Hei!
Olen huomannut, että minulla on paha tapa jännittää sosiaalisia suhteita. Kun tapaan uuden ihmisen alan heti pelätä ja jännittää että keksinkö mitään puhuttavaa hänen kanssaan.. Nyt olen huomannut että jännitän jopa tilanteita hyvien kavereitteni kanssa!? En osaa olla enää edes tosi läheisten kanssa rennosti ja niin että tilanne olisi luonnollinen. Ongelmiin kuuluu myös että esim. luokassa puhuminen jännittää.. Miten voisin päästä tällaisista eroon?
Kärsin myös siitä, että mietin aina paljon mitä muut musta ajattelevat? En uskalla olla aina oma itseni ja on tosi stressaavaa kun aina pelkää muiden mielipiteitä.. :(
Olisin kiitollinen kaikenlaisista kommenteista!
Olen huomannut, että minulla on paha tapa jännittää sosiaalisia suhteita. Kun tapaan uuden ihmisen alan heti pelätä ja jännittää että keksinkö mitään puhuttavaa hänen kanssaan.. Nyt olen huomannut että jännitän jopa tilanteita hyvien kavereitteni kanssa!? En osaa olla enää edes tosi läheisten kanssa rennosti ja niin että tilanne olisi luonnollinen. Ongelmiin kuuluu myös että esim. luokassa puhuminen jännittää.. Miten voisin päästä tällaisista eroon?
Kärsin myös siitä, että mietin aina paljon mitä muut musta ajattelevat? En uskalla olla aina oma itseni ja on tosi stressaavaa kun aina pelkää muiden mielipiteitä.. :(
Olisin kiitollinen kaikenlaisista kommenteista!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mulla oli sama homma. :)
Mutta pääsin siitä eroon, tai no ainakin osaksi.
Nykyään en enää jännitä koulussa mutta olen silti aluksi hiljaa jos porukkaan tulee uusi henkilö, mutta sen jälkeen juttu sujuu. :P
Ajattele, että maailmassa on miljoonittain ihmisiä, eikä se haittaa jos nolaa itsensä. :)
Voit myös ajatella, etttet ehkä tule näkemään koskaan niitä henkilöitä jonka edessä nolaat itsesi, sillä voit muuttaa eri paikka kunnalle, kun saat opiskelut loppuun jne. :P
Pitäköön muut ihmiset huolen omista elämistään, elä sinä omaasi. :)
Tsemppiä. :D
ps. voithan aina kuvitella, että kaikki ovat alasti. xD
Yritä olla miettimättä tilannetta etukäteen, älä jää miettimään tuota pelkoasi, vaan jatka reilusti matkaa ja pyydä Herralta johdatusta ja tukea. minulla oli todella paha sosiaalistentilanteidenpelko, en uskaltanut edes pakollisia virasto asioita hoitaa, välttelin kaikkea kontaktia ihmisiin.
Eräs uskova sanoi että kutsu Herraa avuksi, kutsuin ja sen jälkeen minua on johdatettu, tarvittavat sanat ja teot annettu.
Arvosta itseäsi, Tuulia!
Huomaa ja myönnä, että itseasiassa muitten mielipiteet eivät ole se kummempia kuin omasikaan, joten voit huoletta tuoda mielipiteesi julki.
Ole läsnä, silloin kuuntelet sydämelläsi!
Ja sanat kyllä nousevat itsestään tajuntaasi sanottaviksi.
Heittäydy mukaan ja huomaa, kuinka voit ohjata keskustelun suuntaa ja lisätä ulottuvuutta kysymyksin.
Nauti yhteydestä.
Ei ole kovinkaan suurta merkitystä sillä, mitä muut meistä kenties ajattelevat! Ne ajatukset ovat kuin lintuja, jotka lentävät pois meitä koskettamatta.
Ole vain rohkeasti oma itsesi!
Kyllä sinä pärjäät ja osaat!!!
Pidän peukkuja ja toivon sinulle rohkeutta.
Oikea keskustelu on kohtaaminen, joka muuttaa ihmistä ja avaa näköaloja!
Anna mennä!