Vittu kun tuo ammattilainen ja delius ja eräät muut ovat joka päivä täällä suuna päänä
akitoimassa ja menee kallista aikaa. Asia on kyllä niin että ihmisellä ja vain ihmisellä on kyky puhua ja joillakin jopa kirjoittaa, kuten näkyy. Siten ihmisyhteisössä kaikki muu on alistettu sanoille ja lauseille ja niitten esittämille tunteille ja tapahtumille. Musiikki taas on primitiivisempää ja sen ainoana tehtävänä on tehdä sanoille ja kertomuksille taustaa. Instrumenttimusiikki sellaisenaan on turhaa, eikä sellaisesta kannata täällä keskustella, se kuolee aikanaan pois yhtenä evoluution epäonnistuneista päätepisteistä. Sellaiset keskustelijat pitää kylmästi bännätä ulos tältä palstalta. Jo alkaa sanallista laulua tulla niittenkin suusta kun tosipaikka tulee.
akitoimassa ja menee kallista aikaa. Asia on kyllä niin että ihmisellä ja vain ihmisellä on kyky puhua ja joillakin jopa kirjoittaa, kuten näkyy. Siten ihmisyhteisössä kaikki muu on alistettu sanoille ja lauseille ja niitten esittämille tunteille ja tapahtumille. Musiikki taas on primitiivisempää ja sen ainoana tehtävänä on tehdä sanoille ja kertomuksille taustaa. Instrumenttimusiikki sellaisenaan on turhaa, eikä sellaisesta kannata täällä keskustella, se kuolee aikanaan pois yhtenä evoluution epäonnistuneista päätepisteistä. Sellaiset keskustelijat pitää kylmästi bännätä ulos tältä palstalta. Jo alkaa sanallista laulua tulla niittenkin suusta kun tosipaikka tulee.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos tuo puhe nyt onkin evoluution viimeisintä kerrostumaa, niin ei se sentään tee aiempia turhiksi!
Sydän sykkii ihan entiseen malliin vaikkei suu kävisikään. Musiikki (instrumentaalimusiikkikin) kyllä vaikuttaa hyvinkin paljon noihin vanhempiinkin aivojen rakenteisiin. Laulumusiikkikaan ei aktivoi pelkkää puhekeskusta. Muutenhan voisi siitäkin jättää tuon melodisen ja rytmisen elementin pois ja nautiskella musiikista ihan vaan sanoja lueskelemalla. Tai vaikka tätä keskustelupalstaa. (Ehkei nyt sentään, Delius ja Ammattilainen pitävät nautinnon loitommalla...)
K.B.
Sinänsä hassua että F Deliuksesta yleensä ottaen jaksaa vaahdota. Hän ei eroa aikalaistensa elokuvasäveltäjien saavutuksista mitenkään tai edukseen tusinasävellysten joukossa.
Vaikutesuunnat ovat selvät.
Hassua että joku muu kuin suuri maetro tohtii sanoa noin, minä kun olen kuullut aivan muuta hänen musiikinsa korkeasta kvaliteetista ja Beecham piti häntä rakkauden viimeisenä apostolina. Mutta oma sydän ja älyn mukaisesti tahtoa kiihoittavat sydämenliikkeet jotka heijastubat objektivoituneina tumteina opuhtaan mielteen alueelle öälyn kirkkaalle kuvastimelle tahtomisen vastineita kiihdyttäessään sen olion sinänsä itsensä ollessa kokonaan pois tajunnasta tungettuna jolloin se tuskaisimmassakaan soinnussa ei tuota oikeata kärsimystä vaan aina mielihyvää ja nautintoa kivuliaassakin musikillisessa informaatiossaan joka välittää assosiaatioita menneisiin koettuihin järkytyksiin nauttiessamme erään ihmisen katatrofin sublimoinnista katharsiksena jolloin oma tahtomme ja älymme puhtaalle kuvastimelle projisoiotuneet sublimoituneet sydämenliikkeet vaihtavat paikkaa ennekä tiedoitse olevamme oma itsemme puhtasti tiedoitsevina