Barbie nukke

Ulkonäöltään ei todellajkaan tartte olla edes lähelläkään täydellistä!

Kunhan olis hellä ja rakastava luonne ja riittävän aloitekykyinen että uskaltaa soittaa ja tutustua eikä piiloutua "emmä soita tuntemattomille" -pelon taakse.

Soita ja tutustu: 044 567 0800.

huom: En vastaanota tekstiviestejä, ne menevät suoraan bittiroskikseen. Soita siis jos haluat tutustua.

Täältä kun löytäisit aidosti hellän ja rakastavan miehen. Onko sinulla varaa heittää sellainen menemään vain siksi, ettet uskalla tutustua tuntemattomiin ?

Itselläni on kyllä ihan samanlaiset fiilikset noiden 'ihannemies'-palstan juttujen takia. Eli eipä pidä kummankaan sukupuolen osoitella toista sormella; pinnallisuus on ihan sukupuoleen liittymätön asia ja luultavasti jokaisella on jonkinlainen rima mahdollisen kumppanin ulkonäön suhteen. Itselläni tuo rima on aika matalalla, mikä on hyvä, koska puolestaan luonteeseen liittyvä rimani on todella korkealla. Jos miehellä tai naisella on matala rima luonteen suhteen ja yksilö itse on 'ylempää tasoa', eli hyvännäköinen ja ekstrovertti, hänellä on varaa vaatia täydellistä ulkonäköä kumppanilta. Fiksua se ei ole, mutta toisaalta jokainen menköön omien intressiensä mukaan. Niin pinnallisista ihmisistä tuskin itsekään olisit kiinnostunut?

Sitten vielä sellainen seikka, että ulkonäköä enemmän sekä miesten että naisten kumppanikriteereissä korostuu mielestäni ekstroverttius eli ulospäinsuuntautuneisuus. Unelmamies/nainen tuntuu monelle olevan yhdistelmä itsevarmuutta ja hyvää ulkonäköä, ja muuta ei sitten tarvitakaan. Tämä on ikävämpi juttu, koska itse olen introvertti ja vaikka olenkin omasta mielestäni söpö (ei komea), ei siitä ole mitään iloa, koska hyvä ulkonäkö ei korvaa sosiaalisuuden puutetta samalla tavalla kuin ylisosiaalisuus voi hyvinkin korvata ulkonäöllisiä puutteita.

Olen lueskellut huvikseni tätä palstaa ja tämä ei todellkaan ole heilauttanut itsetuntoani mihinkään suuntaan. Ei itsetunto voi olla muiden mielipiteistä kiinni! Vai haluatko sinä ulkonäöllisesti täydellisen miehen jonka kanssa ei ole mitään yhteistä ja päässä ei liiku kuin silmät ja suu? Eikö kumppanin valinnassa ole tärkeintä kahden ihmisen välinen kemia/huumorintaju/luonne? Toki ulkonäköön kiinnitetään ensiksi huomiota mutta ei silti haeta täydellistä barbienukkea.

ei todella tarvi olla barbie, eikä täydellinen.
te naiset vain hermoilette ihan turhaa, jos
olet omasta mielestäsi keskinkertainen olet
luultavasti ihan hyvännäköinen. teillä naisilla
on ihmeellinen taito nähdä itsessänne ihan käsittämättömiä puutteita.

lisäisin vielä että todella kauniit naiset ovat
usein todella rasittavia. suorastaan kusi on noussut päähän, ei kaikilla mutta monilla.

Eiköhän se luonne ole tärkein. En ole minkään perinteisen kauneusihanteen mukainen, mutta olen suht tyytyväinen itseeni ja mieheni pitää minua kauniina. Luulisin, että tuollaiset täydellisyyskuvitelmat menevät aikuistumisen myötä ohi. Oma kaveripiirini on enimmäkseen miehiä, ja he eivät huomaa läheskään kaikkia vikoja, joita naiset omasta ulkonäöstään muka löytävät. Stop liialle itsekriittisyydelle.

Jos ahdistut netissä surffailemisesta, naistenlehtien (tai miestenlehtien) katselusta ym, yritäpä välttää niitä jonkin aikaa.

-Barbin pituudesta 2/3-osaa on jalkoja

-Barbin kaula ei riitä kannattelemaan päätä

-Barbin vyötärö on ainoastaan hieman leveämpi naama, jossa silmät sijaitsevat suhteettoman reunalla kallossa

-Barbin takapuolen lihakset eivät ole riittävän vahvoja normaaliin liikkumiseen suhteettoman pitkillä jaloilla.

-Barbin hartiat ovat niin etäällä toisistaan, että Barbin lihaksettomat kädet ovat lähinnä roikkuvat koristeet.

Ja vakavin haitta lienee, että Barbilla ei ole peräaukkoa sen kummemkin kuin vaginaakaan. Elämiskelpoisuus on siis hyvin rajallinen.