Monissa yhteyksissä(esim elixir ohjelma) neuvotaan kohottaan peruskuntoa matalatehoisella treenillä.Mitä tapahtuu sitten jos treenailee kuntonsa ylärajoilla useimmiten?kehittääkö se lainkaan mitään,kai edes hapenottokyky paranee?
miten on?
ola
10788
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
mutta peruskestävyys ei kohene ilman noita matalatehoisia pitkäkestoisia harjoitteita.
ainakin saat rasitusvammoja ennen pitkää tai ajaudut ylikuntoon. peruskestävyysharjoitteluhan toimii myös palauttavana harjoitteluna ja myös siksi se on tärkeää.
Harjoittelun periaatteet ovat yksinkertaisia ja sekä maalais- että kaupunkilaisjärjellä ymmärrettäviä:
1. kehityt nimenomaan siinä asiassa mitä harjoittelet (harjoitusvaikutuksen spesifisyyden periaate);
2. jotta kehittyisit, harjoittelun on vaadittava elimistöltä enemmän kuin mitä se on tottunut antamaan (ylikuormitusperiaate);
3. harjoittelun aiheuttamaan ärsykkeeseen sopeutuakseen elimistö vaatii harjoitusten välillä riittävästi lepoa (levon ja harjoittelun vuorottelun periaate).
Matalatehoinen harjoittelu kehittää kestävyyttä, mutta vain jos harjoittelu on riittävän pitkäkestoista. Kovatehoinen harjoittelu kehittää maksimaalista hapenottoa, nopeutta ja/tai voimaa, mutta vain, jos se on riittävän kovatehoista. Jos esim. tavoitteenasi on tulla hyväksi kympin juoksijaksi, sinun on harjoitettava kestävyyttäsi juoksemalla reilusti kymppiä pitempiä matkoja hiljaisella vauhdilla; kehitettävä nopeuttasi juoksemalla lyhyitä harjoitteita tosi kovaa; ja kehitettävä vauhtikestävyyttäsi juoksemalla pitkähköjä matkoja suunnilleen kympin kilpailuvauhdilla. Nämä kolme harjoitetta kehittävät kaikki eri osa-alueita, jotka yhdessä määräävät hyvyytesi kympin juoksijana.
Lisäksi tarvitaan tietenkin riittävästi lepoa, sitä enemmän, mitä kovempaa harjoitellaan, ja sitä enemmän, mitä huonompi peruskuntotasosi on. Luultavasti liian vähäinen lepo on yleisin ongelma huonosti menevässä harjoittelussa, toiseksi suurin liian kovat tehot liian aikaisin (useimmiten nämä kaksi taitavat esiintyä yhdessä, tavallaan saman asian eri puolina).
Käytännössä kunnon rakentaminen pitää aloittaa peruskestävyydestä eli kyvystä harjoitella pitkään matalilla tehoilla. Seuraavana vaiheena kuvaan tulee vauhtikestävyys, ja viimeisenä maksimaalinen kestävyys ja nopeus.
Edellä oleva on yksinkertaistettuna harjoittelun koko kuva. Yksilöllisiä eroja on paljon, vaikuttavina tekijöinä esim. ikä, lähtötaso, perinnölliset ominaisuudet jne. Siksipä kaikki harjoitusohjelmat olisikin tehtävä yksilöllisesti ja paras valmentajasi on kykysi kuunnella oman elimistösi viestejä.
Lueskelemalla esim. alempana tällä palstalla käytäviä debatteja huomaat, että näinkin yksinkertaisista asioista on olemassa hyvin erilaisia näkemyksiä ja usein perusasiat pääsevät unohtumaan nippeliasioista kinasteltaessa. Vanhan sanonnan mukaan: mitä tarkemmin katsoo, sitä vähemmän näkee. Hyvä kunto on kokonaisuus, jossa voidaan painottaa hyvinkin eri ominaisuuksia, mutta silti ennenkaikkea kokonaisuus.
Vielä sen verran lisättäköön, että tietenkin olennainen kysymys on myös: mitkä ovat tavoitteesi? Tuo tuppaa helposti unohtumaan, kun on itse tottunut katselemaan asiaa omista lähtökohdistaan (minä kestävyysjuoksijan vinkkelistä)! On selvää, että pikamatkurila, maratoonarilla, jalkapalloilijalla ja nyrkkeilijällä on aivan erilaiset harjoitteluohjelmat, joissa painotetaan eri asioita. Periaatteet ovat silti kaikessa harjoittelussa samat.
Jaa, olisihan sitä voinut vastata siihen alkuperäiseen kysymykseenkin. Joskus unohtuu vähän saarnaamismoodi päälle... :o)
"Mitä tapahtuu sitten jos treenailee kuntonsa ylärajoilla useimmiten?kehittääkö se lainkaan mitään,kai edes hapenottokyky paranee?"
Jos tarkoitat että harjoitellessasi vedät täysillä sen aikaa kuin jaksat, tapahtuu käytännössä hapenottokyvyn ja maksimikestävyyden paranemista. Selityksenä on harjoitusvaikutuksen spesifisyys ja ylikuormitusperiaate (treenaat niin kovaa/kauan kuin jaksat > harjoitus parantaa maksimaalista suorituskykyä ja kestävyyttä). Jos peruskuntosi on huono, on palautumisesi on kuitenkin hidasta. Et saa harjoitteista parasta mahdollista hyötyä ja jos et malta levätä riittävästi, ajaudut hyvin nopeasti ylirasitustilaan eli ns. ylikuntoon. Käytännössä saattaa olla niin, että et pysty harjoittelemaan niin usein että kuntosi todellisuudessa nousisi. Pahimmassa tapauksessa siis koko liian kova harjoittelu menee totaalisesti hukkaan.
on mulla varmaan jotain pohjakuntoakin jo siunaantunut,enkä mä vedä joka lenkkiä kieli vyön alla.Mutta tuo juttu alkoi askarruttaa kun olen nyt jonkin aikaa käyttänyt Polarin personal trainer palvelua.Mun milestä sen koneen antamat treenit ei oikein hyvin tue tuota lakia.Annetut treenit on kyllä vaihtelevia,mutta kevyikin treenikerta on aika lyhyt,vain 70min....NIIN ja mistä Matti Meikäläinen voi sitten tietää että pohjakunto on ok?
hei, miten siitä saa ne henkilökohtaiset treenivinkit? minä en ole löytänyt niitä mistään. ainoastaan harjoituspäiväkirjan.
vinkkinä sinulle ehdotan, että käyt tekemässä tasotestin esim. urheiluopistolla tms. saat tietää maksimaalisen hapenottokykysi, maksimisykkeesi, aerobisen ja anaerobisen alueen rajasi, ym. ja samalla voit kysäistä testin tekijältä juuri sinulle sopivia harjoitteluohjeita.
ne siinä kotisivullasi ole?se termi"henkilökohtaiset vinkit" vaan lupaa liikoja,eiköhän ne oo miltei kaikilla samat.Mulla on tämän päivän vinkkinä "miksi kannatta liikkua"
nyt kässäsin. henkkoht ohjelmaa ei minulla ole, koska olen rekisteröitynyt kilpaurheilijana. sivut ovat erilaiset kuntoilijoilla. itse luen itseni johonkin näiden kahden välimaastoon, mutta sellaista vaihtoehtoa ei valitettavasti ollut...
en tunne tuota Polarin palvelua. Luulisin kuitenkin, että tällaiset suurelle yleisölle tarkoitetut palvelut ovat aika maltillisia suosituksissaan - tarkoitushan on tässä tapauksessa myös saada harjoittelu tuntumaan helpolta ja kunto hyvältä, kiitos ostamasi kalliin sykemittarin!
70 minuuttia kevyen harjoituksen kestona ei ole järin paljoa, mutta kyllähän aloittelijalla siinäkin on tekemistä. Ja muistetaan taas, että tavoitteet voivat olla erilaiset. (Itse en alle tunnin harjoitteita teekään, mutta minähän harrastankin kestävyysjuoksua.) Jos sinusta tuntuu, että 70 minuuttia on sinulle liian vähän, niin voithan vähitellen pidentää siitä. Mutta tee kaikki muutokset treeniohjelmaan maltillisesti ja seuraa muutoksen vaikutusta riittävän pitkään. Muuten käy helposti niin, että kovennat treenaamista viikko viikolta kun "ei tunnu missään" ja sitten pam, eräänä kauniina päivänä huomaat olevasi totaalisen puhki!
Mistä sitten tietää onko pohjakunto OK? Tai oikeammin: mistä tietää, että harjoittelee juuri itselle sopivalla tasolla? No, lähinnä tietysti siitä, että kehitystä tapahtuu eikä ylikunto iske. Jos palautuminen on hidasta, treenaaminen alkaa tympäistä ja olet aina väsynyt, on syytä keventää! Omat fiilikset ovat tärkein palautteen antaja, mutta on hyvä tehdä jonkinlaisia vakioituja kuntotestejä silloin tällöin. Esim. jokin vakiolenkki, jonka vedät niin kovaa kuin pystyt ja vertailet tulosten kehittymistä. Jos vielä teet testejä eri pituisilla matkoilla, esim. 400, 1500, ja 10000 m, saat käsityksen myös siitä, miten eri osa-alueet kehittyvät. Käsittääksenihän Polarin sykemittareissa (ainakin niissä kalliimmissa malleissa) on muuten jonkinlainen "kuntotesti" itsessäänkin?