olen huomannut että monille ihmisille on niin vaikea uskoa toisten tekemiä havaintoja sen takia, että he itse keskittyvät liikaa tekemiseen tarkkailun sijaan. esimerkiksi isommassa seurueessa muut näyttävät keskittyvän puhumiseen ja kuunteluun, eläytyvät, iloitsevat ja nauravat. minä taas keskityn enemmän tarkkailuun, esim. siihen kuinka monta kertaa kukakin vilkuilee ketäkin. pystyn sanomaan että, kummankin meistä ollessa hiljaa, tyttö A vilkuili minua 0 kertaa ja kaveriani 8 kertaa, ja että tyttö B vilkuili minua 3 kertaa ja kaveriani 6 kertaa. sitten kun yritän myöhemmin selittää havaintojani ja laittaa ne tasoerojen piikkiin, minua kutsutaan vainoharhaiseksi, vaikka puhun täyttä totta! itsepä ette vaan kiinnittäneet asiian huomiota.
jos keskittyy liikaa elämiseen, voi jäädä paljosta paitsi.
jos keskittyy liikaa elämiseen, voi jäädä paljosta paitsi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
osallistuisit aktiivisesi keskuteluun, saisit sekä tyttjen katseita että huomiota. Kaikki on persoonasta kiinni ja siitä kuinka paljon itse yrittää.
tämä oli ihan paras, kiitos!
keskittyisit elämiseen etkä kyttäämiseen, naiset voisivat vilkuilla sinua.