Pari päivää sitten toinen puoli kaulastani, leukaluun alta alkoi tuntua turvonneelta ja aristavalta. Erityisesti syömisen yhteydessä turvotus tuntui lisääntyvän, ja nieleminen alkoi tehdä kipeää. Kipu on jäytävää ja säteilee korvaan ja kielen alle saakka.
Lääkäri totesi minulla olevan ns. sylkikiven (http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00332&p_haku=Sylkirauhasten sairaudet). Sain pensilliinikuurin estolääkitykseksi, siltä varalta että sylkirauhanen tulehtuu. Lisäksi odottelen nyt kutsua korvapolille tms.
Edellä olevan linkin kautta sain käsityksen, että sylkikivi poistuu usein itsestäänkin, mutta joskus se joudutaan poistamaan. Oloni on muuten aivan normaali, mutta syöminen käy vähän kivuliaasti.
Kokemuksia?
Lääkäri totesi minulla olevan ns. sylkikiven (http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00332&p_haku=Sylkirauhasten sairaudet). Sain pensilliinikuurin estolääkitykseksi, siltä varalta että sylkirauhanen tulehtuu. Lisäksi odottelen nyt kutsua korvapolille tms.
Edellä olevan linkin kautta sain käsityksen, että sylkikivi poistuu usein itsestäänkin, mutta joskus se joudutaan poistamaan. Oloni on muuten aivan normaali, mutta syöminen käy vähän kivuliaasti.
Kokemuksia?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hei,
Itseltäni leikattiin sylkikivi n. 10 v. sitten. Oireet aivan kuin sinulla! Minulle tuli äkkilähtö leikkaukseen, kun se kivi oli niin suuri, että se alkoi tukkia hengitysteitä. Ole varovainen sen kanssa ja pyydä, että tarkistavat sen koon. En usko, että kivesi enää tuossa vaiheessa poistuu itsestään. Pidä minut ajantasalla, kerron mielelläni lisää, jos tarvitset tietoa.
Soitin paikalliseen terveyskeskukseen... Lähetteeni oli tullut perille korvapolille, mutta kun ei ole "kiireellinen" tapaus niin menee ilmeisesti loppuviikkoon että pääsen lekurille. No, ei kai tässä auta muu kuin olla töistä poissa ja pyrkiä syömään jotain helposti pureksittavaa ruokaa.
En halua pelotella mutta mene kuitenkin suoraan johonkin ensiapuun, jos henki alkaa ahdistaa!
Kivi tuli itsestään pois, sellainen n. tulitikun pään kokoinen murunen. Turvotus laski ja nieleminen käy taas kuten ennenkin. Taisin välttyä lääkäriltä.
Hei, HIENOA!
Oma kiveni on 11 mm pitkä jo halkaisia n.3-4 mm.
Kivi on vähän päärynän muotoinen ja tallessa minulla "korulippaassa" omassa purkissaan.
Kävin lääkärissä, mutta nuori lääkäri ei osannut epäillä tätä. Viikon sairastin kipua, lopuksi olo oli kurja ja oksensin limaa. Huomasin, että mukana tuli pari pienehköä kiveä. Ihmettelin mistä ihmeestä nämä ovat. En tiennyt, mutta anoppi tiesi.
Nuori lääkäri ei tiennyt mitään.... se on tuttu juttu.
Mutta millä tavalla sylkikivi voi oksentamalla poistua???
Olisi kiva kuulla ton viisaan anopin selvitys!
Minä taas kävin joskus 70 luvullaTYKSissä,yrittivät kuvata mutta varjoaine meni ensin väärään paikkaan. Tuli paikalle toinen lääkäri ja kuvaus muka onnistui mutta mitään ei löytynyt. Myöhemmin söin muistaakseni jotain sitruunaa sisältävää joka ärsytti syljeneritystä,Rauhanen turpoi paineesta ja kielen alla sylkikanava turvoksissa,keksin itse että joku siellä tukkii ja sylki ei pääse ulos,nipistin kuin finniä ja ulos tuli pieniä kiviä. Sen jälkeen ei vaivoja ollut . Joten ilmeisesti kannattaa ajoissa provosoida syljen eritystä ,tulevat pois