Sanomalehti Lapin Kansan noudattama kanta pelkistää osuvasti sen kulttuuri-ilmapiirin, joka vallitsee yleensäkin Suomen monissa maakunnissa. Monessa muussakin lehdessä saattaisi käydä samalla tavalla kuin Lapin Kansan kohdalla kävi.
Tässä yhteydessä tarjoutuu tilaisuus luotailla ja ruotia suomalaisen yhteiskunnan tilaa syvemmältäkin. Ensinnäkin Suomi on yleiseltä ilmapiiriltään epätasainen yhteiskunta. Karkeasti on todettavissa, että Etelä-Suomen suurimpien väestökeskusten henkinen atmosfääri on varsin avara-asenteinen, urbaani. Esim. Helsingin seutu on semmoinen väestön sulatusuuni, että siinä väki oppii joustavuutta, suvaitsevuutta ja erilaisuuden hyväksymistä.
Toisaalta on myös niin, että muuttoliikkeen mukana myös Helsingin seudulle on syntynyt oma voimistuva vanhalestadiolainen yhteisönsä. Etelä-Suomessa heillä ei kuitenkaan ole samanlaista valta-asemaa kuin pohjoisessa.
Asetelmaa voi tarkastella muuttoliikkeen kautta. Suomalainen kansa, rahvas on siirtynyt maakunnista suurimpiin keskuksiin. Toiset ovat lähteneet ja toiset ovat jääneet. Sitä kautta on syntynyt karkeasti määriteltynä kaksi asteikon päätä, maaltamuuttaneen väestön yhteiskunta ja jäljellejääneen väestön toisenlainen yhteiskunta. Nyt näitten yhteiskuntien henkisten ilmapiirien erilaisuus on kristallisoitunut Rovaniemellä sanomalehti Lapin Kansan päätoimittajan valinta-asetelmassa.
Tässä yhteydessä tarjoutuu tilaisuus luotailla ja ruotia suomalaisen yhteiskunnan tilaa syvemmältäkin. Ensinnäkin Suomi on yleiseltä ilmapiiriltään epätasainen yhteiskunta. Karkeasti on todettavissa, että Etelä-Suomen suurimpien väestökeskusten henkinen atmosfääri on varsin avara-asenteinen, urbaani. Esim. Helsingin seutu on semmoinen väestön sulatusuuni, että siinä väki oppii joustavuutta, suvaitsevuutta ja erilaisuuden hyväksymistä.
Toisaalta on myös niin, että muuttoliikkeen mukana myös Helsingin seudulle on syntynyt oma voimistuva vanhalestadiolainen yhteisönsä. Etelä-Suomessa heillä ei kuitenkaan ole samanlaista valta-asemaa kuin pohjoisessa.
Asetelmaa voi tarkastella muuttoliikkeen kautta. Suomalainen kansa, rahvas on siirtynyt maakunnista suurimpiin keskuksiin. Toiset ovat lähteneet ja toiset ovat jääneet. Sitä kautta on syntynyt karkeasti määriteltynä kaksi asteikon päätä, maaltamuuttaneen väestön yhteiskunta ja jäljellejääneen väestön toisenlainen yhteiskunta. Nyt näitten yhteiskuntien henkisten ilmapiirien erilaisuus on kristallisoitunut Rovaniemellä sanomalehti Lapin Kansan päätoimittajan valinta-asetelmassa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
mitään "skandaalia" syntynyt ellei sitä olisi syntynyt näin kuin nyt on syntynyt?
Skandaali syntynyt, koska Johanna Korhonen on valjastanut median omaan käyttöönsä, mikä tietysti on ollut helppoa. Onhan hän Journalisti-lehden päätoimittaja ja työskennellyt muuallakin median piirissä, mm. Ylessä. Varsin viitteellistä on, ettei Journalisti-lehti ole ilmeisesti suostumassa siihen, että Korhonen peruuttaa irtisanomisensa ja jatkaa nykyisessä työssään.
Kovin kiitettävästi on media asettunut Korhosen asiaa ajamaan ja Korhonen saanut oman versionsa uskottavaksi, vaikka itsekin myönsi vähintään harhauttaneensa työpaikkahaastattelussa. Mutta sillähän ei näytä olevan merkitystä. Ehkä totuus valkenee joskus käräjillä. Tai sitten ei.
Kyllä Helsingissä ja Etelä Suomessakin on hyvinkin ahdasmielisiä yrityksiä ja yhteisöjä. Eli ei voi yleistää asiaa. Lisäksi emme tiedä mikä Lapin tilanne todellisuudessa on.
Tiukka ja tarkka "vääränlaisten" ihmisten poisseulonta töihin ottamisen tilanteessa on aina epämiellyttävää. Ikävä kyllä sitä tapahtuu niin meillä Suomessa kuin muuallakin maailmalla. Tuossa Lapin ilmapiirissä voisi yksinkertaistettuna todeta, että Lapin Kansan päätoimittajaksi olisi sosiaalista tilausta henkilöllä, joka on kristillisuskonnollinen, keskustapuoluelainen ja viime päivien tietojen nojalla hänen on oltava myös hetero.
Vastaavanlaista sopivien ihmisten valikoitumista työnsaannissa tapahtuu ilman muuta hyvin yleisesti kautta valtakunnan. Olen huomannut, että pomoksi valittu kristillisuskovainen ottaa mieluiten töihin omia uskonveljiään ja -sisariaan. Raittiusväki osaa niin ikään saman valikoimisen ja sitä kutsutaan firman eduksikin. Jotta soppaan saataisiin vähän ryytiä, niin naispomot pitävät yleensä pätevänä "kivaa tyttöä" verrattuna esim. toisenlaista sukupuolta olevaan työnhakijaan.
Poliittisin perustein tehdyt työpestaukset ovat olleet arkipäivää meillä Suomessa vuosikymmenet. Mustien listojen laatiminen taisi olla erityisen "tärkeää" jo 1920-luvulla sisällissodan jälkeen. Eikäpä siitä tapa ole tainnut minnekään kadota. Erityistä huolellisuutta noudatetaan nimen omaan journalistien ja opettajien pestaustilanteissa. joskus menettely ulotetaan kuulemma siivoojiin ja tsuppareihin asti. Miten lieneekän nyt ote sitten päässyt herpaantumaan Lapin Kansan päättäjillä...!
Olen kuunnellut muutamia Johanna Korhosen erottamista koskevia ohjelmia. Ja yhä oudommalta alkaa kuulostamaan - Korhosen kannalta.
Kuuntelin mm. nykyisen Lapin Kansan päätoimittajan eilen antaman haastattelun Peilistä. Sehän tuntui ihan asialliselta, mitä ei olisi uskonut haastattelun nostaman kohun vuoksi.
Korhonen on tuonut esille mm., että häntä on yritetty vaientaa tarjoamalla 100 000 euron sopimusta.
Totuus taitaa olla toisenlainen. Kyse on siitä, että Korhosen työsopimus on ns. johtajasopimus ja siihen osana kuuluu pykälä, jonka mukaan Korhoselle maksetaan tietty korvaus (ns. kultainen kädenpuristus), jos sopimus purkautuu syystä tai toisesta ja ajankohdasta riippumatta. Kyse on siis tähän sopimukseen liittyvästä korvauksesta, jolla ei ole mitään tekemistä Korhosen vaientamisen tai irtisanomissyiden kanssa. Korvaus on siis sellainen, joka syistä riippumatta lankeaa Korhoselle pelkästään hänen tekemänsä työsopimuksen perusteella, mikäli sopimus purkautuu.
Siis voiko Korhoseen luottaa lainkaan???
Mistä tämä suhteeton ajojahti johtuu? Kyse on niin mittavasta toiminnasta, että se täytyy olla jostain johdettua.
Onko kyse Korhosen kostotoimesta purkautuneen sopimuksen vuoksi? Hänenhän on helppo nykyisen työn ja toimittajataustansa vuoksi saada julkisuuteen massiivisesti kaikki, mitä tahtoo. Journalistilehden päätoimittajana hänellä on vaikutusmahdollisuus kaikkiin Journalistiliittoon kuuluviin toimittajiin. Lisäksi hän on työskennellyt Ylessä ja ties missä. Media on siis avoinna hänen suuntaansa.
Vai johdetaanko toimintaa Setasta käsin? Kysehän on Setan kannalta herkkupalasta, joten voi olla, että siellä katsotaan, että totuus voi olla suhteellinen käsite, kun päämäärä on heidän kannaltaan jalo.