Kuinka kauan tätäkin jaksaa?

Samaa vikaa, kaikella on aikansa ja asiat yleensä tapahtuu sitten nopeasti. Kun aikansa kypsyttelee

Uskalla repäistä itsesi irti tuosta tukahduttavasta suhteesta.
Kun olet lähtöpäätöksesi tehnyt, älä enää jää jossittelemaan. Ravintolasta löytyy parhaiten naisia.

Muuten sinkkuelämäkin on mukavaa, kun sen osaa oikein hyödyntää, noiden naisten kanssa.

kannattaa katsoa peiliin ja pohtia voisiko vittuilulla olla pohjaa omassa käytöksessäsi. Jos olet takuu varma, ettei sinusta vikaa löydy, keskustele puolisosi kanssa.

Et voi toista muuttaa vain itseäsi! Kun muutat omaa käytöstäsi toisenkin on pakko reagoida. Jos ei niin kunnon keskustelut käyntiin. Jos sekään ei auta sitten voi olla aika miettiä suhteen lopettamista.

Meillä täällä ei ole vittuilua. On vain "neuvoja ja ohjeita" jokaisesta mahdollisesta asiasta. Ja kun "neuvoista ja ohjeista" mainitsee sen että sais rajoittaa niitä, niin sitten ollaan hetki sivuraiteella ja aletaan raivoaminen siitä kuinka olen mielisairas kun en kestä aivan normaalia "neuvomista".

Sitten vielä kaupanpäälle jatkuvaa vaahtoamista ja valitusta siitä kuinka muiden aviomiehet ovat TÄYDELLISIÄ (tähän mielikuva piippua polttavasta arjalaismiehestä / arabista tms ;), joka aamutakki päällään korjaa taloa, leikittää lapsia, hieroo vaimonsa hartioita, tekee etätöitä tietokoneellaan, sijoittaa 10.000e/kk palkaansa osakkeisiin ja kaikkea tätä samaan aikaan) ihmisiä. Ja olen pelkkä sikapaska kun en ole samanlainen kuin ne täydelliset aviomiehet joista toiset ämmät kertovat kahvihuoneessa :p

Alkaa myös olemaan akku lopussa, eli et sentäs ole yksin .. ;)

Jaa niin, nyt kun tuli ja oli työpaikalla lomautuksia ja irtisanomisia, niin saan bonusplussana kuunnella vielä siitäkin vittuilua. Siitä huolimatta että toinen työ alkoi parin viikon loman jälkeen.

yli vuoden, silloin on kaikki mukelot yli 12 ja saavat itse valita kumman luona asuvat.

näin v...ttaa!

ensimmäisen kerran mietin eroa yli neljä vuotta sitten. Silloin jäi hakematta muksujen takia. Viimeisen vuoden jälkeen on tullut yhä useammin mieleen, että tälle pitäis tehdä jotain.

kun vaimo on työmatkalla, kaikki on hyvin. kun hän nukahtaa sohvalle, on edessä mukava yö.

jos haen eroa, niin se kostonhimoinen ..mä taklaa taatusti keinolla tai toisella mahdollisuuden viettää aikaa lasten kanssa. vielä kun varallisuuttakaan ei juuri ole, niin mistä hitosta mä sille mitään maksaisin. nytkin menee kaikki rahat sen kotkotuksien maksamiseen.