Kuinka voin saada minua häiritsevät asiat esille poikaystävälleni, jottei niistä tule joka päiväinen mäkätyksen aihe?
Olemme asuneet yhdessä yli puoli vuotta ja hän jättää edelleen roskia ja tyhjiä pulloja minne sattuu eikä siivoa sotkujaan heti vessassa käynnin jälkeen.
Olemme asuneet yhdessä yli puoli vuotta ja hän jättää edelleen roskia ja tyhjiä pulloja minne sattuu eikä siivoa sotkujaan heti vessassa käynnin jälkeen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Se on vaan sun miehen tapa ikävä kyllä.. itse olen avoliitossa ja tuskailen asiaa joka viikko, ennen joka päivä mutta muita vaihtoehtoja ei ollut kuin oppia elämään sen kanssa että kaikki jää mihin sattuu. Tottakai puhuimme asiasta. Sitä voit koittaa. Aikuinen ihminen hän on ja arvostaa sitä ku n häntä sellaisena pidät. Ei ole nalkutusta jos asiasta keskustelee. Sano vaikka että se parantaa sun mieltä kun hän huomaa itse tuollaiset, kylässähän hän on. Mutta mieti vielä, pitemmän päälle jos muutatte yhteen tms, sama possu se mies on silloinkin. Tollaset asiat huomaa itse tai sit niitä ei vaan näe. Sit harrrrmittaa kun sellasen kanssa asuu jos nyt jo harmittaa. Mut onnea ja jaksamista sulle. Mies arvostaa kun sanotaan suoraan, ei ymmärrä vihjeitä.Ja jos ymmärtääkin niin loukkaantuu niistä. :)
Anna ymmärtää että hän hyötyy siitä kun siivoaa jälkensä. Jos mies saa sotkea ja palvelu pelaa silti miksi hän muuttaisi tapojaan? Jotekin hänen pitää putkiaivoissaan ymmärtää ettei ole kannattavaa sotkea vaan on huomattavasti kannattavampaa olla siivommin. Keksi itse miten sen teet.
eihän se perimmäisiä tapoja muuta, mutta pistää ajattelemaan ja oppii sitten siivoamaan itsekkin ajan kanssa.
kun olimme n. vuoden seurustelleet...ei mies ollut yhtään kertaa tiskannut..ei vaikka tiskiä oli kertynyt ja itse olin iltatöissä..aikaa hällä ois ollut jos ois löytynyt haluja.
jätin minäkin tiskaamatta. pesin vain sen verran ennen kuin söin/join mitään että itselleni sain astiat. muuten tiskipöytä oli tupaten täynnä.
viikko meni ja kun eräänä iltana tulin kotiin oli tiskipöytä kiiltävä ja tyhjä.
kiitoksen hän sai makuukamarissa ja on siitä lähtien tiskannut. =)
Se valitti, räpätti, siivosi ja valitti. Laitto vieläpä esimerkiksi kupit tiettyyn järjestykseen tiskikaappiin ihan joka kerta. Koko ajan valitusta valitusta ja valitusta siivoamisesta. Tein aina kaiken väärin. Vaatteet nukkumaan mennessä aina väärässä paikassa, syödessä tuli tiskiä - eikö olekkin kamalaa.
Jos siivosin, niin taas se valitti, huonosti siivottu, väärin siivottu, olisi pitänyt siivota vielä sitä ja tätä. Mikään ei riittänyt ja toinen räpätti. Olisi pitänyt..
Oli muuttamassa pitkään erilleen kun olin niin siivoton. Noh. perustettiin perhe se toinen oli mielestäni niin täydellinen. Toisen lapsen kohdalla ei isi enää riittänyt. Akka lähti, kun oli itse niin täydellinen ja minä tälläinen tavallinen.
Edelleen akka pitää hyvää huolta omasta täydellisyydestään. Arvatkaa kuka huolehtii lasten hyvin voinnista - se sama siivoton isi!
(tarina on tosi. tarinan tarkoitus on saada ketjun aloittajan sotkuisen miehen nainen katsomaan peiliin)
olio vaihtoon. Mikä lie onkin.
Mulla on sulle uutinen,
on nimittäin olemassa miehiä jotka kykenee tekemään muutakin kuin kaivamaan jalkoväliä samalla kun katsovat urheiluruutua.
Ne vasta olioita onkin ! Vetävät vessanpöntön, pesevät vaatteensa ja vievät pullot
itse takaisin kauppaan.
Koita joskus. Suosittelen.
Näin minä tein. Enkä koskaan käynyt hänen huoneessaan, en siivoamassa,enkä muutenkaan. Miehen omaa valtakuntaa.
Jos jotain yleisiin tiloihin jätti, omia vaatteitaan, sukkia. Mitä vain, ne heitin nopeasti sinne omaan valtakuntaan. Ovi kiinni ja pois.
No kyllä aikaa myöden se hänen huoneensa alkoi näyttää kaatopaikalta, mutta jos haju ei tullut muualle, annoin olla. No tietysti seksikin loppui. Tuskin mies huomasi mitään yhtäläisyyttä
aiheuttamansa sotkun ja käytökseni välillä.
Tämä yleinen välipitämättömyys oli yksi syy saada avioliitto loppumaan. Kun se tunne alkoi pikkuhiljaa leviämään siisteyden välinpitämättömyydestä minun huomiotta jättämiseen. Tosin merkkejä siihen päin oli jo ihan avioliiton alussa. Mutta kun ihminen haluaa edelleen uskoa toiseen ja toivoa parempaa.