Onhan tämä vähän yksityinen aihe,
mutta ajattelin nyt tilittää: kun tuosta isännästä on tullut 5min mies...Ei siis kestä kauan nämä meidän avioliiton hekumalliset hetket, tuntuu että ne ovat vain pikatoimituksia.
Kaipaisin oikeasti enemmän hellyyttä, ei ihminen jaksa jos ei saa rakkautta, en minä ainakaan.
Kateellisena luen täältä muiden ihanista monen tunnin rakkaus-sessioista ja tuntuu että kohta oikeasti kuolen...
Hän väittää että rakastaa ja näin, ja meillä on myös lapset elämässä mukana, mutta silti vaan tuntuu etten saa sitä huomiota mitä oikeasti kaipaan...Ja tämä tekee minulle sen että alan sitten käpertyä sisäänpäin eikä häntä ole enää helppo päästää ollenkaan lähelle.
Samanlaisia kokemuksia kellään? Miten saisin selvitettyä tämän asian mieheni kanssa, yrittänyt tässä jo olen...
mutta ajattelin nyt tilittää: kun tuosta isännästä on tullut 5min mies...Ei siis kestä kauan nämä meidän avioliiton hekumalliset hetket, tuntuu että ne ovat vain pikatoimituksia.
Kaipaisin oikeasti enemmän hellyyttä, ei ihminen jaksa jos ei saa rakkautta, en minä ainakaan.
Kateellisena luen täältä muiden ihanista monen tunnin rakkaus-sessioista ja tuntuu että kohta oikeasti kuolen...
Hän väittää että rakastaa ja näin, ja meillä on myös lapset elämässä mukana, mutta silti vaan tuntuu etten saa sitä huomiota mitä oikeasti kaipaan...Ja tämä tekee minulle sen että alan sitten käpertyä sisäänpäin eikä häntä ole enää helppo päästää ollenkaan lähelle.
Samanlaisia kokemuksia kellään? Miten saisin selvitettyä tämän asian mieheni kanssa, yrittänyt tässä jo olen...
Vastaukset 15
Vanhimmat
sanoa, että hyvä jos saisin mieheltäni edes niitä 5min sessioita.....
Seksitön liitto on yhtä helvettiä, kohta olenkin varmaan ex-vaimo, en enää jaksa tuota sohvien miestä.
Minulle tosiaan miehenä sama juttu, eli kunhan nyt sais ensin sitä 5:nkin minuutin seksiä, niin tuntuis, että voisi olla edes jotenkin tyytyväinen, mutta jos sitä ei ole lainkaan, niin se vasta se, onkin aivan helvetinmoinen painolasti ja taakka niin miehelle, kuten tietty myös naiselle. Tuntuu kuin se olisi iso "apina harteilla", joka vaan lihoo ja kasvaa => tulee aina vaan raskaammaksi. On kohta taakka, jota ei pysty kantamaan.
kyllä moni mies tulee siihen mukaan. Vastaavasti jos mies ei tee halausaloitteita, ei nainenkaan tee seksialotteita.
Itse en enää jaksa kitistä vaimon seksialoitteista, käyn kiinni kun itse huvittaa. Ei ole vielä pistänyt hanttiin:-)
omasta puolestani (en ole aloittaja), mutta samaa vikaa meidänkin liitossa on. Ja arvaapa vaan olenko halaillut miestäni oma-aloitteisesti jo vuosikaudet!!?
Mutta kun ei mitään vastakaikua tule, hän ainoastaan ärtyy vain ja lähtee pois. Välillä tilanne oli jo se että aivan kerjäsin häneltä kosketusta... ja eihän sellainen tietysti johda hyvään lopputulokseen.
No nyt olen yrittänyt antaa olla, näyttää kyllä siltä että hamaan hautaan asti tässä ollaan koskettamatta. Todellakin tuntuu että kuolee tähän hellyyden ja kosketuksen puutteeseen.
Meillä ei ole lapsia, joten en voi heitäkään helliä....
apua miten surulliselta vaikuttaa omakin tilanteeni, kun tätä nyt lukee. tsemppiä aloittajallekin!
melko alkutaipaleella parisuhteessa. Jos lapsia ei haluta, homma pitää kestää tyylillä tai sitten tehdä niitä lapsia, jos siltä tuntuu ja luottaa siihen että pystyy muutaman ipanan hanksaamaan.
on vissiin kyllästyny suhun,teitin tarttee keksii jotai uusii juttuja
joilla vaimon saa lämpenemään. seksielämä on aivan haudasta - parhaimmillaankin annetaan mahdollisuus pikaisesti nylkyttää "kunhan ei kestä kauan." Harvoilla treenikerroilla se ei kestäkään.
Mulla on vahva usko, että kun ihminen ei arvosta itseään myös muiden huomioiminen kärsii, mutta miten toisen saisi itseään arvostamaan. Olisiko siinä vastaus myös ensimmäiseen viestiin.
Ensimmäisenä tulee mieleen ajan hallinta, mutta on paljon muitakin syitä 5 minuutin mieheen.
Vuorokaudessa on sama määrä tunteja, joille emme voi itse mitään, mutta se miten käytämme tuntimme on omaa valintaa. Yritämme prioditoida annettuja tunteja, ja siinä valitettavasti tehdään suuria virheitä. Aika on aina jostain muusta pois, ja suurin virhe on ryöstää aikaa parisuhteesta kaikkiin muihin asioihin.
Varsinkin nuorilla miehillä luomisen vietti on niin suuri, että siinä meinaa unohtua kaikkein tärkein vaimon hyvinvointi. Välillä tuntuu että pitää ottaa turpaansa, ennen kuin tajuaa että parisuhde vaatii aikamme uhraamista, sillä se ei pyöri itsestään.
Jos tajuamme että parisuhde vaatii jatkuvaa työtä, niin olemme valmiit lukemaan kirjoja ja ottamaan selvää naisen ja miehen tarpeista. Olemme myös valmiit harjoittelemaan opetuksia käytännössä. Mutta ensin pitää ymmärtää että parisuhdetta ei voi hoitaa urakalla, 5 minuutissa ei voi tehdä tunnin työtä. Jossain muualla voimme olla tehokkaita, mutta ihmissuhteissa ei.
Toinen huono vaihtoehto on ryöstää aikaa nukkumisesta, jos olemme väsyneitä stressaantuneita ja kireitä, niin parisuhteelle käytetty aika ei ole enää laatuaikaa.
Ajan käytölle ei ole kuin yksi hyvä neuvo, ”niin vähän on tarpeen”. Karsia kaikki sellainen ajankäyttö pois, mikä ei ole välttämätöntä. Tehokkuusajattelu johtaa vain loppuun palamiseen. Yleensä pelkkä televisio pois, niin parisuhteelle saadaan paljon lisää aikaa.
Eihän seksiä ole pakko lopettaa siihen kun mies kerran saa. Varatkaa vaikka koko ilta tai miksei päivä tai parikin itsellenne.
Muuta en osaa sanoa siihen hellyyteen kun että anna itse enemmän hellyyttä, niin kai se mieskin sitä sitten takaisin antaa.
Harrastakaa kaikkea muutakin enemmän yhdessä.
Kateellisena luet monen tunnin rakkaussessioista, heh. Ne on suurimmalla osalta vakiintuneilla pareilla vain haavetta. Meidän suhteessa on erotettu seksi ja hyvänäpito/helliminen. Molemmille sopii melko pikainen akti koska kumpikin laukeaa helposti. Hellitään sitten toisiamme sen jälkeen, päikkäreillä tai telkkua katellessa. Kumpikin on tyytyväinen.
Meidän seksielämä oli ollut alusta asti n. kolme vuotta pikapanoja ja pitkiä taukoja välissä.
Viime keväänä mies oli reissussa ja aloimme keskustella messengerissä miten tekee mieli jne. Puhuimme seksistä tosi avoimesti, eikä punoittavia korvia tarvinut hävetä kun naputtelimme kaikkein rivoimmatkin fantasiat. Sinun tapauksessa kirje voisi toimia. Kirjoita hyvin avoimesti ja yksityiskohtaisesti, puhu asioista niiden oikeilla nimillä.
Sain tietää mieheni fantasioista ja hän kysyi olinko ajatellut ikinä ostaa jotain korsettia tms. Ajattelin että miksei hän ole aiemmin sanonut! Luulin että hän olisi nauranut jos olisin sellaisissa hepeneissä kotonani viehkotellut häntä! Mutta se oli juuri mitä hän halusi! Tilasin ja ostin heti pari erilaista asua ja kun hän tuli kotiin ja vietimme ihanaa iltaa, livahdin pukemaan asun päälle. Musta kaunis korseletti, sukkanauhat, stayupit ..korkkarit, vahva tumma meikki. En ole mallivartaloinen vaan enemmänkin muodokas, etten sanoisi jopa hieman pyöreä ja mieheni haukkoi henkeä nähdessään minut! Teki niin hyvää itsetunnolle. Ja seksi oli aivan loistavaa!
Olemme ostaneet leluja ja asuja senkin jälkeen ja niillä piristetään mukavasti elämää ja toki niitä tavallisia panokertojakin on tullut enemmän. Nautitaan selvästi pitempään ja seksissä tuntee myös nykyisin sen toisen rakkauden, kun ennen se meni tyyliin että molemmat ajatteli ihan omia asioita! :D
Myös kehottaisin sinua miettimään mitä itse teet sängyssä, miten paljon panostat että toinen nauttii ja myös sen kerrothan avoimesti ja opastat miestäsi mistä sinä itse pidät. On ihana antaa mutta täytyyhän sitä saadakkin! Minä esimerkiksi sanoin että koska minulla kaksi tissiä on ja vaikka ne saattaa vähän roikkuakkin, ne on sellaista aluetta että niitä soisi kyllä puristeltavan ihan usein. Hän siis ei aiemmin paljon rintoihini kiinnittänyt huomiota. Nykyään leikkii rinnoillani ja minähän käyn ihan kuumana.. Tällaisia neuvoja eräältä naiselta (25 )
Aika monella tuntuu olevan samanlaisia vaivoja aviossa.
Meillä on vaimo se, jolla on koko ajan kaikenlaista estettä. En saa koskea, koska väsyttää,on huono hetki, pää tai vatsa on kipeä, aamulla töihin mentävä tai kiire kauppaan. Minulle olis tärkeä saada ja antaa hellyyttä pitkin päivää arkisten askareitten seassa. Olisi tosi ihana saada nopea soitto kesken molempien kiireisen työpäivän ja kuulla toisen kaipaavan. Olen keski-ikäinen ja hieman rapakuntoinen, mutta edelleen ihan siistin näköinen ja hyväkäytöksinen mies, mutta vaimooni en saa enää kontaktia. Kahden lapsen takia koetan jaksaa, mutta alkaa olla aika vaikeaa. Kerran kahdessa kuussa kun sattuu puolisoni olemaan suosiollisella tuulella, hän odottaa minulta ripeää toimintaa ilman hänen mielestään rivoja esileikkejä. Olen miettinyt sitäkin, että haen hellyyttä muualta, mutta se olisi väärin perhettä kohtaan, vai olisiko?
Kiitos kaikille vastauksista, ne olivat aivan mahtavia, voin vain kuvitella miten hienoja ihmisiä niiden takana on :-)
Kyllä tämä tästä ratkeaa, suuntaan tai toiseen.
Ei kai tässä muu auta kuin lähteä toteuttamaan niitä omia haaveita ja toiveita, eikös se ole juuri itsen arvostamista? Katsotaan sitten onnistuuko se tässä suhteessa vai onko aikalisän paikka...Uskon siihen että nämä asiat ovat aina hyvä itsetutkiskelun paikka, minä ainakin tein lupauksen itselleni että aion vielä saada sen seksi/rakkauselämän josta haaveilen...
Ei todellakaan olisi väärin. Itse en tajunnut tarpeeksi ajoissa, ja sitten jo loppui se muutama kerta vuodessakin. Siinä vaiheessa yleensä alkaakin ikää olla jo sen verran, että mahdollisuudet yhtään mihinkään, vähenee van kaiken aikaa.
Näin siis """meillä""" ..!
Sinulla periaatteessa aika hyvin asiat, jos vertaan itseeni. Itse olen 50 v. mies, ja vaimo 53. Häntä ei enää fyysinen seksi kiinnosta, minua kyllä kiinnostaisi kovasti (ne vähän pidemmätkin sessiot). 2:n Vuoteen ei ole ollut nyt seksiä ollenkaan. Homma on itselleni todella traumaattinen juttu, jota tulee mietittyä päivittäin. Joitakin ratkaisuja kyllä tulee mieleen, muttai oikein hyviä ei yhtään.
Kovin paljon kysyntää ei "varatulla" tämänikäisellä naisten keskuudessa enää ole, siitäkään huolimatta, että kroppa on hoikka (suorastaan sporttinen). Mikäli sitten löytääkin jonkin naisen, se on yleensä ns. "vapaa", ja suhde ei tällöin kestä muutamaa viikkoa pidempään.
Alkaa vitsit ja vaihtoehdot olemaan vähissä.