Itselleni tuli ero tuossa kesällä, aluksi suru tuntui fyysisenä kipuna, teki mieli huutaa. Seuraavat kaksi viikkoa kuljin kuin mustassa putkessa. Aluksi en voinut puhua asiasta kenenkään kanssa, mutta onneksi kuuntelijoita sitten löytyi. Puhuin asiasta kaikkien kanssa jotka vain suostuivat kuuntelemaan. Ruokahalu hävisi ja painoa tippui semmoiset 6kg.
Seuraavassa vaiheessa sitä etsi vikoja ja syitä itsestään. Itsessäni oli kyllä vikaa, murjotin vaikka minun olisi pitänyt mennä puhumaan asioista. Kahden viikon jälkeen hänellä oli jo uusi mies. Se oli kyllä aikamoinen järkytys.
Auluksi oli vaikea päästää tästä naiseta irti, jouduin todella taistelemaan sen asian kanssa. Onneksi pääsin itsestäni niskan päälle tässä asiassa.
Aluksi sitä vain ajatteli tunteilla, mutta kuukauden päästä pystyi jo ajattelemaan myös järjellä. Tämä nainen oli ajellut ainakin kaksi kertaa eri miehen kanssa, mutta hän tunnusti nämä ajelut minulle. Luultavasti ainakin ensimmäisellä kerralla hän petti minua, vaikka väitti vain jutelleensa tämän miehen kanssa. Hän oli tullut kavereidensa kanssa tansseista ja hän oli tullut noutamaan eräs mies tansseista palattuaan, jonka hän kanssa oli tavannut lavalla. Tämä mies on vielä tunnettu "häntä-heikki", eli nussii varmaan kaikkea liikkuvaa. Vasta nyt pystyn tunnustamaan itselleni aikuisten oikeesti, että mitä kaksi aikuista ihmistä menee tekemään aamulla 3-4 aikaan. Sitä vain rakasti niin paljon, että antoi asian olla ja uskoi selityksiin.
Vaikka tunnustin itselleni sen, että vika ei ollut pelkästään minussa,, niin alkuun silti toivoin hänen palaavan luokseni. Oli karmeaa nähdä, että tämä uusi mies oli kylässä hänen luonaan joka ilta. Kokemuksesta tiedän, että siinä pienessä kämpässä ei voi oikeastaa olla kuin vaaka-asennossa. Aina kun tuon auton näki hänen pihassaan, tuntui kuin joku olisi pyörittänyt puukkoa rinnassa.
Päivä päivältä olo on helpottanut. Aluksi oli karmea ikävä. Tunteet tekivät häränpyllyä. Välillä karmea ikävä, välillä tuli sellaisia katkeruuden ja vihan tunteita.
Nytkin asia tulee mieleen melkein päivittäin, mutta tunteet alkavat onneksi jo haaleta. Tavallista vaikeammaksi asian teki minulle se, että tämän uuden miehen esitteli hänelle yhteinen ystävättäremme, jota pidin yhtenä parhaista kavereistani. Aluksi en tiennyt kuka tämä uusi mies oli, mutta kun sain asian selville, niin se oli kuin isku päin kasvoja.
Nyt olen päässyt väleihin tämän ystävättären kanssa, mutta ymmärrän että häneen ei voi luottaa täysin, ei ainakaan kun on kyse tästä ex:täni. Huomaa heti, että hän suojelee itseään ja EX:ääni. He ovat kuitenkin parhaat kaverit. Meillä oli juttua näistä ajeluista jokunen päivä sitten, hän sanoi kirkkain silmin etteivät he ole puhuneet asiasta yhtään mitään. Ihan selkeästi näen, että hän puhuu palturia. Tämä kertonee sen, että sen puhumisen on täytynyt olla Body languagea. Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, kun olen huomannut hänen syöttäneen pajunköyttä minulle näissä asioissa.
Vieläkään en ole täysin päässyt yli asioista, ne hyppäävät aina mieleen kun näen tämän uuden miehen, tai edes hänen autonsa. Pahaksi onneksi tämä mies työskentelee saman firman palveluksessa mitä minä.
Omalla tavallaan olen tehnyt rauhan ex:äni kanssa, välit on varmaan semmoiset kuin tälläisen asian jälkeen voi olla. Semmoinen on vain ihme homma, että pelkään sitä hetkeä, kun joudun ex:äni kanssa nenät vastakkain. Voi olla että en pysty keskustelemaan hänen kanssaan, vaan luultavasti väistän hänet jos vain on mahdollista. Ehkä tämä pelko johtuu siitä, että pelkään romahtavani uudestaan. Tämän uuden miehen olen joutunut kohtaamaan töissä, se oli todella vaikea tilanne minulle. Yritin väistää tätäkin tilannetta viimeiseen asti. Tähän mennessä ollaan selvitelty asioita tekstareilla, mutta eiköhän noidenkin aika ole jo ohi.
Nyt tässä vain odottelen milloin paranen haavoistani lopullisesti, pahoin pelkään että tämä on jättänyt minuun parantumattomat haavat. Minä pidin tätä naista itsestään selvyytenä ja ymmärsin rakkauteni syvyyden vasta menettäessäni hänet.
Seuraavassa vaiheessa sitä etsi vikoja ja syitä itsestään. Itsessäni oli kyllä vikaa, murjotin vaikka minun olisi pitänyt mennä puhumaan asioista. Kahden viikon jälkeen hänellä oli jo uusi mies. Se oli kyllä aikamoinen järkytys.
Auluksi oli vaikea päästää tästä naiseta irti, jouduin todella taistelemaan sen asian kanssa. Onneksi pääsin itsestäni niskan päälle tässä asiassa.
Aluksi sitä vain ajatteli tunteilla, mutta kuukauden päästä pystyi jo ajattelemaan myös järjellä. Tämä nainen oli ajellut ainakin kaksi kertaa eri miehen kanssa, mutta hän tunnusti nämä ajelut minulle. Luultavasti ainakin ensimmäisellä kerralla hän petti minua, vaikka väitti vain jutelleensa tämän miehen kanssa. Hän oli tullut kavereidensa kanssa tansseista ja hän oli tullut noutamaan eräs mies tansseista palattuaan, jonka hän kanssa oli tavannut lavalla. Tämä mies on vielä tunnettu "häntä-heikki", eli nussii varmaan kaikkea liikkuvaa. Vasta nyt pystyn tunnustamaan itselleni aikuisten oikeesti, että mitä kaksi aikuista ihmistä menee tekemään aamulla 3-4 aikaan. Sitä vain rakasti niin paljon, että antoi asian olla ja uskoi selityksiin.
Vaikka tunnustin itselleni sen, että vika ei ollut pelkästään minussa,, niin alkuun silti toivoin hänen palaavan luokseni. Oli karmeaa nähdä, että tämä uusi mies oli kylässä hänen luonaan joka ilta. Kokemuksesta tiedän, että siinä pienessä kämpässä ei voi oikeastaa olla kuin vaaka-asennossa. Aina kun tuon auton näki hänen pihassaan, tuntui kuin joku olisi pyörittänyt puukkoa rinnassa.
Päivä päivältä olo on helpottanut. Aluksi oli karmea ikävä. Tunteet tekivät häränpyllyä. Välillä karmea ikävä, välillä tuli sellaisia katkeruuden ja vihan tunteita.
Nytkin asia tulee mieleen melkein päivittäin, mutta tunteet alkavat onneksi jo haaleta. Tavallista vaikeammaksi asian teki minulle se, että tämän uuden miehen esitteli hänelle yhteinen ystävättäremme, jota pidin yhtenä parhaista kavereistani. Aluksi en tiennyt kuka tämä uusi mies oli, mutta kun sain asian selville, niin se oli kuin isku päin kasvoja.
Nyt olen päässyt väleihin tämän ystävättären kanssa, mutta ymmärrän että häneen ei voi luottaa täysin, ei ainakaan kun on kyse tästä ex:täni. Huomaa heti, että hän suojelee itseään ja EX:ääni. He ovat kuitenkin parhaat kaverit. Meillä oli juttua näistä ajeluista jokunen päivä sitten, hän sanoi kirkkain silmin etteivät he ole puhuneet asiasta yhtään mitään. Ihan selkeästi näen, että hän puhuu palturia. Tämä kertonee sen, että sen puhumisen on täytynyt olla Body languagea. Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, kun olen huomannut hänen syöttäneen pajunköyttä minulle näissä asioissa.
Vieläkään en ole täysin päässyt yli asioista, ne hyppäävät aina mieleen kun näen tämän uuden miehen, tai edes hänen autonsa. Pahaksi onneksi tämä mies työskentelee saman firman palveluksessa mitä minä.
Omalla tavallaan olen tehnyt rauhan ex:äni kanssa, välit on varmaan semmoiset kuin tälläisen asian jälkeen voi olla. Semmoinen on vain ihme homma, että pelkään sitä hetkeä, kun joudun ex:äni kanssa nenät vastakkain. Voi olla että en pysty keskustelemaan hänen kanssaan, vaan luultavasti väistän hänet jos vain on mahdollista. Ehkä tämä pelko johtuu siitä, että pelkään romahtavani uudestaan. Tämän uuden miehen olen joutunut kohtaamaan töissä, se oli todella vaikea tilanne minulle. Yritin väistää tätäkin tilannetta viimeiseen asti. Tähän mennessä ollaan selvitelty asioita tekstareilla, mutta eiköhän noidenkin aika ole jo ohi.
Nyt tässä vain odottelen milloin paranen haavoistani lopullisesti, pahoin pelkään että tämä on jättänyt minuun parantumattomat haavat. Minä pidin tätä naista itsestään selvyytenä ja ymmärsin rakkauteni syvyyden vasta menettäessäni hänet.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen kokenu saman viime kesänä, mutta siinä oli osat toisin päin. Elikkä mies löysi uuden lohduttajan itselleen. En ole katkera. Olen onnellinen heidän puolest, ja toivon heille kaikkee hyvää. EI meistä olis vinut kuitenkaan tulla mitään, kun kaveri oli todella mustasukkanen. Olen yksin nyt ja katson ihan kaikessa rauhassa eteenpäin mitä tulevan pitää.
En ole niin epätoivoinen, että tarttusin kaikkeen mitä liikkuu. Eikun positiivisin mielin eteenpäin. Jokaisessa päivässä on uusi mahdollisuus!
Reppanaa! Ihan hyvä että mieskin purkaa surkeaa oloaan mutta tuntuu siltä että nykyisin kaikki suhteet päättyvät kovin onnettomasti. Kaikkiin on omat syynsä. Miksi suhdetta ei hoideta silloin kun kaikki on vielä kunnossa. Tai olisiko niin että esim pettäminen tämän Suomi24-sivujen avulla on nykyisin liian helppoa?
Olen tapaillut sinkkuna ollessani miehiä ja suurin osa heistä on pettäviä ukkomiehiä tai seurustelevia tai mahdollisesti eroa vaimostaan tekeviä ( lue; vaimo haluaa erota). Kun tosipaikka tulee eteen, ei yksikään heistä halua sitoutua vaan palaa vanhaan suhteeseen mikäli mahdollista. Mieshän ei yleensä lähde suhteesta vaan nainen sen päätöksen tekee. Jotain sekin kertoo. Jossain on vikaa?
Tsemppiä sulle kuitenkin ja ehkä olet oppinut jotain tästä kaikesta? Kun seuraava oikea tulee vastaan, osaat kunnioittaa ja vaalia sitä suhdetta! Lycka till!
kuin alkaa elämään omaa elämää ja pikkuhiljaa käydä kaikki vihan, katkeruuden, pettymyksen ja surun tunteet läpi. Minulle kävi niin, että olin tehnyt eroa exästä vuoden päivät ja sanoin koko ajan, että lähden, mutta en kuitenkaan pystynyt tekemään lopullista ratkaisua, kun oli ihan voimat loppu (henkistä kiusaamista, uhkailua, kiristystä). Sitten tapasin ihanan miehen, johon ihastuin, rakastuin. Hän jaksoi odottaa siihen asti, kun sain asunnon ja muutin ym. Sitten hän päätti jättää minut mitään sanomatta. En pysty tässä kuvailemaan, miltä tuntui. Olin täysin down. Itkin, soittelin kavereilleni, olin ihan sekaisin. Kävin lääkärissä ja sain lopulta masennuslääkkeitä unettomuuteen.
On jo päiviä, kun en mieti. Sitten saattaa tulla joku ärsyke, joka laukaisee tunteiden ryöpyn. Pitää vältellä tilanteita, joista ärsykkeitä syntyy.
Minun mielestäni sinun ei ole mikään pakko tavata tätä ihmistä, jos et ole siihen valmis. En ainakaan itse aijo kiusata itseäni yhtään. Jos näen hänet, niin sanon vaan "heippa!" ja kävelen pois.