"Olen ollut" jo pari vuotta miehen kanssa, joka kohtelee huonosti. Mulla taitaa olla sen verran huono itsetunto, etten ole ymmärtänyt lähteä pois, vaikka olenkin kärsinyt. Mies on väittänyt meidän suhdetta kaverilliseksi, vaikka ollaan oltu mun mielestä just kuin seurusteleva pariskunta muutamaa piirrettä vaille. Ollaan siis oltu usein sängyssä, käyty lenkillä ja muutenkin henkinen yhteys pelaa. Jutellaan opiskeluasioista ja autetaankin toista välillä monissa asioissa. Vanhempien luona ei ole vierailtu, niin kun oisin halunnut, se on se juttu mikä on kaikkein eniten vaivannut.
Asiat on kuitenkin menneet nyt viime aikoina parempaan suuntaan, kun en ole ottanut meidän suhdetta puheeksi. Viimeksi, kun juteltiin asiasta muutamia kuukausia sitten, sain sen myöntämään, että ei tämä ole kaveruutta. Kuitenkin huomaan, että hän haluaa vähätellä suhdettaan minuun.
Nyt yhteydenpito on mielestäni hyvällä mallilla. Mieltäni vain kalvaa kovasti entiset huonot ajat ja se miten hän halusi selvästi loukata minua juttelemalla n. 1,5 vuotta sitten baarissa naispuolisten opiskelutoverieni kanssa ja kertomalla käyneensä treffeillä toisen naisen kanssa vuosi sitten. Kesällä sanoi, ettei kerro mulle kaikkea, vihasin häntä noiden sanojen vuoksi. Aina hän on halunnut loukata tavalla, jota ei ennen häntä minulle ole sattunut.
Nyt en tiedä miksi, mutta olen kuitenkin muuttunut. Ennen olin aina viikonlopuista lauantaisin töissä, keväällä vaihdoin työpaikkaa, ja nykyään lauantait on vapaata. Nyt mulla on ollut aikaa olla yksin ja miettiä asioita. Päällimmäinen tunne on kaiketi häpeä tästä kaikesta. Tuntuu etten oikein saa mistään muualta enää niin hyvää tukea, että pääsisin tästä ihmisestä irti.
Onko kellään muulla samanlaista tunnetta?
Haluaisin näyttää sille ettei mun kanssa leikitä..Kuitenkin olen tavallaan tyytyväinen, mutta silti sisällä kiehuu..
Asiat on kuitenkin menneet nyt viime aikoina parempaan suuntaan, kun en ole ottanut meidän suhdetta puheeksi. Viimeksi, kun juteltiin asiasta muutamia kuukausia sitten, sain sen myöntämään, että ei tämä ole kaveruutta. Kuitenkin huomaan, että hän haluaa vähätellä suhdettaan minuun.
Nyt yhteydenpito on mielestäni hyvällä mallilla. Mieltäni vain kalvaa kovasti entiset huonot ajat ja se miten hän halusi selvästi loukata minua juttelemalla n. 1,5 vuotta sitten baarissa naispuolisten opiskelutoverieni kanssa ja kertomalla käyneensä treffeillä toisen naisen kanssa vuosi sitten. Kesällä sanoi, ettei kerro mulle kaikkea, vihasin häntä noiden sanojen vuoksi. Aina hän on halunnut loukata tavalla, jota ei ennen häntä minulle ole sattunut.
Nyt en tiedä miksi, mutta olen kuitenkin muuttunut. Ennen olin aina viikonlopuista lauantaisin töissä, keväällä vaihdoin työpaikkaa, ja nykyään lauantait on vapaata. Nyt mulla on ollut aikaa olla yksin ja miettiä asioita. Päällimmäinen tunne on kaiketi häpeä tästä kaikesta. Tuntuu etten oikein saa mistään muualta enää niin hyvää tukea, että pääsisin tästä ihmisestä irti.
Onko kellään muulla samanlaista tunnetta?
Haluaisin näyttää sille ettei mun kanssa leikitä..Kuitenkin olen tavallaan tyytyväinen, mutta silti sisällä kiehuu..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jätä se mies. Ensinnäkin olet itse jo epävarma siitä että seurusteletteko vai ette, koska mies vähättelee suhdettansa sinuun. Se on jo selvä merkki siitä, että mies ei ilmeisesti halua sitoutua sinuun. Hän varmastikin viihtyy kanssasi, mutta ei kuitenkaan tahdo sitä samaa mitä sinä. Tuosta tulee pitemmän päälle aina vain hankalampaa ja tuskallisempaa sinulle, ellet tee päätöstä ja jätä sitä miestä. Kerro hänelle selkeästi, miksi et jaksa enää sitä "olemista" hänen kanssaan. Tee selväksi, että mitä SINÄ haluaisit. Jos lähdet, sinulla on aivan varmasti paljon paremmat mahdollisuudet löytää oikeasti onnellinen ja parisuhde! Älä hyvä ihminen riuduta itseäsi tuossa tilanteessa. Tiedän, että se ei ole helppoa lähteä, kun itse välittää toisesta ihmisestä paljon. Sinun täytyy vain muistaa, että et tule saamaan häneltä sitä, mitä tarvitset. Sinulla on terveet, hyvät tavoitteet ja ansaitset hienon miehen itsellesi! Mene ja löydä sellainen. Puhun kokemuksesta, se kannattaa.