Eilispäivänä Yle ykköseltä tuli ohjelma "Puheenvuoroja kasvatuksesta", jossa puheenvuoron käytti lasten psykiatrian professori Tuula Tamminen. Hän sanoi, että TÄRKEINTÄ lapselle on aikuisen läsnäolo. Ei ole väliä onko aikuinen vihainen, surullinen vaiko iloinen, kunhan hän on läsnä. Lisäksi hän sanoi, että vanhemmat voisivat panostaa enemmän vanhemmuuteensa nykypäivänä.
Ei siis esim. tennistunteihin tai jumppaan...se ei ole vanhemmuuteen panostamista. Täällä on tullut vastaan monia henkilöitä, jotka tuntuvat olevan sitä mieltä, että oma etu säiilytetään, vaikka lapsia syntyykin. Lapsen kanssa oleminen on vanhemmuuteen panostamista. Vanhempien etu ei ole automattisesti lapsen etu. Vaan vanhempien pitää osata katsoa lapsen etu oma etunsa kokonaan unohtaen. Tämä asiahan olisi pitähyt miettiä jo ennen raskautta, että luopumaan joutuu paljon...eihän voida miettiä, että lapsi joka tarvitsee hoivaa ympäri vuorokauden saa sitä äidin edun mukaisesti ainoastaan päiväsaikaan, koska jos äiti valvoo yöt, on hän päivällä väsynyt, eikä se olisi lapsen edun mukaista... Samoin lapsella on oikeus vanhempiinsa aina, ilman rentoutumisia ja muita menoja. Oikeus yhdessäoloon.
Nimim. Niuku kirjoitti tuolla aiemmin jossakin, että "äiti rentoutumaan säännöllisesti yksin tai isän kanssa kahdestaan. Maistuu arki taas ja kaikilla on parempi mieli!"
Kenenköhän näkökulmasta on parempi mieli? Lapsen, joka on jätetty vieraan hoiviin vaiko äidin/vanhempien, jotka käyvät SÄÄNNÖLLISESTI rentoutumassa?
Voidaanko tosiaan väittää, että lapsi RENTOUTUU ilman äitiään/vanhempiaan? Että hänen on parempi ilman heitä?
Minusta ei voi.
Ei siis esim. tennistunteihin tai jumppaan...se ei ole vanhemmuuteen panostamista. Täällä on tullut vastaan monia henkilöitä, jotka tuntuvat olevan sitä mieltä, että oma etu säiilytetään, vaikka lapsia syntyykin. Lapsen kanssa oleminen on vanhemmuuteen panostamista. Vanhempien etu ei ole automattisesti lapsen etu. Vaan vanhempien pitää osata katsoa lapsen etu oma etunsa kokonaan unohtaen. Tämä asiahan olisi pitähyt miettiä jo ennen raskautta, että luopumaan joutuu paljon...eihän voida miettiä, että lapsi joka tarvitsee hoivaa ympäri vuorokauden saa sitä äidin edun mukaisesti ainoastaan päiväsaikaan, koska jos äiti valvoo yöt, on hän päivällä väsynyt, eikä se olisi lapsen edun mukaista... Samoin lapsella on oikeus vanhempiinsa aina, ilman rentoutumisia ja muita menoja. Oikeus yhdessäoloon.
Nimim. Niuku kirjoitti tuolla aiemmin jossakin, että "äiti rentoutumaan säännöllisesti yksin tai isän kanssa kahdestaan. Maistuu arki taas ja kaikilla on parempi mieli!"
Kenenköhän näkökulmasta on parempi mieli? Lapsen, joka on jätetty vieraan hoiviin vaiko äidin/vanhempien, jotka käyvät SÄÄNNÖLLISESTI rentoutumassa?
Voidaanko tosiaan väittää, että lapsi RENTOUTUU ilman äitiään/vanhempiaan? Että hänen on parempi ilman heitä?
Minusta ei voi.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Äippä kirjoitti paljon asiaa, mutta... Kyllä vanhempien täytyy päästä myös rentoutumaan yhdessä tai erikseen (enkä tarkoita nyt pelkästään kapakkareissuja). Ei voi olettaa että koko elämä on vain lapsien kanssa oleilua, päähän siinä menee sekaisin. Maalaisjärki mukaan, ja silloin tällöin tekemään jotain myös ilman lapsia. Ei ole lapselle hyväksi jos vanhempien liitto menee lörinäksi siksi ettei anna itselleen yhtään omaa aikaa. Tolkku mukaan, niin kaikki voivat paremmin.
Vanhemmuuteen panostaminen tuskin tarkoittaa sitä, että perhe-elämä pyörii pelkästään lasten ympärillä. Jokainen perheenjäsen on yksilö, joka elää omaa elämäänsä siihen kuuluvine tarpeineen. Koska ihmiset ovat erilaisia, myös tarpeet vaihtelevat, tasapainoisessa perhe-elämässä tarpeet täytyy sovittaa tilanteiden mukaan.
En usko että lapsi on onnellinen jos vanhemmat ovat onnettomia. Enkä myöskään usko että lapsesta kasvaa tasapainoinen aikuinen jos ainoa perheen malli on lapsen ympärillä pyörivä maailma. Jos vanhemmat ovat kireitä koska eivät saa elää elämäänsä omana itsenään, ei lapsikaan taatusti ole onnellinen. Ei se, että vanhemmat voisivat nykypäivänä panostaa enemmän vanhemmuuteensa tarkoita sitä, että "vanhempien pitää osata katsoa lapsen etu oma etunsa kokonaan unohtaen" siitä yksinkertaisesta syystä, että vanhemman etu on yleensä myös lapsen etu.
kuule kyllä lapsikin vaistoo kun äiti on väsy ja myös lapsi voi ahdistua tai jopa masentua jos äiti tai iskä on ain vaa väsyny. lapset jopa ajattelevat itse ja syyllistävät itseään jos vanhempia jokin rassaa ja vaikket sitä haluis lapselle näyttääkkään kyllä ne on nii fiksuja et jossain vaihees huomaavat et jokin on vanhemmilla pielessä eli kyllä äitienki täytyy päästä tuulettuun ja mummolassahan on hauskaa!!!
itelleni tyttäreni sanoi et voisiko hän lähtee mummolaan ni äiti saa levähtää. eikä meillä kovin kova meno kotona ees ole mitä ny kaksi vilkasta poikaa ja prinsessa.
lapsille kehittyy levottomuutta ja keskittymis ongelmia jos ei vanhemmat ns. jaksa kunnolla panostaa kouluihin ja tekemisiin yhdessä. joten kyllä on kaukkien edun mukaista että jokainen saa lomaa perheestään vaix vain muutamia tunteja viikonloppuisin!
väsyneet ja lapsiinsa kyllästyneet aikuiset tekevät lapsia, jos eivät jaksa/halua heistä huolehtia???
Eikä käsittääkseni sillä ole mitään merkitystä millä tuulella ihminen on lasten nähden. miksi olisi? Kaikki nehän ovat normaaleita tunteita, miksei niitä saisi olla?
sitä mä vähän tarkoitinki mut en osannu ehkä oikee ilmaista, mut väitätkö että kaikkien vanhempien pitäs elää ja jaksaa kaiken aikaa ilman pienintäkään vapaa hetkee mun käsityksen mukaan se vaan on myös lasten etu siinä missä aikuisenki.
mun lapsista ainaki on kiva mennä mummulle tai kummien luo lomailee ILMAN äitii ja se on pal kivempaa niin, sillon tällön. ei vanhempien tarvi joka sekuntti olla lapsissaan kiinni, tai päin vastoin . miten ne muka muute oppii oleen missään itekseen ku kaikille se joskus tulee eteen . täytyy osata elää.
ärsyttää tollaset syyllistäjät et muka ollaan omiin lapsiin kyllästyneitä haloooo, kuka ny omiinsa voi kyllästyy. ei jokaisen äidin /isän tarvi olla juoppoi, narkkare, tai idioottei vaik väsyykin välillä lapsistaan . sekin on osa elämää, ja kyllä kaikki tunteet kuuluu myös lapsille, en tarkoittanutkaan et pitäs niitä negatiivisia tunteita piilotella lapsiltaan . mut ok ehkä en osaa selittää tai et vaan tajunut. tai olet provo, yritit tahallaan saada mut kiukkuiseksi.
sanoisin tähän
"Voidaanko tosiaan väittää, että lapsi RENTOUTUU ilman äitiään/vanhempiaan?"
että kyse on siitä, missä lapsi on tuon hetken. Ainakin omat lapseni ovat suunnattoman tyytyväisiä, jos _pääsevät_ mummin tai tädin luokse joskus hoitoon - siksi aikaa kun vanhemmat käyvät hoitamassa toisiaan. Melkoisen säännöllistäkin tuo on ollut, tosin vasta nyt viimeisen vuoden.
Sanoisin myös, että parempi mieli on kaikilla tuollaisen hengähdystauon ja arkirutiinien katkaisun jälkeen.
GRRRRRRR ETTÄ OLIS RISUILLA TAAS TÖITÄ!!!!!!!!niinkun toi isäki tos jo sano että sen MAALAISJÄRJEN KÄYTTÖ ON KYLLÄ SALLITTUA!tietysti jos ei sitä ooo nii.....voi voi
ovat lapset tärkeimpiä.
Katsoin myös sen ohjelman lopun, jossa psykiatrian prof. sanoi, että vaikka aikuinen olisi vihainen, surullinen tai muuten kireä on hänen läsnäolonsa lapselle silti kaikkein tärkeintä. Ei siis se, ovatko vanhemmat "rentoutuneet" ja iloisia. Sillä vanhemmuuteen kuuluu myös negatiivisia tunteita, se ei ole ikuista onnea ja iloa.
Jos jonkun pää hajoaa omien lasten kanssa, mikäli ei pääse omille menoilleen, olisi ollut syytä olla hankkimatta lasta.
Olen samaa mieltä. Ja jos pitää jotain toista paikkaa parempana hoitopaikkana, olisiko syytä antaa heidät kokonaan pois?
Itse tykkään, että minä hoidan heidät parhaiten.
Et voi noin ajatella ???
tietenkin lasten on hyvä olla kotona,mutta mummolassa on lapsista mukavaa olla väliin kylässä.
Mutta jos panostat vain lastenhoitoon ja siihen että kukaan muu ei sinun lapsiasi osaa hoitaa niin hyvin kuin sinä hoidat,he hoitavat ehkä erillä lailla mutta hyvin kuitenkin hoitavat.
Mutta neuvoisin sinua myös panostamaan parisuhteeseen ja miehesi kanssa yhdessä oloon ilman lapsia,koska parisuhteessa pitää ottaa aikaa myös olla kahdestaan,muuten käy niinkuin minulle että olet kohta lastesi kanssa keskenään, kun unohdat hoitaa parisuhdettasi,sekin tarvitsee aikaa, ja sen vaalimiseen tarvitaan sitä että voit olla kahdestaan miehesi kanssa edes joskus
oikeesti alkaa naurattaa nää selitykset, miksi lapsi pitää antaa vieraalle hoitoon! Kyllä te osaatte!
Jos sen kanssa ei itse pärjää tai halua olla, silloin kai annetaan mieluusti muiden hoitaa homma. Muuten EI. Koska jos lastaan rakastaa ja hänen kanssaan haluu olla, ei tarvitä hoitopaikkoja työajan ulkopuolella.
Itselläni on viisi lasta, parisuhde ja työ. Mutta koska työni takia JOUDUN lapsiani pitämään hoidossa, vapaallani haluan ehdottomasti viettää aikani heidän ja puolisoni kanssa. Ihan hyvin se käy niinkin.
Kerran vuodessa olemme mieheni ja lasteni kanssa jossakin matkalla, Lapissa tms. Ikinä eivät lapset ole lomaani pilanneet! Päinvastoin!
Ps. siellä mummolassa voi vanhemmat käydä samaan aikaan lasten kanssa, ei lapsia yksin sinne tarvii tuupata.
Luulenpa, että mummo ja vaarikin tykkää enemmän kun näkee koko poppoota, eikä vain nopeasti oven raosta sisälle tuupattuja lapsenlapsiaan.
Ihmettelen, eikö tosiaan lapsen kanssa voi rentoutua ja olla onnellinen???
Minulta ovat isovanhemmat pyytäneet että voisivat silloin tällöin ottaa lapseni mukaansa esim lomareissulle tai muuten vain viikonlopuksi, ettei mummolakäynti olisi vain kyläilyä vaan he voisivat tutustua lapseen paremmin ihan tavallisen elämänsä puitteissa. Lapsi on nyt 6-vuotias ja todella läheinen isovanhempiensa kanssa. Itse yritän parhaani mukaan ottaa kummilapsiani luokseni silloin kun vain voin, pysyn siten paremmin mukana heidän elämässään.
Tässä nyt alkaa sekoittua kohtuus ja ylettömyys. En usko että kovinkaan monet vanhemmat montaa kertaa vuodessa jättävät lapsiaan esim isovanhempien hoitoon, eikä se silloin voi olla millään tavalla haitallista, eikä taatusti haittaa lapsen ja vanhemman läheisyyttä.
halua olla kanssasi kahden, nukkuvatko lapsesi välissäne? miten ihmeessä niitä tulee lisää.
ole ylpeä superäitiydestäsi!
onneksi oma naiseni pitää myös huolta itsestään ja käy salilla ja jumpassa säännöllisesti (yksin ilman lapsia).
mahtavaa huomata kuinka itsevarmoja suomi neidot ovat omissa mielipiteissään tässä asiassa!
Ei ihme,että miehille tulee niitä viidenkympin villityksiä,kun omat naiset ovat panostaneet kaikki aikansa vain lastensa hoitoon...
Kaikkia kasvatusneuvojia tekin kuuntelette-ette osaa itse omaa järkeänne käyttää!
Jostain näiltä palstoilta luin tutkimuksesta,että sosiaalipuolella työskentelevistä suuri osa on niitä,jotka ovat itse aikoinaan olleet avioerolapsia yms. ja tällaisia traumaattisia ihmisiä te sitten kuuntelette ja niistä yritätte ottaa opiksenne-voi hyvät hyssykät!
Niin,
Tuskinpa arvon professori kuitenkaan peräänkuuluttaa 24/7 läsnäoloa, se kun on nyky-yhteiskunnassa (ja itse asiassa kautta aikain ollut) aika vaikea järjestää. Kaltaiseni maallikko saattaisi kuvitella, että lapselle tekisi hyvää tottua toimimaan myös muiden aikuisten kanssa kuin omien vanhempien ja jopa joskus touhuta ihan itsekseen.
äippä69 kirjoittaa, ettei vanhempien etu automaattisesti ole lapsen etu. Tuskinpa yksikään vanhempi noin edes ajattelee. Pohtikaapa sen sijaan, onko vanhemman edun totaalinen kieltäminen, tai kuten äippä69 asian ilmaisee "vanhempien pitää osata katsoa lapsen etu oma etunsa kokonaan unohtaen", automaattisesti lapsen etu? Eivät vanhemman etu ja lapsen etu ole toisensa poissulkevia, vaan pikemminkin rinnakkaisia ja toisiaan täydentäviä.
Toki vanhemman on ymmärrettävä, että vanhemmuus vaatii tinkimään harrastuksista ja riennoista, vaan tuskin kuitenkaan totaalisesti.
Etenkin kummastuttaa äippä69 kommentit RENTOUTUMISESTA... Tuskin se, että vanhemmat viettävät kahdenkeskistä aikaa säännöllisesti yhtenä iltana kuussa tuhoaa yhtäkään lasta tai kieltää tältä vanhempien läsnäoloa? Pikemminkin päin vastoin. Edelleen, tuskin kukaan väittää, että vanhempien yhteisen aja tavoitteena on lapsen RENTOUTUMINEN?
Asia ymmäretty ja paremmin et olis voinu mummoille jauhot suuhun laittaa!!!
Onneksi vielä löytyy ajatuksen omaavia ihmisiä.
KIITOS ja KUMARRUS
Suurin osa tähänkin keskusteluun kommentoinneista henkilöistä on sellaisia jeesustelijoita että oikein pahaa tekee!
Samaisen ohjelman katsoneena en todellakaan päässyt siihen käsitykseen, että siinä sanottiin ettei lapsi saisi olla koskaan mummolassa, tai ettei vanhemmat koskaan saisi viettää omaa aikaa. Jokainen vähääkään täyspäinen ihminen tajuaa sen, että jokaikinen ihminen haluaa olla välillä rauhassa. Niin myös nekin lapset, joiden vanhemmat roikkuvat heissä kiinni jatkuvasti.
Ihmettelenpä myös sitä, että jos lapsi ei koskaan saa olla mummolassa, niin missähän välissä lapsi ja isovanhemmat luo ne omat välinsä ja omat juttunsa? Minun lapseni ainakin rentoutuvat mummolassa, he rakastavat mummoaan ja vaariaan ja luottavat heihin. Mutta jos ei lapsille siihen ole koskaan annettu mahdollisuutta siihen, niin sittenhän sitä ei voikaan ymmärtää ja voikin jatkaa tuota jeesusteluaan lapsen edusta...
että sinä et ole ko. ohjelmaa edes nähnyt! Siinä ei puhuttu sanaakaan mistään mummoloista.
Kuka muuten kieltää menemästä mummolaan PERHEENÄ? Miksi sinne pitää laittaa lapset yksinään? Lapsi, joka sanoo, että hän menee mummolaan että äiti saa levätä, tuntee itsensä varmasti rasitteeksi äidilleen.
Miksi ei saisi tuntea väsymystä lasten aikana? Minne ihmeeseen heidät voi aina tuupata, kun vanhempi ei olekaan yhtä hymyä ja ruusuntuoksua? Jokaiselle sattuu näitä päiviä, mutta kaikilla ei ole takaporttia, mistä tuuppaa lapsen ulos, kun itse on kyllästynyt katselemaan heitä! Kaikki eivät edes halua tehdä niin.
Sinulla täytyy olla kirjoituksesi perusteella huono omatunto...ja syvä syyllisyys oman äitisi vastoinkäymisistä...
Mikset sinä ole antanut lastesi rakastua itseesi?
Miksi opetat heille, että kun äiti on pahalla päällä/haluaa olla rauhassa, silloin täytyy häipyä? Miksi OMAT lapsesi ovat sinulle niin suuri taakka, ettet kestä pientäkään vastoinkäymistä, jollet saa heitä pois silmistäsi? Miksi opetat, että äiti rakastaa vain, jos on hyvällä tuulella?
Toisille lapset ovat voimavara. Voima, joka auttaa pääsemään vaikeiden aikojen yli, YHDESSÄ! Eikä sulkemalla osa perhettä mummolaan.
Oletko itse ollut valmis syyllistymään äitisi väsymyksestä? Ilmeisesti, koska et osaa rentoutua siellä vieläkään...
Tuo on juuri sellaista mukamas superäitien vouhotusta." Vain ja ainoastaan täysi antautuminen äitiyteen on aitoa rakkautta." ##@@
Taisit tulkita edellistä kirjoitusta yhtä hienosti kuin kiihkomuslimit koraania.Vain mustaa ja valkoista on olemassa...
Katselin kyseistä ohjelmaa tovin ja käänsin kanavaa, alkoi suorastaan kiukuttaa.
Eräässä ohjelmassa psykiatri korosti, että aikuisten on pidettävä kiinni myös omasta elämästään myös lasten saannin jälkeen;tietysti terveissä rajoissa.Muuten ei hyvä heilu ns. pitkällä juoksulla.
Minunkin äitini omistautui lapsilleen ja nyt hänellä ei ole elämää työn ulkopuolella. Kaikki ystävät ja harrastukset jäivät ajanpuutteen vuoksi aikanaan.. nyt on kiva istua kotona ja tapella osa-aikaisella eläkkeellä olevan isäni kanssa, koska ei ole keään muutakaan.
Ja mitä isovanhempiin tulee, anoppi ja appi ovat eläkkeellä ja haluavat pitää poikaamme muutaman päivä kuussa, jotta heillä olisi vaihtelua kotona. Sitäpaitsi nyt on aikaa nauttia pienen lapsen seurasta toisin mkuin mieheni ollessa lapsi. Pitäisikö heille sanoa ettei järjestely sovi, koska sittenhän minua pidetään huonona äitinä??
Kakikea soopaa sitä saa kuulla ja lukea.
Voinpa väittää, että näin kyseisen ohjelman eikä siinä sanottu sanaakaan mummolasta. Mummolat mainittiin näissä keskusteluissa. Jos sinun käsityksesi mummolassa tai muualla poissa kotoa olemisesta on se, että silloin lapset on tuupattu pois väsyneen äidin/isän tieltä, niin ihan tosiaan onnea vaan sinullekin. Ihmettelenpä vaan sinun perhesuhteita jos ei äitisi itse koskaan halua lapsenlapsiaan yökylään. Vai meneekö teillä kenties koko perhe aina yökylään jos joku haluaa mennä? Mukaanlukien tietenkin lasten kaverit, eikö sekin samalla logiikalla lasketa pois tuuppaamiseksi jos lapsi haluaa mennä kaverinsa luo yöksi?
Ihailtavaa sinänsä sinunkin vihkiytymisesi tuohon äitiyteen. Onhan se varmasti hienoa sitoa lapsensa itseensä niin kiinni, ettei he aikuisenakaan osaa tehdä mitään ilman äitiä. Mutta entäs sitten kun sinun lapsesi saa lapsia? Kai sitten muistat heille kertoa ettei lapsenlapsilla ole yksinään koskaan asiaa mummon luo, muutenhan oma lapsesi on huono äiti.
Jatka sinä sitä jeesusteluasi vaikka maailman tappiin asti jos se sinut onnelliseksi tekee. Varo vaan, ettei tämä netti nyt veisi sitä kallisarvoista aikaa jonka voisit viettää lastesi kanssa. Sitä laatuaikaa nääs...
Miten tää juttu meni tohon mummola-vouhotukseen?
Kysehän oli juuri siitä, miksi vanhemmat haluaa nykysin olla niitä supervanhempia, joilla ei ikinä oo mitään huonoja hetkiä!!!???? Tunteita ei saa näyttää, sinua lainatakseni täysi antautuminen äitiyteen ja aito rakkauskin KIELLETÄÄN! Työn ulkopuolella perheellinen rentoutuu pääsääntöisesti perheen ulkopuolella!
Jum****ta, että kaikki asiat pitää aina kääntää, ettei tartte omaa mitättömyyttään tunnustaa!
Ihmettelen mäkin, miksi sellaset vanhemmat hankkii lapsia, jotka ei haluu heille antautua ja omistautua? Sen kun joku keksii, loppuu lasten pahoinvointikin!
Mä olen tänään saanu kuulla, että pikkuiseni on parantumattomasti sairas. Kolme viikkoa ainakin pelkkiin tutkimuksiin. Ulkomailta tullut spesialisti hoitaa häntä. Sairaus niin harvinainen, että spealistikaan ei ollut montaa tavannut...ennusteesta ei vielä edes tietoa.
Enkä käsitä ollenkaan, ettei joku halua olla lapselleen sen parhaan elämänsisällön antaja. Minä tekisin mitä vain, että saisin olla lapseni kanssa onnellisena tai onnettomana kotona, yhdessä. Vapaaehtoisesti en omiin vaivoihini vedoten häntä laittaisi silmistäni pois.
Sun mielestä mun varmaan kuuluu nyt ajatella vaan itseeni, jotta hyvä heiluisi!
Olen varmaan tosi huono äiti, kun en ajattele itseäni aina ensimmäisenä.
ei varmasti ole tarkoitus mistään mummoloista tehä julmia paikkoja lapsille , ehkä itse et luota omiin vanhempiisi.
ja tietenkin me käymme kaikki myös yhdessä mummolassa NS.rentoutumassa mutta välillä lapset haluu olla yksilöitä ja saada mummonsa itselleen kokonaan. kotona kun joutuu huomiota jakamaan kun on lapsia kolme. eikä tietenkään mulla ole aikeita taikka edes mahdollisuuksia aina kun tuntee väsymystä ni TUUPATA lapsiani muille hoidettavaksi. kyllä me osataan yhdessäkin hoitaa väsyneetkin hetket, pahat mielet kaikkoa kun seuraa lasten puuhia ja temppuilee mukana.
tämmöistä keskustelua on mielestäni aika turha netin välityksellä käydä kun kaikki haluu ymmärtää väärin tai ei vaan tajuu asioita toisten näkökulmista. nostan hattua superäideille jotka vaan jaksaa eikä ylpeydeltään kehtaa pyytää välillä omilta vanhemmiltaan apua.
Olen pahoillani lapsesi puolesta.Varmasti ensi reaktiosi on ihan ymmärrettävä, mutta kun aikaa kuluu toivon että et vedä itseäsi ns. piippuun vain siksi, että menettäisit yhteistä aikaa lapsesi kanssa. On tärkeää,että lataat välillä itseäsi sillä silloin voit antaa lapsellesi paljon enemmän.Muutama tuntikin riittää,eikä se tee sinusta sen huonompaa.Voimia sinulle!
mitä tarkoitit sillä rentoutumisella, onko sinulle itselle tullut syylinen olo kun olet käynyt baarissa tai yms.
vaiko kenties kateutta jos ei ole mahdollisuutta käydä missään.
ihmisen on välillä jopa hyvä olla yksikseen että oppis jotain itsestään. katoppa peiliin mitkä olivat sinun motivaatiot syyllistää äitejä jotka haluavat käydä välillä tuulettumassa, tai tapailla ystäviään.
ja rentoutua voi monella eri tapaa, käväistä vaikka uimahallissa ,elokuvissa, ravintolassa syömässä. ei kaikkien rentoutuminen tarkoita ryyppäämistä baareissa. onko siinä jotain pahaa jos isä ja äiti käyvät kahden syömässä ja elokuvissa ja keskittyvät toisiinsa???
tottakai varmasti monet myös menevät lastensa kanssa yhdessä rentoutumaan.
aivan typerää kiistelyä tämä vouhotus!
ihmetelkää sitten itse mummoina kun ootte yksin kun omat lapsenne keskittyy vain ja ainoastaan omiin lapsiinsa.
sanoisin, että vanhemmuus antaa, kunhan siihen ensin uskaltaa panostaa. Ilman uhrauksia ei synny onnea.
Kuten tuossa ylempänä kerroin oma tilanteeni on tosi tukala. Ilmeisesti hyväksytyksi tullakseni minun pitäisi nyt juosta ravintoloissa ja tuulettumassa mieheni kanssa, viettäen hänen kanssaan "laatuaikaa", jotta jaksaisimme tilanteessamme.
Tiedätkös, että jos lapseni nyt kuolee, minulle ei jäisi hänestä mitään hyviä, yhteisiä muistoja, jos en olisi panostanut vanhemmuuteeni ja ollut lapseni kanssa. Sillä lapsuus on aina rajallinen aika, meillä ehkä vielä rajatumpi kuin sinulla. Miksi se pitää pilata omalla ymmärtämättömyydellä siitä, mihin on alkanut?
Minulla ei ole syyllinen olo. Ainoa, josta se varmasti tulee on hetki, jolloin joudun lapsestani luopumaan. Silloin voin tuntea syyllisyyttä siitä, että hänelle antamani elämä jäi niin lyhyeksi.
Mikään mahti maailmassa ei saisi minua nyt lähtemään ulos ystävieni kanssa.
Mielestäni sinulla on edessä sadan vuoden yksinäisyys, jos aiot oikoa vääristyneet käsityksesi yksinololla. Niin pihalla näyt olevan.
Eikö sitä rentoutumista edelleenkään voi suorittaa rakastamiensa ihmisten keskellä? Miksi lapset ovat aina automaattisesti niitä, joiden seurassa ei voi rentoutua? KOSKA HE OVAT PUOLUSTUSKYVYTTÖMIÄ. HE EIVÄT OSAA ASIAA VAATIA. HE TYYTYVÄT SIIHEN, MITÄ HE SAAVAT, JOS SAAVAT. Näin heidän tarpeensa on helppo ohittaa, vaikkapa oman jumppatunnin takia...
PS. Miksi olet hankkinut lapsia?
mahtaa olla oman syyllisyytesi laita?
Tuolla alempana olet sitä mieltä, että äiti ja isä vuorotellen, täällä sitä mieltä, että vanhemmat yhdessä ulos ja kakarat mummolle...vähän niin kuin kirjoituksen mukaan. Ilman oikeita mielipiteitä...
Hommaa ihminen ittelles aivot jostakin, ennen kuin häpäiset itseäsi näin julkisesti! Siinä sulle ystävällinen pikku neuvo.
ihan sama, kyllä sitä voi ja täytyykin yhdessä päästä rentoutumaan. ja myös omien ystävien kanssa, sekä perheenä myös. elämä on moninaista ja myös nautinnolista.
ehkä olen sinun mielestä aivoton ei se mun maailmaani kaada.ja minä kutsun lapsia lapsiksi en kakaroiksi.
mahtaako sinulla edes vielä olla?
todellakin mulla on ihan omat mielipiteet ja ehkä ne on sulle liikaa.
"ystävällisesti"
kerätä myötätuntoa täältä, ongelmiisi.
Mitä vikaa on jumppa tunneissa kerran viikossa?
olet ahdasmielinen, ja varmasti tilanteesi on tuskaa. Älä silti jaa jyrkkiä oppejasi kaikille mitä se sinua hyödyttää?
eikö elämässäsi ole jo tarpeeksi vaikeuksia että vielä täällä riittää energiaa.
ei meidän mamma ole minun lapselle vieras.
hän tykkää käydä siellä ja vietämmekin paljon aikaamme mamman kanssa yhdessä. sain lapsen todella nuorena, ja äitini on meille todella tärkeä, kaikessa.
opiskelen vielä ja se ei onnistuisi ellei poika olisi ns. vieraiden hoidossa.
itse olen avioerolapsi ja en kokenut pahaksi jos äitini kävi omissa jutuissaan sillointällöin.
äiti on kova kirkossa kävijä ja oli välillä paljon siinä touhussa mukana ja minä ja siskoni olimme hoidossa,kummien luona tai isovanhemmilla jopa naapurissa. meistä pidettiin hyvää huolta. ja positiivisia muistojakin niistä ajoista on.
nyt on jopa hieman ikävä niitä yhteishenkisiä aikoja kun tuntui et kaikki vedettiin yhtäköyttä.
nyt kaikki vaan soimaa naapuriaan ja paheksuu nuoria äitejä.
olen nuori mutta huomaan yhteiskunnassa paljon muutosta asenteissa. mieluusti huomataan ja huomautellaan toisten "virheistä".
hyviä öitä vaan!
Ei kaikki pidä nuoria äitejä huonopina kasvattajina,
On hyvä kun on ystäviä tai sukulaisia ympärillä auttamassa eikä siinä ole mitään pahaa kun kehtaa pyytää apua jos sitä tarvii.
Tsemppiä tulevaan!
näitä paljon, huomioni kiinnitty nimmarien norppa tyllerö ja mira teksteihin, jotka on identtisesti kirjoitettu (vrt. pienet kirjaimet/lauseen rakenne) ja vieläpä samaan aikaan, keskellä yötä.
Tästä voisi vetää johtopäätöksen, ettei näitä syyllisyyttä tuntevia äitejä ole kuin yksi.
Onneksi ei näitä naisia, joille oma kroppa on lapsia tärkeämpi, ole enempää, vaan näyttää siltä, että oikeita lapsistaan huolehtivia äitejä on enemmistö. Se on lasten kannalta hyvä asia.
Joten ehdotankin, että näille sivupersoonille ei kannata vastata. Se on pelkkää provoilua ja tarkeän asian aliarvioimista. Oikeaa keskustelua tästä asiasta ei synny tuollaisten ihmisten kanssa. Pelkkää saivartelua ja aiheen muuttelua. Samoin mielipiteen vaihtamista. Monella nimmarilla solvaamista.
Luin ketjua kauan ja hartaasti, sekä tätä sun aloitustasi. Katsoin myös ohjelman. Ohjelmassa ei puhuttu mummoista, aloituksessasi ei puhuta mummolasta. Mistä ja kenen toimesta se astui mukaan kuvaan? Jonkun syyllisen, joka pitää lapsia oman etunsa nimissä vapaa-aikanaan mummolassa? Mutta ei halua sitä myöntää. Tässä se kirpaisi niin paljon, että oli pakko alkaa kääntää hienoa aihetta itselle paremmin sopivaksi.
Ohjelmassa niin kuin aloituksessasikin puhutaan lasten kanssa yhdessä olosta. Et väitä, että lasten kanssa TÄYTYY olla 24 vuorokaudessa. Kuka senkin otti kuvaan mukaan? Tosin, kun vanhemman vastuun ottaa vastaan, eli tekee lapsen, PITÄISI ymmärtää, että se vaatii. Eikä anna mitään, jos ei itse ole valmis mistään luopumaan.
Vanhemmuuteen panostaminen on lapsen huomioon ottamista, ei väheksymistä.
Tuon "Niukun" kirjoituksessa käytetään termiä SÄÄNNÖLLISESTI RENTOUTUMASSA. Hän väittää, että se on lasten etu, koska se on vanhempien etu. Eikö arvon syyllistynyt äiti(mira/tyllerö/norppa) ymmärrä, että sanoilla joskus ja säännöllisesti on huima ero?
Taidat olla köyhäpää kun yö myöhällä toimit nettipoliisina!!!
Lue texti tarkemmin!
eihän täällä tartte itse olla, yläreunaan jää merkintä viestin kirjoitusajasta, KÖYHÄPÄÄ!
Taas on tullu katottua asiaohjelmia, saippua sarjojen välissä.
Ollaan viisaita kun telkku opettaa!
Maalaisjärki käteen naiset.
Aika ristiriitainen ja sekava ajattelu malli sulla.
sanoa kuule hyvinkin pahasti, mutta annan olla, sillä minua on joskus sentään yritetty kasvattaa ja minulle on lapsena annettu arvoa!
Omista ajatuksistani en kyllä kertonut sanaakaan, joten sisälukua voisit opetella oikeinkirjoituksen ohessa!
AINOA oma ajatukseni avauksessa oli, että minun mielestäni lapsella ei ole parempi ilman vanhempiaan!
Ja kyllä on outoa sakkia, jotka muuta väittää!
Joten ei analyysejä ajattelumallistani, kun en sitä tänne ole kirjoittannut!
Seuraappa omia sanontojas tarkemmin kyllä sinä aikas paljon olet mielipiteitäs antanut. Ja kyllä niistä jo ajattelumallia ja analyysia voi tehdä.
älkää te muut provosoituko tämän "äipän" aiheista!
MUKAVAA SYKSYÄ!
olen kyllä.
Miten sinua itseäsi on pienempänä hoidettu?
Eikö lapselle ole suotava mahdollisuutta isovanhempien suorasta rakkaudesta, ilman vanhempien "vahtimista"?
Oikein meni.
VOITIN VEDON!
Harva vanhempi jättää lapsiaan vieraan hoiviin. Mikä ihme nykyajan vanhempia vaivaa??? On näköjään vain kaksi ääripäätä; Vanhemmat jotka ylihuolehtii ja tukahduttaa lapsensa ylenpalttiseen rakkauteen ja vanhemmat jotka ei välitä ollenkaan. Missä kultainen keskitie ja maalaisjärki? Ei lasten ole parempi ilman vanhempiaan eikä toisinpäin, mutta onko sekään oikein jos ei lapsella ole oikeus vaikka niihin isovanhempiin, säännöllisesti lomia mummulaan. Minulla on laaja kaveripiiri, ympärillä paljon erinikäisiä lapsia ja siitä harvinainen porukka että vedetään yhtä köyttä. Autetaan toisiamme, järjestämme kivaa tekemistä lapsillemme, ja ennenkaikkea ymmärämme ja kunnioitamme erilaisuuksiamme lasten kasvatuksessa. Kun yksikin läheinen ystäväpariskuntamme erosi, mies lähti naisella alkoi kova hurvittelukausi ei kukaan häntä kauhistellut. Tuimme parhaan mukaan, katsoimme hänen lastensa perään, haimme hoidosta, jne. Hetken sitä kesti ja sitten ylipäästyään pitkät illat keskustelimme ja taas on elämä normaaleilla urillaan. Siihen tässä pyrin, että ihmisiä me vanhemmatkin vain olemme. Emme mitään robotteja. Välillä elämässä tulee vaikeita aikoja jotka pitää läpi käydä.
Minä käyn säännöllisesti jumpissa, yhteensä kolme-neljä tuntia viikko. Lapseni ei siitä kärsi . Mieheni saisi varmaan sätkyn jos hänelle menen sanomaan että nyt loppu äidin jumppa, lapset kärsii isänsä kanssa ilman äitiä. Käymme lasten kanssa myös äiti-lapsi jumpassa ja isä-poika sählyssä. Suositelen kokeilemaan. =)
ja varmasti myäs lapset nauttii pirteästä äidistä.
ja yhdessä tekemisistä.
loistava juttu tuollainen ystävä rinki, tuetaan ja kuunnellaan kun ahdistaa.
ehkä nämä ilkeät äänet täällä ovat just kateellisia kun heiltä tämä ystävä rinki puuttuu???
mukavia hetkiä jatkossakin lasten kanssa ja myös ystävien.
HOH hoh! Vahingossa tänne eksyin. Oikee kaduttaa ku piti toi lukee! Mummoksiko sitä pitää pentujen synnyttyy alkaa!!?? Linnoittautua neljän seinän sisään??!! Sääli teitä pikku pullukkoita ja vielä enemmän sääli teiän pentuja ja sääli miesparkojanne jos joutuu tollasta settii kuuntelemaan. Heh, mä ainakin treenaan kuusXviikko ja käyn sitten bailaamassa joka viikonloppu! Pakko kyllä teiän harmiks myöntää et yleensä selvinpäin. Noniin, oli jo tarpeeks naurettavaa lukee noit saatika sit vielä allennuin ärsyyntymään ja ottamaan kantaa. HAJOTKAA pullamössömammat! =)
Luin äsken noi jutut yhteen pötköön ja hämmästyin, että todellako ihmiset ajattelee näin?
Itse olen äiti ja työskentelen ammatikseni lasten parissa. Ihmettelen kovasti tätä asennetta, että lapsen synnytettyäsi et todellakaan ole enää mitään muuta kuin äiti. Minä ainakin olen ihminen, vaimo ja äiti, kaikki samassa paketissa, kaikki yhdessä ja erikseen.
Oletteko kuulleet sanontaa: Lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä?
Myös lapsi on yksilö ja ihminen, eikä äitinsä jatke. Lapsen normaaliin kehitykseen kuuluu sosiaalisten taitojen oppiminen, ja irrottautuminen omasta äidistään joka jo alkaa vauvana pikkuhiljaa kun hänestä kehittyy liikkuva, ajatteleva ja tahtova ihminen. Yksi tärkeä vaihe lapsen elämässä on huomata että hän pärjää hetken ilman vanhempiaan, useimmiten nämä kokemukset tulevat juuri silloin kun heidät "jätetään" hoitoon. Vanhempien tuulettuminen välillä ei ole lapselta pois, päinvastoin. Eri asia on tietenkin jos lapsi jätetään jatkuvasti hoitoon jotta vanhemmat saisivat vapaata...
Tuntuu, että tästä asiasta nykyään tehdään liian suuri numero ja turha syyllisyyden taakka vanhemmille. Vanhemmat varmasti rakastavat lapsiaan ja antavat heille kaikkensa, vaikka lapset välillä hoidossa olisivatkin, suhteellisuudentajua kiitos.
Tässähän näkyy kohtaavan ääripäät ja se ns. kultainen keskitie jää kokonaan unholaan.Hienoa se on jos äiti pitää itsestään huolta, mutta taas se että joka viikonloppu pitää olla bailaamassa...no jaa,herättää jo kysymyksiä...
Tosiaan olen minäkin kuullut, että lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Mutta sinä olet kyllä nyt muuttanut sen alkuperäistä sanomaan aika rankasta!
Se ei tarkoita, että kylä kasvattaa ja omat vanhemmat pääsevät pälkähästä!
Ja nykyään, jos joku "ulkopuolinen" puuttuu jonkun lapsen kasvatukseen alkaa sadella kauheasti monenlaista uhkausta.
Näkeehän sen täälläkin! Aina ollaan oikeassa itse. Ketään muuta ei édes kuunnella. Miten silloin voi antaa kokonaisen kylän kasvattaa lastaan? EI MITENKÄÄN.
Näitä sosiaalisia taitoja ja omasta äidistään irrottautumista nykylapsi harjoittelee jo ennen kuin tajuaa koskaan kiinni olleensakaan.
Nykypäivän kauhu lapselle on yksinolo. Ei lasta ole luotu tulemaan yksin toimeen. Miksi hänellä sitten on vanhemmat, jos heillä ei ole velvollisuuksia lapsiaan kohtaan?
Minä-minä-henki kukkii nykyään kaikkialla aikuisten toimesta, kukaan ei enää ymmärrä, että me-hengellä päästään paljon pitemmälle ja vähemmällä vaivalla.
Ps. Lapsen synnytettyään nainen todellakin ON äiti koko loppuikänsä. Jos näin et halua, olisi varmaan kannattanut vähän etukäteen pohdiskella tuota äitiyttä.
Kiitos siitä sinulle. Kaikilla lapsilla ei ole huonoja vanhempia ja se on hyvä! Onnellisia saavat olla omat lapsesi.
Suurimmalla osalla lapsia niin ei kuitenkaan ole. Lapset on tehty yhteiskunnan tukien toivossa. Paremman elämän uskotaan edelleen olevan lapsen kädessä. Sitten kun ankea totuus paljastuukin, ei ole rahaa alkaa tämä juoksu, joka ei pääty. Nekin vähät rahat menevät äidin harrastuksiin siitä alkaen. Tai isin autoon tai kaljaan. Lapsi ei pyydä vauvana. Ja jos sattuu huutamaan, voihan sitä aina hivauttaa poskille, ainakin ajatuksissaan! Auttaa kummasti väittävät vastuulliset äidit "äidit"-palstalla.
Kukaan ei uskaltanut vastata kysymykseen joka aika ajoin esitettiin; miksi heillä on lapsia?
Kyllä perheen yhtenäisyys on kaikkien etu.
On järkyttävää katsoa äitiä, joka itkee pillittää hysteerisenä kun lapsi muuttaa kotoa pois.Jessus että siinä alkaa jo olla hulluutta.Ehkäpä justiin sellainen äiti on sitten jatkuvasti puuttumassa lapsensa asioihin ja niistä takertuvista äideistä kasvaa kauhu anoppeja.Siinä sitten ihmetellään kun ei ne käy enää kylässä...kukapa jatkuvaa holhoamista jaksaisi kuunnella.Kaikki tämähulluus vain siksi, että kun lapsi oli pieni ei osattu olla siitä erossa huonommuuden pelossa.