa, 'jahas, lissu onkin kipeenä, en sitten pyydä sitä minnekään' ja kirjotan parane pian-toivotuksen tai voin naureskella siirin koiran syötyä sen kukkapurkkeja tai näen että mimmi onkin menossa viihteelle huomenna jne. jne.
Samoin kun kirjotan kaikkia omia juttuja, niin tykkään lukea itse niitä jälkikäteen kuin päiväkirjaa. Se on minun sellainen pikku rentoutushetki selailla tätä sivustoa ja olla yhteydessä muihin.
Suurin osa illoistani töiden ja muiden juttujen jälkeen menisi muutoin ilman mitään yhteydenottoja.
Joten, ne keiden on pakko päteä noilla hirmuluvuilla, pätekööt, kunhan eivät sen kummemmin ala elvistellä.
Minä pidän päivittäisistä facari-käynneistäni :)
Joillakin on ystävämäärä yli 500. Näistä ehkä 5-10 ovat sellaisia joille kyseiset keräilijät ovat jutelleet henk.kohtaisesti. Minulla on muutama ystävä siellä, sukulaisia ja kavereita. Minulle on tullut muutamien sovellusten kautta ystäväpyyntöjä ulkomailta joihin vastaan AINA kieltävästi. En nääs ole yläastelainen joka yrittää tehdä vaikutusta muihin.
Facebook edustaa samaan sarjaa kuin IRC galleria. Ihmiset laittavat kuvia itsestään näytille sekä kirjoittelevat lyhyitä sisäpiiri kommentteja. Korjatkaa jos olen liian ennakkoluuloinen, sillä todellisuudessahan en tiedä kyseistä palvelusta yhtään mitään.
Tuo kaverien määrä kuulostaa kuitenkin ihan järkevältä sosiaalisuuden menestyksen mittarilta. Eikös se niin mene myös ei virtuaali maailmassa, eli mitä vähemmän kavereita on, niin sitä vähemmän sosiaalisena ihmistä pidetään. Pääasia kuitenkin kai on se, että kunhan on itse tyytyväinen, eikä se onko 1, 15 vai 200 kaveria. Ja onhan se selvää, että mitä enemmän kavereita on, niin sitä vähemmän yhdelle yksittäiselle kaverille jää aikaa.
kannattaa pikemmin miettiä sitä, kuinka esim syrjäytyminen voi lisääntyä, jos paikkaa kaveruuden tällaisen facebook tyyppisen saitin avulla. Suurin osa kun on kavereita vain nimellisesti ja ei muuta. Toki helmiä voi löytyä joukosta ja saada pitkäaikaisia ystävyys-suhteita, tai vaikka löytää oman rakkaan.
Löytäsin mieluummin elämänkumppanin vaikka julkisesta unisex-vessasta kun jostain fakin naamakirjasta. Sairas maailma, kyllä se taas eilen nähtiin
Kun ajautuu normaalin sosiaalisen elämän ulkopuolelle jää ainoaksi henkireiäksi tämä virtuaalimaailma.
Täällä voi yhtä lailla ajatua pahan poluille ja jos/kun nuppi ei kestä, niin se jo nähtiinkin mitä tapahtui!
Ihmiset eivät kestätä tätä elämän hallitsemattomuutta! MP3-soittimia on miljoonaa mallia ja puhelinvalmistajat esittrlevät uutuuksia siihen tahtiin ettei kukaan pysy kärryillä. Tapahtuu koko ajan ihan liikaa. Ihmiset ei kestä! Painetta tulee joka suunnalta.
Kun menettää otteensa elämään voivat teot olla traagisia. Ihmisille pitäisi palauttaa kontrolli omaan elämäänsä. Pitää olla iakaa vain olla! Ei tarvi koko aikaa olla menossa...
Itselläni on facebookissa vähän vajaa 200 ystävää ja pitää sanoa, ettei siellä edes ole lähellekään kaikkia ystäviäni. Monet ovat periaatteesta kyseistä sivustoa vastaan ja useita ei vain kiinnosta mokoma hömpötys ilman liiempää kiihkoilua. Itsekin poistaisin facebook-tilini mutta olen jo niin vahvasti koukussa etten kykene siihen.
Toisaalta taas, paria facebook ystävääni en ole edes nähnyt koskaan. Tästä syystä ei todellakaan voida puhua oikeista ystävistä.
Todellinen ystävyys on kaiken kaikkian niin abstrakti käsite ettei sitä voi tarkoin määrittää. Ja kokemuksesta voin sanoa että paraskin ystävä voi pettää, todennäköisesti pettääkin jossain vaiheessa. Enemmän tai vähemmän (Caesar-Brutus)
Facebook on sitä kuuluisaa virtuaali-elämää. Keskittykää hyvät ihmiset todelliseen elämään. Se on asia erikseen, ja siinä minulla piisaa onneksi ystäviä enemmän kuin jaksan laskea.
sellainen asia todeta, että elämä oli kyllä toisenlaista ja mukavempaa ennen tietokoneiden tuloa. Minä ainakin nostan hattua sellaisille nuorille, jotka koittavat parhain keinoin panostaa live-elämään kaveruudessa. Elämä on jotenin mielekkäämpää, kun SAA olla ystävien kanssa yhdessä ja puuhailla mukavia. Halaus, aito nauru ja yhdessäolon äänet ovat ihana asia. Niitä ei saa virtuaalisesti kuin vain hymiön muodossa. Sellainen ei riitä.
Enkö näe käyttäjjien profiileja jos he eivät ole ystäviäni??
Sen saa valittua asetuksista on ko profiilia avoin kaikilel vai vain esim. omille linkitetyille ystäville!
"Elämä on jotenin mielekkäämpää, kun SAA olla ystävien kanssa yhdessä ja puuhailla mukavia. Halaus, aito nauru ja yhdessäolon äänet ovat ihana asia. Niitä ei saa virtuaalisesti kuin vain hymiön muodossa."
Täysin selvästi naisen kirjoittama. Älä vaan sano ettet ole täysin hetero...
ja minulla on mies sekä naispuolisia hyvä ystäviä, joita ei ole tarvinnut etsiä nettisaiteista pitääkseen laatuaikaa yllä.
en ymmärrä eikä ole tarviskaan.
Olkoon ihminen homo, lesbo, bi tai transu. Pääasia oli se, että aito yhdessäolo samanlaisten ihmisen kanssa on se asia mitä ajan takaa. Ei vain ja ainoastaan netti yhteisöllisyys.