olen avoliitossa, ollut jo yli 10v. Sanon nyt tämän lyhyesti näin, että suhde tuntuu polkevan vain paikallaan, ja hellyydenosoitukset, puhumattakaan seksistä ovat lähes loppuneet. Ja muutenkin takkuaa, mistään emme tunnu olevan enää samaa mieltä. Arki nyt jotenkuten sujuu vielä.
Mies on ollut kyllä aina sellainen, ettei pahemmin osoita hellyyttä muuta kuin teoin. Asia on kuitenkin haitannut minua jo pidemmän aikaa... haluaisin siis hellyyttä ja kosketuksia.
Nyt sitten kävi niin, että tapasin miehen perinteisesti ravintolassa, ja eksyin hänen luokse yöksi.
Seksiä emme harrastaneet, mutta hän piti kainalossa. Ja muutenkin hyvänä, ja oli niin hemmetin ihana. Suuteli otsalle ja piti kädestä jne.
Minä lähes pakahduin siitä tunteesta. Enkä pääse eroon tästä tunteesta...janoan hänen syliinsä.
Mitä siis tehdä, kotona en pysty puhumaan tästä miehelle tietenkään, mutta hänkin varmasti huomaa, että jokin minua vaivaa. Ja hänen vieressään nukkuminenkin tuntuu jo hankalalta, mieluummin olisi sen toisen kainalossa.
Mutta onko tämä vain joku ohimenevä vaihe? pelkkää fyysistä halua ja hellyydenkaipuuta, vai olenko ihastunut? olen aivan sekaisin...
Mietin jo jopa eroa miehestäni, vaikka jos se tapahtuisi, niin olisi elämäni kovin paikka.
Kertokaa hyvät ystävät, jos olette olleet samanlaisessa tilanteessa....
Mies on ollut kyllä aina sellainen, ettei pahemmin osoita hellyyttä muuta kuin teoin. Asia on kuitenkin haitannut minua jo pidemmän aikaa... haluaisin siis hellyyttä ja kosketuksia.
Nyt sitten kävi niin, että tapasin miehen perinteisesti ravintolassa, ja eksyin hänen luokse yöksi.
Seksiä emme harrastaneet, mutta hän piti kainalossa. Ja muutenkin hyvänä, ja oli niin hemmetin ihana. Suuteli otsalle ja piti kädestä jne.
Minä lähes pakahduin siitä tunteesta. Enkä pääse eroon tästä tunteesta...janoan hänen syliinsä.
Mitä siis tehdä, kotona en pysty puhumaan tästä miehelle tietenkään, mutta hänkin varmasti huomaa, että jokin minua vaivaa. Ja hänen vieressään nukkuminenkin tuntuu jo hankalalta, mieluummin olisi sen toisen kainalossa.
Mutta onko tämä vain joku ohimenevä vaihe? pelkkää fyysistä halua ja hellyydenkaipuuta, vai olenko ihastunut? olen aivan sekaisin...
Mietin jo jopa eroa miehestäni, vaikka jos se tapahtuisi, niin olisi elämäni kovin paikka.
Kertokaa hyvät ystävät, jos olette olleet samanlaisessa tilanteessa....
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hei, vähän sama juttu meillä, 10 vuotta yhdessä, ilman lapsia, ja ei keskustella ( riittävästi)
Nukutaan samassa sängyssä, ja seksiä ihan liian harvoin.
Mies uhraa aikansa perheyritykselle, ja minä vietän illat ja lähes koko viikonlopun ilman puolisoa. Tiedän että ruoho voi olla tai sitten ei vihreämpää...
Olen tyytymätön parisuhteeseeme, ja aloitin juuri asunnon etsinnän.. Iso ikävä tulee, mutta kun ei mies tajua että minä tarvin hänen aikaansa, haleja, ja kuuntelijaa. Asettaa työn vain kaiken edelle.
Mieti tarkkaan
Mies raataa itsensä hengiltä vuoksesi, ja tässä kiitos...
Jos kerran nainen haluaa ihan jotakin muuta kuin raatamista mieheltä, niin selitykseksi jää vain se että mies raataa pelkästään oman pätemisentarpeensa takia!
puhua raatamisesta missään vaiheessa, mutta taisitte lukea ajatukseni! Mies nimittäin tosiaan on paljon töissä, siis ylitöissäkin myös. Ja olen sanonut, ja hän kyllä tietää, että en ole rahan perään.
Hänelle vain on tärkeää, että muut pitävät häntä kovana työmiehenä ja sitä hän kyllä onkin. Siinä mielessä kunnon mies.
Yritän olla kiitollinen kyllä, mutta oikeasti minusta on aivan älytöntä että ihminen tuhlaa elämänsä pelkkään työntekoon.
Minä riudun hellyyden puutteeseen, edes nukkumaan mennessä ei tule mitään kosketusta. Vain selän kääntö. Siinä sitten itku kurkussa jään valvomaan... ja nyt tämän toisen tavattuani (vaikkakin vain yksi ilta oli), muistan hänen kosketuksensa ja kaipaan sitä niin.
En edes muista miltä mieheni kosketus tuntuu, itseasiassa niitä ei ole tainnut oikein koskaan ollakaan.
Miten sitä ihminen voikin tällaiseen tilanteeseen joutua...
tuolle nainen36:lle tuosta raatamisasiasta, mutta pätee myös meidän kohdalla.
jätät miehesi eli kokeile millaista on rakastella hänen kanssaan. Voi olla, että olet nyt ihastunut uuden miehen herättämiin tunteisiin etkä häneen henkilönä.
Älä anna halvaannuttavan hyvän seksinkään pistää päätä pyörälle, vaikka totta onkin että jotkut sopivat sängyssä täydellisesti yhteen ja toiset eivät. Koska elämä ei kuitenkaan (valitettavasti) ole pelkkää rakastelua ja sängyssä lekottelua, niin kannattaa katsoa onko miehessä muutakin mielenkiintoista.
Hoh-heijaa näitä uroksia tuntuu riittävän joka junaan, vaikka kuitenkin tuntuvat pohjimmiltaan puksuttavan samalla veturilla x/
Väärin syin ja perustein ei ehkä kannattaisi uuteen tyyppiin haksahtaa. Kun ajattelee, että hakisi vain sitä hellyyttä ja huomiota eikä ihmistä. Tavallaan. Yrittäisi vain täyttää omaa pahaa oloansa jotenkin. Jos taas vaikuttaa, että pitkä suhde on tullut tiensä päähän niin eihän sille sitten mitään voi. Ihmiset muuttuvat, tai jotkut ainakin. Toiset taas tykkäävät ennemmin junnata paikoillaan..
Yksin oleminen on joskus hyvästä. Ajatukset selkiävät ja ehkäpä palikat kolahtavat niille tarkoitetuille paikoille puolin ja toisin. Tai sitten ei.
Aina ei voi voittaa :)
suhteessa nuutumaan!
anna mennä !!!!
Sano HETI että haluat muuttaa omaan kämppään! Muuton jälkeen et enää ole avoliitossa. Se on oikeasti niin simppeliä. Älä puhu tai vihjaa mistään orastavista uusista ihmissuhteista, ennenkuin on vähintään kuukausi kulunut muutosta. Jos ei kuukauteen ole ollut seksiä eksän kanssa edes muuton jälkeen, kannattaa julistautua sinkuksi tämän varsin pätevän syyn varjolla. Tämän jälkeen saat olla kenen kainaossa haluat!
(30 päivän puutteessa olemisen rajaa voisin suositella muillekkin saman ongelman kanssa kärvisteleville, oli liitto avo- tai avio! O:-)
Miksi 10 v AVOliitossa enkä AVIOliitossa?
Ehkä avo on avo... niinkun AVOkauppa?