Mulla meni just poikki tyttöystävän kanssa. Tuntu siltä ettei se oikein ollu se oikee mulle ja ettei se sytyttäny. Siitä puuttui se jokin tai oikeestaan paljon. Usein tuntu ettei vaan nauttinu ajasta sen kanssa. Ei ollu kauheeta kaipuuta sen syliin tai antaa suudelmaa sille. Siks ajattelin etten "tuhlaa" elämääni vaan päätin laittaa poikki.
Alussa tuntu hyvältä kun sai asian sanotuks mutta nyt taas...
Tuntuu aivan kauheelta. Itkettää, koskee, ruoka ei maistu, sattuu niin helvetisti. Tuntuu ettei tästä vaan voi päästä yli...Mulla on yksinkertasesti aivan helvetillinen ikävä sitä. Kaikki muut asiat tuntuu nyt aivan toissijasilta siihen verrattuna.
Eli heti kun suhde meni poikki, mulla tuli kauhee ikävä sen luo. En halua menettää sitä. Kun olin panemassa poikki, en ois voinu kuvitellakaan että tää menis tällaseks. En varmaan koskaan rakastanu tätä tyttöä, mutta nyt tuntuu että jopa rakastan.
Miksi mä kelaan näin?
Alussa tuntu hyvältä kun sai asian sanotuks mutta nyt taas...
Tuntuu aivan kauheelta. Itkettää, koskee, ruoka ei maistu, sattuu niin helvetisti. Tuntuu ettei tästä vaan voi päästä yli...Mulla on yksinkertasesti aivan helvetillinen ikävä sitä. Kaikki muut asiat tuntuu nyt aivan toissijasilta siihen verrattuna.
Eli heti kun suhde meni poikki, mulla tuli kauhee ikävä sen luo. En halua menettää sitä. Kun olin panemassa poikki, en ois voinu kuvitellakaan että tää menis tällaseks. En varmaan koskaan rakastanu tätä tyttöä, mutta nyt tuntuu että jopa rakastan.
Miksi mä kelaan näin?
Vastaukset 7
Vanhimmat
kaiken tärkeän ja rakkaan merkityksen ymmärtää vasta sitten kun on sen menettänyt...tai pelkää menettävänsä...:(
Kasvun paikka aina...kuten elämässä tarkoituskin...
olet tehnyt päätöksen hieman liian hätiköiden...
olisi ollut parempi jos olisit voinut .kertoa hänelle ..että tarvit aikaa itselleen..että välität kuitenin..mut pitää saada ..funtssia mitä todella haluaat..harmillista,mutta yrittäisit ...viellä kertoa omista tunteista rehellisesti hänelle. jos hän ei enään suostu tapaaman sinua ..ole ainakin yrittänyt korjata tilanteen. se auttaa kuitenkin siihen asiaan..ettei jää suremaan loppu elämäksi.
Ihan on kuin minun kynästäni, tai näppikseltä. Suhteen aikana tuntuu että tämä ei ole oikein, pitäisi varmaan erota. Sitten kun saa aikaiseksi erota niin iskeekin hirvittävä tuska ja kaipuu.
Minun mielestäni sinun pitäisi nyt aivan perustellisesti miettiä että miksi homma ei toiminut sinun mielestäsi ja sitten tajuat että päätös oli kuitenkin oikea.
Jos kuitenkin tulet siihen tulokseen että teit vain hätiköidyn ratkaisun ja oikeasti voisit rakastaa ja olla parisuhteessa onnellisesti kyseisen naisen kanssa niin silloin voit ottaa ja sanoa asian hänelle.... ja toivoa että nainen vielä haluaa yrittää.
Muista kuitenkin että eron jälkeen tuntuu aina pahalta ja ikävöi ja kaduttaakin, joten älä tee nyt hätiköityä päätöstä toiseenkin suuntaan.
Oisko niin että sun tyttöystävä osoitti sulle huomiota ja sellasta hyväksyntää joka paikkas sen tosiasian, että sä et ihan syttyny siitä. Ja nyt sä oot menettänyt ihmisen, joka anto sulle sellasta huomiota, jota sä tarvitsit. ?
Tuo nyt ei varsinasesti liity siihen tyttöystävääs ollenkaan. Noita tunteitahan tulee vaikkei se olis ees oikea. Joten etköhän oo oikean ratkasun tehny, tollaset "teinkö virheen" kitinät menee ohi kun jaksat vähän aikaa kärvistellä. Älä nyt herranen aika ainakaan ala ruikuttaa tyttistä takasin kun oot sen eka lempannu. se on se vihonviimenen temppu.
Yritä ajatella järjellä äläkä pelkällä tunteella, vaikka molempia toki tarvitaan suhteessa. Yritä pitää mielessä, miksi päätöksen teit ja mitkä asiat siihen johtivat. Jos nyt palaat tyttösi luo, on hyvin mahdollista, että viikon kuluttua olet taas alkuperäisessä tilanteessa. Jos ei tyttösi ole sinua aiemmin sytyttänyt, niin on varsin todennäköistä, ettei niin tule tapahtumaan jatkossakaan.
Vaikuttaa siltä, että teit eropäätöksen liian nopeaan. Mieti mitä asioita ikävöit ja olisiko teillä oikeasti onnellista tulevaisuutta? Mikäli vielä kadut eroa, ota yhteyttä ja keskustelkaa.