Juttu menee näin..
Viime keväänä otin itseäni ns. niskasta kiinni ja laihdutin hitaasti 4kk aikana n.6kg..eli mitat olivat silloin laihdutuksen jälkeen 164cm/60kg. Nooh..kesä tuli ja elämässä vaikeita työ ym. mieltä painavia asioita, jotka vaikuttivat mielialaan ja sitä myötä syömiseen roimasti. Joko söin paljon tai sitten en välistä mitään..mutta säännöllisyys katosi ruokailusta.
Näinpä paino alkoi pikkuhiljaa varkaiten nousemaan, johon havahduin tässä kuukausi sitten..kun huomasin että paino oli tullut takaisin ja vähän vielä lisää..eli mitat nyt 164cm/66-67kg.
Tämä painonnousu masensi kamalasti..ja vaikka nyt liikun miten paljon ja monipuolisesti sekä olen keventänyt ruokailua..Ei paino ala tippua takaisin alaspäin millään. Missä vika? Lähes kaikki vaatteet puristaa housut varsinkin vyötärönkohdalta.
Poitti tässä on nyt se..että tiedän etten ole ns. yltiölihava, vaan hieman tukeva..mutta kun haluaisin lapsen ja jos mahd. tulen tässä jossain vaiheessa raskaaksi..niin pelottaa ajatus..että miten valtavaksi lihon, kun nyt jo on ylimääräistä jonkin verran.
Ja pääsenkö ikinä takaisin ns. hyvän olon vartalooni, jolloin ei ollut kamalasti tuota vatsamakkaraa ja pöhöttönyttä oloa vyötäröllä?
Ja eikö lihavuus ole jonkinlainen riskitekijä
odotusaikana?
Joo tämä voi kuulostaa ehkä hieman turhamaiselta jne.,mutta tämä asia vaivaa mieltä päivittäin.
Kertokaa kokemattomalle omia kokemuksianne ja vinkkejä mahd. ylipainosta ja raskausajasta.
Laihtuuko sitä miten takaisin ja kuinka paljon lihoitte raskauden aikana?
Asiallisia vastauksia kiitos.
Viime keväänä otin itseäni ns. niskasta kiinni ja laihdutin hitaasti 4kk aikana n.6kg..eli mitat olivat silloin laihdutuksen jälkeen 164cm/60kg. Nooh..kesä tuli ja elämässä vaikeita työ ym. mieltä painavia asioita, jotka vaikuttivat mielialaan ja sitä myötä syömiseen roimasti. Joko söin paljon tai sitten en välistä mitään..mutta säännöllisyys katosi ruokailusta.
Näinpä paino alkoi pikkuhiljaa varkaiten nousemaan, johon havahduin tässä kuukausi sitten..kun huomasin että paino oli tullut takaisin ja vähän vielä lisää..eli mitat nyt 164cm/66-67kg.
Tämä painonnousu masensi kamalasti..ja vaikka nyt liikun miten paljon ja monipuolisesti sekä olen keventänyt ruokailua..Ei paino ala tippua takaisin alaspäin millään. Missä vika? Lähes kaikki vaatteet puristaa housut varsinkin vyötärönkohdalta.
Poitti tässä on nyt se..että tiedän etten ole ns. yltiölihava, vaan hieman tukeva..mutta kun haluaisin lapsen ja jos mahd. tulen tässä jossain vaiheessa raskaaksi..niin pelottaa ajatus..että miten valtavaksi lihon, kun nyt jo on ylimääräistä jonkin verran.
Ja pääsenkö ikinä takaisin ns. hyvän olon vartalooni, jolloin ei ollut kamalasti tuota vatsamakkaraa ja pöhöttönyttä oloa vyötäröllä?
Ja eikö lihavuus ole jonkinlainen riskitekijä
odotusaikana?
Joo tämä voi kuulostaa ehkä hieman turhamaiselta jne.,mutta tämä asia vaivaa mieltä päivittäin.
Kertokaa kokemattomalle omia kokemuksianne ja vinkkejä mahd. ylipainosta ja raskausajasta.
Laihtuuko sitä miten takaisin ja kuinka paljon lihoitte raskauden aikana?
Asiallisia vastauksia kiitos.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tässä yksinkertainen resepti laihtumiselle:
aamupala
lounaaksi salaatti tai lämmin ruoka
päivällinen lämmin ruoka tai salaatti
- vain 1 lämmin ruoka/pvä, vain 1 annos eli ei saa santsata
iltapalaksi jugurttia marjoilla ja myslillä tai puuroannos
Lisäksi 1 tunnin kestävä liikuntahetki 5:nä päivänä viikossa(sauvakävely (ilmaista!), jumppa
tms.). Hedelmiä, vihanneksia ja marjoja saa syödä niin paljon kuin haluaa. Ei kahvileipiä, makeisia, sokerijuomia!
Jos aamulla on nälkä on ateriarytmisi kunnossa.
Ruokailun pitää olla aamupainotteista. Välipalat pois, jos vatsa on koko ajan täysi, ei laihdu!
Perjantaina ja lauantaina saa herkutella.
Vettä ja vissyä, jos on kamala nälkä. Vatsa tottuu pian vähempään ruokaan. Itse olen laihtunut näin 8 kiloa huhtikuusta. Kaikki pystyvät laihtumaan, jos on todella halua!
Vaikeimmin lähtevät muutamat ylimääräiset kilot.
Masennus helpottuu kun saa itseensä kontrollin.
Olen jo vähän aloittanutkin kutakuinkin tällä neuvomallasi tyylillä. Ja turvotus vatsasta on kyllä vähentynyt..joten vatsamakkarakaan ei tunnu niin järkyttävältä = ).
Pieniä annoksia ja sopivia ruokavälirytmäjä olen itselleni taas iskostanut ja tarkkaillut syömisiäni.
Pullasta tms. makeasta ei huolta..en ole niiden perso koskaan ollut. Ainut mitä saan seurata,niin on suolaisten syönti. Mistä se suolaisen halu aina tuleekin? Liikunnassa kuluneideen suolojen puutteesta vai mistä? Pari keittokinkkusiivua on yleensä auttanut asiaan. Ei varmaan kovin paha synti.
Toivottavasti saan vähän painoa alaspäin..ennen kuin olo on kuin omenalla..posket punaiset ja siemenet sisässä..heh =)
Heippa,
Ei sinulla tuota painoa ole niin paljoa, että se huomattavasti haittaisi raskautta. Veriarvoja tietenkin tarkkaillaan mahdolisen raskausdiabeteksen varalta.
Se että on raskaana ei tarkoita sitä, että täytyy syödä pienen pitäjän edestä. Esimerkkinä ystäväni, jolla oli pieni pelko raskausajan diabetekestä. Hänelle tehtiin ruokavalio jota hän noudatti ja painoa tuli lisää neljä kiloa. Hän harrasti kevyttä liikuntaa ihan synnytykseen saakka.
Niin kyllähän minä sen tosiseikan tiedän, ettei oikeasti sitä tarvitse ns. kahden edestä syödä. Normaali ruokamäärä riittää..olikohan se nyt esim. yhden viilipurkin kalorimäärän verran (n.200kcal) energian tarve todellisuudessa kasvaa loppuraskauden aikana. Jos oikein muistan.
Mutta tuleekohan sitä kaikenlaisia mielihaluja ja miten niistä pääsee yli? Olen kuullut kavereilta ja tutuilta mitä omituisempia mielitekoja raskauden edetessä.
Liikuntapuoli ei ole minulla ongelma..siitä pitää huolen 2 koiraa..=)..ja tykkään muutenkin kuntoilla.
Ainut toi syömäpuoli huolettaa jo näin etukäteen, kun on noista minunkin kavereista useampikin saanut muksun ja kiloja on kertynyt joillekin valtaisasti raskauden aikana..ja vieläkin kantavat näitä vararavinteita mukanaan..vaikka raskaudesta on jo yli vuoden. Että eikö se imetys yhtään kuluta näitä raskauskiloja? Tai sit ongelma taitaa olla syömisissä.
Tiedän ettei raskaus merkitse sitä, että kaikki ruokailutottumukset pitää lyödä lekkeriksi ja mätätä ruokaa ihan holtittomasti. Mutta jokin siinä kuitenkin arveluttaa..ehkä ne mahd. mielihalut. Tuleeko niitä miten paljon ja osaanko pitää kontrollin niissä..ettei mopo ns. karkaa käsistä?
Ymmärsiköhän tästä nyt kukaan, mitä yritin sanoa..? =)