Mikä on pääkäytäntö tuomioistuinten ratkaisuissa lasten huoltajuuskysymyksissä ja tapaamisoikeuksissa?
Vaimoni hakee yksinhuoltajuutta (koska haluaa muuttaa ulkomaille lasten kanssa) ja tarjoaa väliaikaisratkaisua (harkinta-ajalle) hakiessaan minulle lasten tapaamisiin aikaa n. 8% viikosta. Öitä lapset eivät saisi olla kanssani lainkaan.
Vaikuttaako lasten ikä em. ratkaisuihin?
Onko yhteishuoltajuus yleisempää kuin yksinhuoltajuus?
Kuinka yleistä on vuoroviikottelu?
Mikä rooli sosiaalivirastolla on prosessissa?
Mistä minun kannattaisi hakea lisätietoja?
Vaimoni hakee yksinhuoltajuutta (koska haluaa muuttaa ulkomaille lasten kanssa) ja tarjoaa väliaikaisratkaisua (harkinta-ajalle) hakiessaan minulle lasten tapaamisiin aikaa n. 8% viikosta. Öitä lapset eivät saisi olla kanssani lainkaan.
Vaikuttaako lasten ikä em. ratkaisuihin?
Onko yhteishuoltajuus yleisempää kuin yksinhuoltajuus?
Kuinka yleistä on vuoroviikottelu?
Mikä rooli sosiaalivirastolla on prosessissa?
Mistä minun kannattaisi hakea lisätietoja?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Onko tämä nyt sama tapaus, joka on ollut palstalla aiemmin?
Jos tuomioistuimeen ollaan menossa, niiin siitä voisi päätellä, että teillä on erimielisyys lapsen huoltajuus- ja tapaamisasioista. Sinun nyt ihan oikeasti kannattaisi palkata juristi, mikäli aiot vielä lapsiasi nähdä.
Oikesti lähes aina päädytään yhteishuoltajuuteen, jossa toinen on lähihuoltaja ja toinen etä. Yksinhuolto tulee kyseeseen, jos olet pitkään lusimassa, narkkari tai hakkaat lapsiasi koko ajan. Jos olet lullukka ja sallit lastesi muuttavan ulkomaille, niin tuleva exäsi voi esittää yksinhuoltajuusvaatimuksenmyös uudessa maassa,joten voit joutua setvimään asiaa myöhemmin vieraassa maassa. Silloin tsäänssisi ovat tietysti vielä huonommat.
Millainen muuten on sinun tavoitteesi oikeudessa? Noin yleissääntönä on,että jos asia on riitainen, niin kolmannes lapsista tuomitaan isälle ja 2/3 äidille. Jos äiti on vielä muuttamassa ulkomaille, niin isän mahdollisuudet saada lapset itselleen ovat erittäin hyvät.
Vuoroviikottelu on yleinen, mutta jos vanhemmat ovat riitaisia niin siitä ei tule mitään. Eli käytännössä käräjäoikeuden kautta vuoroviikottelua ei tule. Ja muutenkin, jos toisen tavoite on muuttaa maasta, niin vuoroviikottelu on mahdoton järjestely.
Jos ollaan käräjillä, niin tuomari voi käskeä sossuja tekemään selvityksen lapsen oloista. Siitä voidaan päätellä, kumman vanhemman luona lapsen etu olisi olla. Muuta roolia ei sossuilla ole tuomiolla ratkaistavissa tapauksissa.
Sinun kannattaisi miettiä, haluatko lapset itsellesi vai haluatko, että he muuttavat ulkomaille. Jos haluat että lapset ovat kanssasi samassa maassa, niin pitää toimia nopeasti eikä lasten muuttoon sinun osoitteestasi pidä missään tapauksessa suostua. Lisätietoja kannattaisi kysyä juristiltasi. Olethan jo palkannut sellaisen?
mitä sä tota alottajaa yllytät vetää kovaa linjaa ja sotimaan lasten äitii vastaan. ootko sä joku juristi muka, että osaat toiste tilanteest noin sanoo!! ei isäl todellakaa oo mitää mahdollisuut saada yksinhuoltajuutta jollei lasten äiti oo ihan kelvoton. Se vaan on fakta.
Tuossa tapauksessa isä ei ole vaatinut yksinhuoltajuutta vaan äiti. Myöskään äidillä ei ole realistisia mahdollisuuksia saada yksinhuoltajuutta, mikäli isä ei ole ihan kelvoton.
Tilanteessa, jossa toinen vanhempi haluaa muuttaa lasten kanssa vieraaseen maahan, toivoisi edes toiselta vanhemmalta kykyä katsoa lasten etua. Sukupuolesta riipumatta.
Ajattele nyt faktat ihan rauhallisesti. Olisiko tilanne mielestäsi yhtään toinen, jos isän tilalla lukisi äiti? Miten neuvoisit Liisaa, jos Ahmed vaatisi yksinhuoltajuutta ja tahtoisi viedä Jani-Petterin ja Minna-Ryynin asumaan Marokkoon? (nimet ja maa keksittyjä)
Kyllä sä tiedät ihan hyvin, et äiti on aina vahvoil isää vastaan. Äiti saa lasten lähihuoltajuuden ja käräjätuomari antaa luvan lähtee Suomest pois. Noin tossa käy, eikä isä mitää voi.
Etkä sä edes vastannu ooksä joku juristi täs asias neuvoi antaa.
Susanna Sieviselle?
tiitulilla. Veljeni sai juuri kahden lapsensa (7 ja 9 vuotiaat)yksinhuoltajuuden ja virolainen äiti lähti takaisin Eestiin ilman lapsiaan.
Perusteliko käräjäoikeus tuota päätöstä jotekin? Millä perusteilla veljesi haki yksinhuoltajuutta? Kysyttiinkö lasten mielipidettä? Oliko äidissä jotain erityistä vikaa (alkoholisti, narkkari jne)?
Kyllähän se niin on että tasa-arvoisuuskin on lisääntynyt, meillä kävi niin että kun erottiin niin ex vaimoni joutui jo luovuttamaan ennen käräjiä jo ihan omalla järkeilyllään , koska työnsä puolesta ( "sisar hento valkoinen") ei olisi pystynyt lastemme elämän perus rutiinejakaan edes hoitamaan joten se niistä faktoista , kehoitankin tässä isiä olemaan enemmän aktiivisia niin toi suhdelukukin muuttuu tuohon 50/50 aivan varmasti
Suomalainen sukupuolijärjestelmä on edennyt viime vuosikymmeninä tasa-arvoisempaan suuntaan. Käräjillä katsotaan, mikä on lapsen etu. Lähivanhemman biologinen sukupuoli ei ole kiinnostava.
hyvin toimeentuleva, säännöllinen työ ja on jo avioliiton aikana osallistunut enemmän äitiä lasten hoitoon. Äiti ei ole juoppo, narkkari, eikä mikään muukaan epämääräinen tapaus. Äidillä vaan ei ollut tarjota lapsille yhtä vakaata kotia kuin isällä.
Isien pitäisi ehdottomasti enemmän ryhtyä "taistelemaan" lapsistaan. Heidän ei pitäisi enää uskoa näitä juttuja äitien mahdollisuuksista saada aina lapsi itselleen. Yhteiskunta on muuttunut, myös tämän asian uhteen