Minusta tuntuu enimmäkseen todella hyvältä tässä kun ero on nyt käynnissä, kaipaan vain omaa vapautta ja aikaa itselleni. suhteeni ei ollut väkivaltainen tai vaarallinen, enimmäkseen vain mieheni inhotti minua ja välillämme ei enää ollut rakkautta. nyt tuntuu, että olen saamassa elämäni takaisin.
voiko avioero olla
onnellinen ??
51036
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kun lopullisen päätöksen sain aikaan, oli heti helpompi hengittää. Hetkeäkään en ole häntä kaivannut sen jälkeen, kun muutin omilleni yhteisestä asunnosta. Voin todellakin sanoa, että ero oli uuden, onnellisemman elämän alku.
Kun ero on todella harkittu ja ainoa mahdollisuus, niin silloin tuntee vain helpotusta. Minä erosin työssäkäyvästä alkoholistista, ei väkivaltainen, mutta sairastutti minutkin. Yritin miellyttää kaikin tavoin, että pulloon ei tarttuisi, ei auttanut sänkyhommat illalla, siitä nousi ja kävi pullolla ja tuli takaisin kompastellen kuorsaamaan.
Ei auttanut kynttiläillalliset, ei osallistuminen hänen harrastuksiin. Puoli vuotta uskoin hänen todella yrittävän vähentää, sinä aikana oli kolme iltaa vain sixpäkin voimalla. Minkäänlaista apua ei halunnut vaikka myönsi, että on pahasti alkoholisoitunut.
Minä en kaivannut vapautta vaan totuutta, en jaksanut enää esittää kaikille, että hyvin menee.
Nyt olen toipunut ja nautin elämästäni, ja meinaan vielä elää yksinäni pitkään, koska se epäluottamus ihmiseen on vielä jäljellä, entiseen en todella kaipaa.
Hyvä, että joku muukin on huomannut saman, että avioero on vapauttava kokemus.
en voi puhua 16-vuotiaan poikamme puolesta.
Voi se olla onnellinen. Mutta voi se olla myöshuono ja paha pettymyskin aikojen jälkeen et näin tehtiin