mitään moraalisaarnaa tai asiattomia kommentteja en kaipaa.
haluan vain kertoa tällaisen näkemyksen eräänlaisesta suhteesta, sen iloista ja suruista.
olen siis toinen nainen, kaikki alkoi miehen aloitteesta, pitkän pohdinnan jälkeen vasten aiempia käsityksiä ja ajatuksia lähdin kuitenkin suhteeseen tämän miehen kanssa.
se ei ollut helppo päätös, sillä en ole koskaan hyväksynyt pettämistä tai toisena naisena/miehenä olemista.
mutta jokin veti meitä yhteen, ja niin kävi, olemme suhteessa.
en ala tässä ruotimaan heidän suhteen ongelmia tai syitä miksi tämä mies pettää avovaimoaan.
se millaista on olla toinen nainen...
ei sekään ole kovin mukavaa, jos pettäjällekään ei ole helppoa pettää ja esittää kotonaan niinkuin mitään ei olisi tapahtunut, tai puolisolla joka kenties joskus saa selville puolisonsa pettäneen vuoden kaksi...
mutta ei se toisena naisenakaan kovin helppoa aina ole, toinen nainen on se joka odottaa ja saa ne hetket jotka miehelle jää muista kiireistä tai hänen velvollisuuksistaan.
joskus on aika luksusta kun voi tavata jopa kaksi kolmekin kertaa viikossa, mutta välillä joutuu odottamaan pidempiäkin aikoja.
kyllä siinä monesti pohtii tätäkö elämältä haluaa, ja tottakai sitä myös ajattelee asiaa jo oman itsekunnioituksen osalta, haluaako olla aina se joka saa sen mitä jää.
vaikka hetket yhdessä ovatkin ihania!!!
toisena naisena joutuu miettimään paljon miten pitkään jaksaa odottaa, miten pitkään on suoraan sanoen varalla.
ehkä "salaparejakin" on niin erilaisia, toiset vakavammin yhdessä ja toiset vähemmän vakavammin.
jokatapauksessa en usko että se on helppoa pettäjälle itselleen, toiselle naiselle/miehelle saatikaan sille jota petetään.
uskottomuus on asia johon on aina useita syitä!! ja uskon että ne syyt on kipeitä syitä!!
se ei ole kuitenkaan oikein !!
haluan vain kertoa tällaisen näkemyksen eräänlaisesta suhteesta, sen iloista ja suruista.
olen siis toinen nainen, kaikki alkoi miehen aloitteesta, pitkän pohdinnan jälkeen vasten aiempia käsityksiä ja ajatuksia lähdin kuitenkin suhteeseen tämän miehen kanssa.
se ei ollut helppo päätös, sillä en ole koskaan hyväksynyt pettämistä tai toisena naisena/miehenä olemista.
mutta jokin veti meitä yhteen, ja niin kävi, olemme suhteessa.
en ala tässä ruotimaan heidän suhteen ongelmia tai syitä miksi tämä mies pettää avovaimoaan.
se millaista on olla toinen nainen...
ei sekään ole kovin mukavaa, jos pettäjällekään ei ole helppoa pettää ja esittää kotonaan niinkuin mitään ei olisi tapahtunut, tai puolisolla joka kenties joskus saa selville puolisonsa pettäneen vuoden kaksi...
mutta ei se toisena naisenakaan kovin helppoa aina ole, toinen nainen on se joka odottaa ja saa ne hetket jotka miehelle jää muista kiireistä tai hänen velvollisuuksistaan.
joskus on aika luksusta kun voi tavata jopa kaksi kolmekin kertaa viikossa, mutta välillä joutuu odottamaan pidempiäkin aikoja.
kyllä siinä monesti pohtii tätäkö elämältä haluaa, ja tottakai sitä myös ajattelee asiaa jo oman itsekunnioituksen osalta, haluaako olla aina se joka saa sen mitä jää.
vaikka hetket yhdessä ovatkin ihania!!!
toisena naisena joutuu miettimään paljon miten pitkään jaksaa odottaa, miten pitkään on suoraan sanoen varalla.
ehkä "salaparejakin" on niin erilaisia, toiset vakavammin yhdessä ja toiset vähemmän vakavammin.
jokatapauksessa en usko että se on helppoa pettäjälle itselleen, toiselle naiselle/miehelle saatikaan sille jota petetään.
uskottomuus on asia johon on aina useita syitä!! ja uskon että ne syyt on kipeitä syitä!!
se ei ole kuitenkaan oikein !!
Vastaukset 46
Vanhimmat
loppulauseessa sanot, että pettäminen ei ole oikein miksi vitussa sitten olet se toinen nainen, ja olet yhtä lailla syyllinen kuin tämä petturi mies.
Pitääkö aikuisille ihmisille opettaa mikä on oikein, ja mikä väärin?
sanohan se ...
kuinka moni voi sanoa että on elänyt elämänsä niin ettei ole IKINÄ tehnyt mitään väärää ???????
voitko sinä ??
minun aloittamani keskustelu oli tarkoitettu keskustelun avaukseksi, jossa voitaisiin hieman vaihtaa mielipiteitä vaikeiden asioiden kanssa painivien kesken.
tämä palsta on täynnä arvostelua, tuomitsemista, jne.
nämä ovat kuitenkin kipeitä asioita jokaiselle osapuolelle, syyttelyt ja tuomitsemiset eivät auta tilanteissa olevia laisinkaan!
mutta ehkä ASIALLISET keskustelut voisivat avata ihmisten silmiä, jotta saataisiin vääryydet pois.
Kaikki ei ole toisille tässä elämässä niin helppoa ja yksioikoista, kuin ehkä sinulle.
Olen samassa tilanteessa. Mietin juuri, miten kauan jaksan enää odottaa. Olen rakastunut (valitettavasti) mutta mies ei näytä eroavan ja väittää avokin muuttavan pian pois mutta vielä näin ei ole tapahtunut.
Haluan oman perheen, en odottaa joka yö, milloin hän mahtaisi tulla. Mutta vielä en ole irti hänestä.
itse varattu.
Ethän sinä ketään petä jos yksin elelet, eli sua on oikeesti alkanu mietityttään toi pettäminen.
Olet tainnut myös ymmärtää ettei sun kannata ainakaan sen nykyisen seksikumppanisi, joka jo vaimoaan pettää, suunnitella yhtään mitään.Palataan asiaan
ihan tosi... !?
kyllä, minä olen vapaa.
sen oivalsit oikein.
asioita alkaa kunnolla miettimään aika monelta kantilta kun on tilanteessa osasyyllinen!!
minusta on hyvä luoda asiallista keskustelua tämän päivän uskottomuudesta.
ja mielellään vielä vähän jokaisen näkökulmasta, pettäjän, petetyn sekä kolmannen osapuolen.
minun pointti on se että jokainen kärsii omalla tavallaan tällaisessa tilanteessa.
ja ainahan voi kysyä MIKSI SITTEN OLETTE SIINÄ TILANTEESSA !! !! !! ?? ?? ?? ?? ?? ??
liian helppo kysymys, liian vaikeaa vastata!!!
ja sinulle OLETKO sinä...
enhän minä tuossa aloituksessa tarkoittanutkaan niin että minä pettäisin ketään, niin paitsi itseäni.
toisena naisena oleminen on paljolti odottamista, epävarmuutta siitä välittääkö tämä mies sittenkään vaikka niin sanoisikin.
yhteiset suunnitelmat saattavat kariutua jopa vasta muutamaa tuntia aiemmin, ja se koskee toiseen naiseen kovasti !
niin, eihän tällaisessa suhteessa pakko ole olla !!
mutta eihän huonossa avioliitossakaan pakko ole olla, mutta kumman paljon maailmaan mahtuu pareja jotka sinnittelevät syystä jos toisesta yhdessä vaikka ei haluaisikaan !!
kumma juttu sekin.
..kuulostaa tosi pahalta, minä elän avosuhteessa mieheni kanssa ja haluaisin totta vieköön tietää jos mieheni olisi kiinnostunut muista kuin omasta naisestaan!! kyllä kaikilla osapuolilla pitää olla vastuu tekemisistään, mikset ilmoita jollain lailla itsesi olemassaolosta tälle naiselle, ja katso miten käy!!? jos mies on tosissaan juuri sinun kanssa niin entinen joutaakin pois kuvioista. sittenpä tiedät, jos tohit kuulla totuuden..ei enää tarvi kärsiä odottelusta tms, vai jännitystäkö vaan kaipaat?
Eli oletpa oikeesti miettinyt asioita ja tullut näköjään kokemaan jo pettymyksen tunteita.
Se mitä koitin sinulle sanoa on että(tietenkään en tiedä mitä haluat) kuvitteleppa teidät ilman hänen nykyistä vaimoaan silloin kun hän sanoo olevansa vain sinun. No aluksi sitten kaikki on aivan ihanaa (sen klassisen 1000 panoo)ja sitten alkaa se etääntyminen ja sitten ilmaantuu ne ekat merkit uudesta heilasta.
Voitko silloin olla muistelematta miten teidän suhteenne saikaan alkunsa ja missä olosuhteissa.
Usko huvikses tiedän mistä puhun.
Ajan siis takaa sitä että omien kokemuksieni perusteella en enään missään tilanteessa suunnittelisi puolisoaan pettäneen ihmisen kanssa vakavasti yhteistä tulevaisuutta.
Sen vuoksi tämä kakkosena oleminen kummaksuttaa minua syvästi ja varsinkin jos kakkonen vielä haaveilee yhteisestä suhteesta ilman uutta kolmatta osapuolta.
Osaatko muuten vastata minkä takia kakkonen on yleensä nainen? Siis tietoisesti kakkonen. Jätetään tietämättään kakkosena olevat pois laskuista jooko, koska heillähän ei varsinaisesti ole omaa tahtoa kakkosena olemiseen. Lisäksi aika harva kakkosen asemaan jää saatuaan asiasta tietää;)))
roikut kakkosena?
Eikö olisi paljon paremmat lähtökohdat kestävälle suhteelle jos molemmat olisivat tapaamishetkellä vapaita?
Varsinkin jos olet vielä nuori ihminen niin kehottaisin harkitsemaan vakavasti.Tämä neuvona omien kokemusten pohjalta
Niinkuin annoit ymmärtää se rasittaa sinua jo nyt henkisesti aikalailla, siitäpäätellen et ole vielä iällä pilattu. Ei kannata pitää itseään patjana siis tarkoitan mattona....
Miten ihmeessä voit luottaa tähän mieheen joka nyt pettää avokkiaan?
Luuletko tosiaan että jos te menisitte yhteen, niin Hän ei vastaavasti pettäisi sinua?
Olen nähnyt liian monta tapausta ihan läheltä, kun toinen puolisoista on petturi, ja ottaa eron edellisestä vaimosta/miehestä niin pettää uudessa suhteessa aivan samalla tavalla.
Sanoisin vaan sinulle, että jos menette yhteen tämän miehen kanssa, ja arki alkaa teidän elämässä, niin hyvin suuri vaara on se, että tämä mies pettää sinua jälleen uuden naisen kanssa.
Kehottaisin sinua nyt miettimään asiaa kahteenkin kertaan, ja ettet olisi liian sinisilmäinen.
Toinen nainen voi helposti välttää vaikean elämäntilanteen. Myös pettäjä voi sen tehdä. Kyse on valinnasta ihan ensimmäisellä tapaamiskerralla. Jokainen aikuinen tuntee varmasti pettäjiä, petettyjä ja toisia naisia. Kuinka monta onnellista pettäjää ja toista naiset tunnet? Fiksut ihmiset miettivät sitä jo ennen pettämistään. Petetyllä valinnan mahdollisuus on vasta sitten, kun vahinko on jo tapahtunut, mutta pettäjä ja toinen nainen voivat syyttää ongelmistaan vain itseään.
Ei varmasti ole helppo mikään noista triangelidraaman rooleista. Aikunen ihminen voi syyttää tekemistään valinnoistaan vain itseään. Jos on valinnut väärin, sitten pitää tehdä korjausliikkeitä eikä uikuttaa. Sama pätee myös petettyihin. Voi yrittää uudestaan, mutta jos se ei onnistu, ero on aina mahdollinen.
En muuten ymmärrä lausettasi "ihmiset sinnittelevät yhdessä, vaikkeivat sitä halua". Ei kai kukaan ulkopuolinen taho pakota ihmisiä olemaan yhdessä vastoin tahtoaan. Kyse lienee enemmän siitä, että ihmiset nimenomaan haluavat olla yhdessä, mutta yhdessäolo ei toimi.
Viimeisessä lauseessa oivalsit sen. Että tämä ei ole oikein. Miksi teet sen sitten?
Ajattelepa sitä, että tämä sinun miesystäväsi, jo nyt tässä vaiheessa, pettää sinua. Vaimonsa kanssa.
Kun mies haluaa *voita* molemmille puolille leipää. Niin se *ahneus* on hänessä. Ja sinä olet ainostaan, tämän tavoitteen toteuttava ystävätär. Jota mies käyttää hyväksi, saavuttaakseen haluamansa asian. Jos sinä et suostu siihen, niin paikkasi korvaa joku toinen.
minun rakkaani on jo yli vuoden pyytänyt minua tekemään ratkaisun haluaisinko hänet kokonaan. En ole pystynyt päätökseen, koska se merkitsisi hänen muuttoaan luokseni toislle paikkakunnalle kuin missä hänen lapsensa ovat.
Mietin olenko aivan varma, ettei ei joutuisi katumaan ratkaisuaan. Haluaisin vielä jatkoaikaa, ollakseni aivan 100% varma omien tunteitteni kestävyydestä, myös jos arki eläisi kanssamme. Olen elämäni suurimman päätöksen edessä, koska se ei koske ainoastaa minua ja rakastani, vaan myös muita ihmisiä ja sukulaisia, jotka ovat hänelle tärkeitä.
toinen nainen. Oon itsekin varattu eli kauhee tilanne kaikin puolin. Aluksi oli ihanaa ja ajattelin, että tätä kestää vain vähän aikaa pidetään kepeästi hauskaa..mutta eipä loppunutkaan. Seksuaalisen kanssakäymisen myötä heräsivät tunteet ja nyt on kaamee morkkis. Ollaan lopetettu tää juttu viimeisen puolen vuoden aikana suurin piirtein kerran kuukaudessa, eikä olla vielä onnistuttu. Itse asiassa mä yritän koko ajan psyykata itseäni, että pystyn jättämään tuon miehen ja pärjään vallan hyvin ilman häntä, olenhan pärjännyt tähänkina asti ja meillä on molemmilla lapsia, mikä tekee tästä vielä hirveämpää, lasten takia nimenomaan tää on lopetettava. Myös jatkuva odottaminen ja oleminen toiselle aina se viimeinen ja vähiten tärkeä asia, tapaamisten peruuntumiset - tällainen salasuhteilu on viime kädessä pelkkää tuskaa ja syyllisyyttä. Vilpittömästi voin sanoa, että en olisi uskonut rakastuvani. Avioliitto on mulla myös huonossa jamassa, tai oli siis alunperin, olen saanut todella huonoa kohtelua mieheltäni, mutta ei tämä suhde ole ainakaan parantanut avioliittoni tilaa, se on vienyt vähäisetkin pyrkimykset tehdä jotain avioliittonsa kohentamiseksi. Kyllä mä joku päivä tän sivusuhteen saan lopetettua, se vie vain oman aikansa ja lopulta se kyllä onnistuu.
helppo, ei ole.
Heips
Miksi turhaan piinaat itseäsi ajatuksella sivusuhteen lopettamisesta. Tee siitä pääsuhde, nauti elämästäsi rakastamasi miehen rinnalla. Lopeta sensijaan surkea ja huono avioliittosi, jossa kerrot tulleesi huonosti kohdelluksi.
Näin meitä ihmisiä loppujen lopuksi johdatetaan, elämänpalo on polttava ja kun oma avioliitto on onneton ja rakkaudeton, ihmisen vietti ajaa hänet hakemaan rakkautta muualta. Älä hukkaa elämääsi jäämällä huonoon avioliittoon. Vanhuksena ihmettelet, mikset lähtenyt.
Avioliitto on kummallinen juttu, ihmisen keksintö, joka pakottaa kaksi toistaan vihaavaa ihmistä olemaan yhdessä vaikka sydän märkänisi. Ehkä lapset ovat suurin syy, mutta lapsetkin ymmärtävät todella paljon ja varsinkin sen, että vanhemmat eivät ole onnellisia yhdessä. Tehkää rakentava avioero, jossa sovitte yhdessä asiat ja lasten huoltajuuden. Se ei ole tänä päivänä mikään mahdoton tehtävä.
Vai milloin on aikaa?
ainaista odottelua ja tapaamisten peruuntumisia sitä kautta olotilat kuin vuoristorataa.
miten pitkään teillä muilla on ollut tällaiset suhteet? miten pitkään olette jaksaneet tällaista suhdetta?
se on selvä että ei tällaisessa suhteessa ole pakko olla, mutta tilanteet ovat joskus niin monimutkaisia, ja sitten kuitenkin on niin kiinni siinä ihmisessä, ja se aika mitä yhdessä vietämme on ihanaa ja on hyvin vahva yhteenkuuluvuuden tunne.
suurien päätösten teko ei ole helppoa miehellekään varsinkin kun on myös lapsia kyseessä, ja vielä molemmilla.
oikeastaan pahimmat hetket on aina silloin kun pitkän odotuksen jälkeen tulee jälleen jokin peruutus tapaamiseen. silloin olo on ikävin.
ne on hetkiä jolloin miettii olisiko vain parempi antaa olla ja lopettaa koko suhde.
kuluttavaahan se on.
joskus tulee pohtineeksi onko se yhtä kuluttavaa myös pettävälle osapuolelle, joka joutuu peruuttamaan tapaamisia mistä syystä milloinkin?!
ota tai jätä -tilanteessa. Mikäli nainen ei suostu miehen asettamiin ehtoihin suhteelle, nainen saa mennä, ja mies ottaa tilalle toisen, joka niihin ehtoihin suostuu. Eli kakkosnainen ei juurikaan voi esittää toiveita esim.tapaamisten suhteen. Silloin tavataan, kun miehelle sopii, vaikka se olisi vain harvoin. Jos ei sovi, sitten ei tavata lainkaan. Kakkosnainen on suhteessa altavastaajan asemassa, varsinkin jos rakastunut, siksi mies voi määritellä yksipuolisesti suhteen kulun.
Mun mielestä suhteessa jaksaa olla noin vuoden verran, sen jälkeen alkaa tulla enemmän mielipahaa kuin iloa. Alkaa miettiä, onks tässä ylipäänsä mitään järkeä, odottaa ja odottaa, ja aina olla se viimeinen miehen tärkeysjärjestyksessä, se joka saa väistyä kaiken muun tieltä - koska niinhän se on. Mitä völittämistä se muka on..?
Tätini oli eronsa jäljiltä arka aloittamaan uutta "vakavaa" suhdetta, ja koki suhteen naimisissa olevaan mieheen olevan hyvä ratkaisu.
Tietenkään hän ei ollut tosissaan. Aluksi.
Mutta meni 15 vuotta. Tätini vanhentui. Kun hän jäi työttömäksi ja sai rintasyövän, mies jätti ilman selityksiä.
Tätini on nykyään eläkkeellä jo. ja hyvin yksinäinen.
Olet jotenkin täysi sekopää kun kirjoittelet miten uskottomuus on väärin ja tietoisesti kuitenkin teet niin.
Toisaalta olet tyypillinen yksikertainen kakkonen, joka keräilee rippeet silloin kun miehelle sopii.
Olet todella tyhmä!
"Olet jotenkin täysi sekopää kun kirjoittelet miten uskottomuus on väärin ja tietoisesti kuitenkin teet niin.
Toisaalta olet tyypillinen yksikertainen kakkonen, joka keräilee rippeet silloin kun miehelle sopii.
Olet todella tyhmä! "
Siinä meillä on taas tyypillinen esimerkki "hyvin tarkkaan ja huolella" pohditusta mielipiteestä...voi Luoja!
kommentteja en kaipaakaan.
tärkeintä on että voitaisiin luoda ihan asiallista keskustelua asioista !
sanon edelleen että ihminen on itsensä paras/pahin tuomitsija, joten ei tuollaiset kommentit oikeastaan tunnu missään.
niin uskottomuus on väärin ja tietoisesti kuitenkin teet niin.
aivan, jospa elämä olisikin niin helppoa että jokainen joka tuollaisen kommentin laittaa voisi omalta osaltaan tulla sanomaan että EI OLE IKINÄ TEHNYT MITÄÄN VÄÄRÄÄ !! !!
Hyvin harva kuitenkaan toimii tietoisesti väärin tai arvojensa vastaisesti. Ja jos toimii, ei hän silloin todellisuudessa ajattele, että se on väärin. Puheet eivät aina vastaa tekoja ja toisinpäin; tuolloin on kyse kaksinaismoraalista.
kakkonen, eikä miehelläni tietääkseni ole ollut kakkosta. Jokatapauksessa olisi kamalan vaikeaa kuvitella edes vapaan miehen kanssa seurustella "silloin kun hänelle sopii". Ihminen saa sitä mihin tyytyy. Jos pettäminen on omia arvojasi vastaa, hajotat vain itseäsi enemmän, mitä pitemmälle sinnittelet suhteessasi.
ymmärrä, miksi just sinun kakkosena olosta pitäisi keskustella. Yleisesti ottaen kaikki kuvailemasi ongelmat ovat tiedossa. Ensin tuntuu hyvältä, sitten pahalta ja lopuksi ollaankin aikalailla ihmissuhdekriisissä. Tilanne pitäisi purkaa tai saada tekemättömäksi, mutta kaikkiin sattuu ja shokkipiiri vaan laajenee. Itse en laittaisi painoarvo tuolle suhteen kestolle. Kesto on sitä pitempi, kuta pitempää asia pysyy salassa. On aika vaikea purkaa sellaista, jota ei olevinaan ole olemassakaan. Salasuhteiluun voi tottua kuin muihinkin elämän rutiineihin.
on merkitystä. Se ei ole mikään tapa, vaan omanlaisensa ihmissuhde, kuten kaikki ihmissuhteet. Mitä kauemmin se on kestänyt, sitä vaikeammaksi se tulee lopettaa. Salasuhde pitäisi lopettaa ennen kuin ollaan liian ihastuneita ja kiintyneitä. Kun puhutaan pitkään jatkuneesta salasuhteesta, kyseessä ei enää ole puhdas seksisuhde, vaikka sitä sellaiseksi edelleen nimitettäisiinkin.
mutta ajakäytön suhteen, siitä on helpointa luopua. Aikaa on käyetty joka tauksessa muuhun elämään moninkertaisesti enemmän, ja sitä elämää on suunnniteltu eteenpäin. On lukuisia muita omanalsiaan ihmisuhteista salasuhteen ulkopuolella. Tuo sivuvire on kulkee siinä sivulla kuin huomaamatta, ellei sitten halua sen suhteen muuta. Jos riittävän pitkäan mennyt samanlaisena, niin ei sille ole tarkoituskaan muuta tehdä.
elän itsekkin tällä hetkellä toisena naisena, ja voin sanoa, ettei tilanne todellakaan ole mikään helppo! meillä on käynnissä ns. "nelosdraama", jossa kaikki osapuolet ovat tuttuja keskenään.. eli, ihastuin aikoinaan mieheni ystävään todella pahasti. tulimme todella hyvin toimeen keskenmme, ja tapailimme välillä kahdestaankin. yritin kuitenkin unohtaa tunteeni, sillä tiesin ettei siitä aiheutuisi kuin harmia kaikille.. ja luulin tunteen olevan täysin yksipuolinen. mutta mutta, jokin aika sitten olimme molemmat humalassa, ja jostain syystä jääneet kahdestaan. yksi asia johti toiseen, ja pian jo suutelimme kiihkeämmin kuin koskaan kenenkään kanssa. mitään sen enempää ei tapahtunut. tapasimme seuraavana päivänä selvinpäin, ja jutellessamme selvisi että olemme molemmat olleet vuosikausia salaa ihastuneita toisiimme. siitä alkoi salatapailu, joka johti lopulta siihen että menimme sänkyyn (seksi oli maailman parasta). jätin mieheni, sillä en voinut enää edes katsoa häntä silmiin. yritin myös lopettaa salasuhteen, mutta tunteet ovat niin voimakkaat, etten pysty siihen! tämä minun salarakas on vielä yhdessä avovaimonsa kanssa, mutta on sanonut jättävänsä hänet lähiaikoina. en tiedä uskoakko vaiko ei, ja muutenkaan en tiedä voinko luottaa tähän mieheen vaikka hänet omakseni saisinkin. olemme vain niin hulluina toisiimme, ettemme ole voineet tälle tilanteelle mitään. olen ihan lukossa, kaikki ajatukset aivan solmussa. olen aina inhonnut pettämistä, ja nyt tuntuu etten enää edes tunne itseäni, kun olen pystynyt tekemään näin. tuntuu vain että jos en olisi lähtenyt tähän mukaan olisin pettänyt itseäni vielä enemmän kuin nyt petän kaikkia muita.. hmm.. hankalaa. tsemppiä vaan kaikille samanlaisessa oravanpyörässä pyöriville! ei se helppoa oo, mutta uskon että asiat vielä järjestyy jollain tavalla parhain päin.. :)
että mitä miehesi sanoi kun otit hänestä eron?
Kai sinulla sen verran suoraselkäisyyttä oli, että sanoit miehellesi miksi haluat erota hänestä?
Voin kertoa sinulle toinen nainen melko varmasti,että sinulle ei ole loppujenlopuksi minkäänlaista paikkaa tämän miehen elämässä tai sydämmessä.meillä on minun avokkini kanssa tällä hetkellä tilanne jossa nyt hänen tahtonsa mukaisesti yritetään vielä,on jäänyt tämän vuoden aikana kiinni kolmasti,luulisin että kysessä juuri tuollainen tapaus kuin sinä.Minä olen myöskin hakenut asuntoa pääkaupunkiseudulta ja käynyt jopa katsomassakin muutaman,mutta mies tekee kaikkensa että en pääse pois koska hän ei halua sitä,hänen mukaansa hän on töpänbyt ja tämä toinen nainen ei kuulemma ole mistään kotoisin,ei kuulemma alkaisi edes seurusrella hänen kanssaan vaikka minä lähtisinkin!!!!Niin ketä uskoa ,ketä ei,tässäpä kysymys???Nyt olin viikon lomalla ja hoidin itseäni lepäämällä,ajattelin että nyt alan järjestellä muuttoani pois hänen luotaan,mutta ei ei ja ei,hän on nyt maailman huomaavaisin mies ,soittaa koko ajan että rakastaa vain minua ja kuulemma huomasi minun poissaollessani miten paljn merkitsen hänelle,eikä hän halua minua ikinä pis elämästään.Noh,totuus on se että en ihan tältä istuimelta usko asioita hänen suustaan,tietenkin jotain voi käytöksestä huomata,mutta ajattelen asian niin että kun kerran pystyy pettämään niin pettää aina,on sellainen luonnevika jota tuskin pystyy korjaamaan,edes sinä toinen nainen.sama historia toistaa itseään jakaisessa suhteessa,kun intohimo päättyy ja arki alkaa tämä mies ei sitä jaksa vaan sukeltaa uuteen intohimoiseen suhteeseen johon on taas vähän aikaa tyytyväinen,ja olen myöskin ajatellut ja huomannutkin että tällaisesta ihmisestä löytyy kaksi persoonaa,eikä sitäkään luullakseni pysty muuttamaan mikään.Haluaisin sanoa sinulle toinen nainen....kerro ihmeessä sille omalle avokille että olet olemassa,sillä avokilla on oikeus oikeaan elämään ettei tarvitse tuhlata omaa elämäänsä tällaiseen mieheen,minusta se on oikein,sillä ei se mies sinullekkaan totta puhu,aonakun puhuu sinulle lupaavasti suhteesta sinuun ja avokin muutosta pois ,sinä annat hänelle palkan.......tiedät varmaan mitä?!Minun pyöräni pyörivät eteenpäin,vaikka en sitä edes ääneen kotona kerro,koska tiedän että pettää aina kun kerran on pettänyt,minä en halua tällaista tulevaisuutta,mutta pakko on yrittää koska järjestelyt asuntoon ja työhön vievät paljon aikaa,ennenkuin pääsee omaan kotiin pois petoksen keskeltä.
omasta elämästäni, tosin jäänyt *VAIN* kahdesti kiinni ;D Kuvittelee nyt suhteemme jatkuvan kuin mitään ei olis tapahtunut.. hokee rakkauttaan jne. Ei mene enää läpi! Paskiainen mikä paskiainen, mielelläni annan kiertoon moisen luuserin! Pakko saada ensin vain taloudelliset asiat kuntoon, jotta voi antaa monon kuvan persauksiin!
Jos ei rakkautta sydämmessä riitä vain yhdelle kerrallaan, niin ei ole sit minkään arvoinen tuollainen nahjus!
Jaksamisia sinne, pian sullakin puhaltaa uudet tuulet ja elämä hymyilee, näin uskomme ;)
Kaikki yhteen pötköön kirjoitettuna, pisteet ja pilkut päin peetä. Vain koulua käymättömät väestöryhmät pystyy saamaan aikaiseksi tuollaista tekstiä.
kelvata täysipäiväisesti sille toiselle naiselleen. Ota huomioon ettei päätös ole välttämättä miehesi, vaikka hän niin sinulle uskotteleekin.
niin parempaa väestöryhmää että! Tunnusta vaan dorka, että sulla on lukihäiriö, etkä sä pysty lukemaan yli kahta riviä tekstiä. Uaah, mikä tärkeilevä idiootti.
Et halunnut moraalisaarnaa tai asiattomia kommentteja, sääliäkö kaipaat? Tai neuvoja: "10 vinkkiä miten jaksat toisena naisena paremmin"
Kyllä voit kutsua panojanne "suhteeksi" ja varmasti "ei ole kivaa" olla toinen nainen kun saat tyytyä niin vähään yhteiseen aikaan. raukka.
Mies kusettaa myös sinua. Toiset naiset on siinä suhteessa samassa tilanteessa kuin vaimotkin. Vaimot eivät vaan välttämättä tiedä, että heitä petetään. Loukkaako toisia naisia se, että mies käy luonanne ruokatunnilla ja illalla hän "pettää sinua" vaimonsa kanssa?
Ehkä halusit vain kertoa tarinasi mutta sympatiat säästän jollekin toiselle.
ettei sillä ole mitään merkitystä kenen aloitteesta kaikki alkoi. Sinä olit se joka olit valmis naimaan toisen naisen miehen kanssa tarkoituksenasi varastaa hänet itsellesi. Jotain vikaahan siinä vaimossa täytyy olla, sinähän sovit paljon paremmin kultasi vaimoksi. Jokin teitä vaan veti yhteen, eihän sinulla ole omaa tahtoa lainkaan sen kummemmin kuin järkeä tai empatiaa.
Tietenkään mies ei pettäisi sinua, jos vain saisit hänet omakseen. Ei, ei tietenkään ole mitenkään sinun vikasi, että olet nyt toinen nainen ja elämäsi on niiiiiiiin kurjaa. Et olisi mitenkään voinut vastustaa ukkomiehen vonkaamista. Etkä voinut mitenkään kuvitella, että joutuisit odottamaan ukkomiehen vierailuja, et tietenkään. Olethan niin ihana, ja vastustamaton että ukkomies lähtee vaikka anopin joulupöydästä harrastamaan kanssasi todella upeaa seksiä jossa sielunne kohtaavat. Mitä sitten vaikka olet vain varalla, sillä sinuahan se ukkomies tietenkin rakastaa ja sinua joka hetki kotona ajattelee. Eikä tietenkään nai vaimoaan, sellaista sotanorsua. Ja jos nyt säälistä paneekin, niin sinua se ajattelee koko ajan, että saa edes kunnolla stondaamaan.
Herää, nyt ameeba ja hanki ihan oma elämä ja ennen kaikkea oma mies.
kun teet väärin niin teet väärin.
Jos olet rikollinen ja teet rikoksen niin tuntuipa se kuinka pahalta sinusta tahansa niin teet väärin ja olet rikollinen.
Olet vitun halpa panohuora, et mitään muuta.
Yksi reikä maailmassa lisää miehen kepillä täytettäväksi.
Salasuhde on jännittävä, sille toiselle naisellekin. Hormonit hyrrää ja hetken hehkuu.
Mutta kun tapaamiset osoittautuu sitten useimmille toisen ehdoilla tehtäviksi ja kun se ehtojen sanelija on vielä vaimo, onhan se nöyryyttävää.
Odeottelet kahden viikon ulkomaanmatkat lähes ilman yhteydenottoja. Näät sitten vaimon kadulla ruskeana ja hymyilevänä. Kesällä olet kaupungissa, kun nauttivat mökillään, jossain jumalan selän takana ja saat viestin, jossa kerrotaan vaimon nostamasta suuresta kalasta.
Uskokaa sisaret, jos salasuhde kestää yli kaksi vuotta, olette hävinneet. Mies ei eroa ja suhteessakaan ei ole enää sitä kiihkeyttä.
Elämä liukuu, siinä olet elänyt kakkosnaisena vuodet, miehen perhe kasvanut ja pian lastenlapset kehissä. Vaikka sinulla olisi omia lapsia ja elämää ympärillä, suhteessa mieheen olet aina kakkonen
Ja aina elettävä viheliäistä salailua. Vainon l vaimon varjo kintereillä. Meillä mennään vaihetta, jolloin on aloitettu kehumaan omaa vaimoa.
ilman useampaa yhteydenottoa. Lomat olemme viettäneet yhdessä, ilman yhteydenottoja kotiin. Tapaamiset sovimme yhdessä, sillä molemmilla meillä on omat menomme, mitkä sovimme niille päiville, jolloin emme tapaa. Loppu tekstisi on aivan oman mielikuvituksesi tuotetta.
lomistaan. Hänestä ei vain kuulu esim.kahteen viikkoon ja sitten hänestä yhtäkkiä kuuluu ja hän kertoo olleensa lomalla. Ei hän muutenkaan ilmoita poissaoloistaan, kuten työmatkoistaan. Minä en koskaan tiedä, kuuluuko hänestä vai ei.
Lukekaa unta näkevää kakkosta. Luuletko, että mies ei lomaltaan kotiin pidä yhteyttä, 24 tuntiako häntä vahdit. Muutenkin yhtälösi on mahdoton. Tuolla menolla mies olisi jo eronnut. Vaimo olisi hänet jättänyt. Joku poikkeus, jossa ollaan naimisissa jonkin asian vuoksi ja sinulla kakkosella ei ole vaimolle paskankaan merkitystä.
Muutoin kakkonen on kakkonen, tapaamiset eivät ole julkisia. Perhe on perhe, jota ei salailla. Kolme vuotta osoittaa sen, että et ole potentiaalinen muuta kuin kakkoseksi.
et tiedä suhteestamme yhtään mitään, luulisin kyllä itse tietäväni paremmin.
palstalla. Ei hitto vie kiinnosta yksittäisen lorton asiat.
ihmeessä miehen pitäisi imoittaa sinulla yhtään mitään?`
Tämän päivän avioliitoissa tai avoliitoissa saavat ne ihan omatkin vaimot tai miehet odottaa sitä yhteistä aikaa. Ennenkaikkea lapset. Mitä aikuisilta yli jää niin sitä lapset odottaa.
Kun isi kerkiää töiltään ja kokouksiltaan ja "salarakkailtaan". Vaimo odottaa ja elää sitten kun on aikaa tehdään sitä ja tätä. Salarakas eli sinä odotat myös mutta tuskin enempää kun miehen muukaan perhe.
Mies taitaa olla ainoa hetkessä eläjä eikä mies mieti sillä hetkellä muuta kuin sitä mitä milloinkin tekee. Kun hän panee sinua hän keskittyy siihen ja kun hän poistuu ovesta se pano on jo unohtunut ja hän keskittyy taas toiseen hetkeen. Vaimon kanssa hän keskittyy vaimoonsa (ehkä samalla miettii töitään?) mutta noin se yleensä menee.
Eikä mies tekohetkellä mieti tekojensa seurauksia.
Eikä sitä että seurauksista osansa tulee saamaan omat lapset. Sinä ehkä kykenisit siihen hänen puolestaan? Naiset osaavat ajatella eteenpäin, Miehet eivät.