Olisitteko kilttejä ja kertoisitte vakituisessa parisuhteessa elävälle (ja epäilevälle) naiselle, että mistä tietää jos mies pettää? Siis satunnaisesti, satunnaisten kumppanien kanssa. Tai ehkä yhden ja saman vakihoidon kanssa.
Ja miksi mies pettää? Jos omassa suhteessa kaikki on hyvin ja nainenkin on kaunis? Seksiä, lämpöä ja läheisyyttä on yllin kyllin. En kyllä ymmärrä...
Pettävätkö kaikki miehet? Onko olemassa miestä, joka ei olisi hairahtunut pitkän suhteen aikana vieraaseen punkkaan tai tehnyt muutakaan sopimatonta? Kun itselleni ei tulisi mieleenkään avata uutta sivua ennenkuin vanha on suljettu.
Näitä kummastelen, enkä suinkaan ensimmäistä kertaa eläessäni...
Ja miksi mies pettää? Jos omassa suhteessa kaikki on hyvin ja nainenkin on kaunis? Seksiä, lämpöä ja läheisyyttä on yllin kyllin. En kyllä ymmärrä...
Pettävätkö kaikki miehet? Onko olemassa miestä, joka ei olisi hairahtunut pitkän suhteen aikana vieraaseen punkkaan tai tehnyt muutakaan sopimatonta? Kun itselleni ei tulisi mieleenkään avata uutta sivua ennenkuin vanha on suljettu.
Näitä kummastelen, enkä suinkaan ensimmäistä kertaa eläessäni...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kokemukseni perusteella voin sanoa, että luota vaistoosi. Se taitaa olla se kuudes
aisti, johon kannattaa luottaa, vaikkei todellista näyttöä olisikaan. Tosin sen perusteella
on hankala nostaa kissaa pöydälle. Minä huomasin miehessäni jotain.. Hän käyttäytyi
erilailla. Oli jotenkin ahdistunut ja omissa oloissaan, mitä hän normaalisti ei ole. Tietenkin
tähän liittyi nämä puhelinjutut. Puhelin oli myös vessassa mukana. Sekä se, että hän oli koko ajan menossa, eikä kestänyt
seuraani. Hänellä oli niin huono omatunto, ettei pystynyt olemaan kanssani. Hän myös
halusi käydä baareissa, mitä ei normaalisti harrasta. Hän myös kyseli omituisia minulta..
Kuten 'eihän suuteleminen ole pettämistä' yms. Siihen asti hän oli jyrkkä kaiken tuollaisen suhteen.
Kaikesta näistä huomasin ettei asiat olleet kohdallaan. Ja nostin kissan pöydälle. Eli raa'asti
tarkastin jopa ns. tuntemattomilta ihmisiltä, pitivätkö hänen selityksensä paikkaansa. Eikä ne
pitäneet.
Ihminen pettää, jos on itsensä kanssa tai parisuhteessa kriisi. En usko että kaikki pettävät..
Täytyy ymmärtää myös se, että ihmiset tekevät virheitä. Joita todellakin katuvat, ja joista
antaisivat vaikka toisen kätensä että saisivat tehdyn tekemättömäksi. Kokemus puhuu
myös tässä asiassa.
vaistoon kannattaa luottaa.
Miehen käytös muuttui, uusia vaatteita, puheluita, jotka lopetettiin äkkiä kun minä tulin paikalle.
Riitelyä, jonka seurauksena saattoi lähteä yön reissulle...eikä kunnollista selitystä missä on ollut.
Rauhattomuutta, puheita ystävän hankkimisesta ym.
Siinä vaiheessa uusi naisystävä olikin jo olemassa, en sitä vain silloin tiennyt.
Nyt voin kuvitella, että hänellä oli todella paha olla, koska oli rakastunut eikä tiennyt mitä tehdä.Erohan siitä tuli 22:n vuoden avioliiton jälkeen.
Eron jälkeen seurustelin miehen kanssa,joka petti minua. Silloinkin vaistosin, ettei kaikki ollut ok. Mies kyllä kielsi kaiken. Hänellä vain ei ollut enää aikaa minulle, löysi kaikenlaisia selityksiä miksi emme voi tavata.
Olemme asiasta jälkeenpäin jutelleet ja hän on sitten myöntänyt suhteensa.
Minä luotan vaistooni, koska se ei valehtele.
Jotainhan on pielessä parisuhteessa jos pitää toisiin sänkyihin hyppiä, jotain etsii....mutta löytääkö sieltä sängystä etsimänsä?
Mieheni osoitti erään vakavan kriisimme aikana valmiutensa pettämiseen, vaikka se ei sen pidemmälle vienytkään ja tarkoituksena oli muutakin kuin vain vieraaseen sänkyyn pääseminen...
Tuo juttu on sittemmin selvitetty, mutta jokin siinä vielä kaihertaa.
Hän ei tosin neuroottisesti vahdi puhelintaan. Antoipa pyynnöstäni minun tarkistaa tekstiviestitkin (liittyi tuohon aiempaan kokemukseen). Mutta tekstiviestit voi poistaa ja puhelimensa siivota...
Etäinen hän on ja jotenkin levoton. Salailee menemisiään, kun emme ole yhdessä. Eli sanoo olleensa kotona, mutta kaverinsa sitten möläyttääkin minulle jotain ihan muuta...
Toki tiedän, että omituisen käytöksen takana voi olla lukuisia syitä ja tuon kriisimme johdosta en ehkä kykene olemaan täysin objektiivinen. Miestäni voi rasittaa tiukka taloudellinen tilanne ja työttömyys (itse olen hyväpalkkaisessa työssä).
En tiedä, uskallanko luottaa vaistooni...
Ei sitä varmaan tiedäkään, ennen kuin saa toisen rysän päältä kiinni. Ei siinä asiassa vaistoon voi luottaa; vaisto ohjaa, mutta siihen ei pysty luottamaan niin vakaasti, että sen perusteella voisi tuomita jonkin pettäjäksi.
Ja kaikki pettävät jossain vaiheessa, petoksia on eriasteisia, toiset tekevät sitä järjestelmällisesti toiset vain ajautuvat pettämään. ei siihen ole mitään yksinkertaista kaavaa.