Laki ja ministeriön ohjeet säätelevät työvoimapolitiikkaa. Nyt on kuitenkin päässyt käymään, niin ettei laissa säädettyjä keinoja ihmisten työllistymisen edistämiseksi käytetä ollenkaan tehokkaasti. Kysymys on rahasta ja resursseista. Ainoastaan kepitys on otettu käyttöön ja muut laissa ja ministeriön ohjeissa säädetyt keinot on käytännössä jätetty sivuun.
Finlexistä löytyy lait ja ministeriöstä saa ohjeita ja niitä löytyy myös netistä. Kun niitä lukee ei voi muuta kun ihmetellä. Ministeriö on laatinut tilastoja koskien työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuutta, minulla oli mahdollisuus tutustua niihin, eivät taida olla yleisesti vielä jaossa.
Noin karkeasti ottaen noin siin kymmenen prosenttia ja alle sen on se joukko, joka mainittujen toimenpiteiden jälkeen työllistyy työmarkkinoille.
Siis tulos on järkyttävän huono. Vielä kun tutkii kuukausittaisia työllisyystilastoja niin on keskimäärin noin neljä työnhakijaa per työkkärissä avoinna oleva työpaikka. Eli vaikka kaikki vapaat paikat täytettäisiin olisi vielä iso joukko työttömiä.
Kohta on nousukausi ohi, jos ei nytkään työvoimapolitiikka toimi ollenkaan, niin miten huonoksi tilanne menee kun tulee lama.
Yhtenä triviaaliesimerkkinä heikosta työvoimapolitiikan hoidosta voisi mainita nämä kuuluisaksi tulleet työnhakusuunnitelmat. Näistä oli tehty tutkimus ministeriölle, jossa todettiin, ettei niitä joko laadita ollenkaan tai laaditaan puutteellisesti suurimmassa osassa tapauksista.
Se mitä laki ja oheet säätävät työnhakusuunnitelmasta saa kuullostamaan asian todella hienolta. Kuitenkin käytännön toteutus näyttää todelliselta pelleilyltä.
Finlexistä löytyy lait ja ministeriöstä saa ohjeita ja niitä löytyy myös netistä. Kun niitä lukee ei voi muuta kun ihmetellä. Ministeriö on laatinut tilastoja koskien työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuutta, minulla oli mahdollisuus tutustua niihin, eivät taida olla yleisesti vielä jaossa.
Noin karkeasti ottaen noin siin kymmenen prosenttia ja alle sen on se joukko, joka mainittujen toimenpiteiden jälkeen työllistyy työmarkkinoille.
Siis tulos on järkyttävän huono. Vielä kun tutkii kuukausittaisia työllisyystilastoja niin on keskimäärin noin neljä työnhakijaa per työkkärissä avoinna oleva työpaikka. Eli vaikka kaikki vapaat paikat täytettäisiin olisi vielä iso joukko työttömiä.
Kohta on nousukausi ohi, jos ei nytkään työvoimapolitiikka toimi ollenkaan, niin miten huonoksi tilanne menee kun tulee lama.
Yhtenä triviaaliesimerkkinä heikosta työvoimapolitiikan hoidosta voisi mainita nämä kuuluisaksi tulleet työnhakusuunnitelmat. Näistä oli tehty tutkimus ministeriölle, jossa todettiin, ettei niitä joko laadita ollenkaan tai laaditaan puutteellisesti suurimmassa osassa tapauksista.
Se mitä laki ja oheet säätävät työnhakusuunnitelmasta saa kuullostamaan asian todella hienolta. Kuitenkin käytännön toteutus näyttää todelliselta pelleilyltä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
''Ainoastaan kepitys on otettu käyttöön''
Se on niin, että köyhälle keppiä, rikkaalle porkkanaa, esim. verohelpotuksia, niin kuin viimeksi metsänomistajille.
''Noin karkeasti ottaen noin siin kymmenen prosenttia ja alle sen on se joukko, joka mainittujen toimenpiteiden jälkeen työllistyy työmarkkinoille.''
No, eihän päätavoite olekaan työttömän työllistyminen, vaan yritysten tukeminen ja palkkatason alentaminen.
''Kohta on nousukausi ohi''
Sehän on jo. Asiasta vain vaietaan, jotta kansa ei lopettaisi kuluttamista. Tilanne on verrattomasti pahempi kuin mitä annetaan päättäjien taholta ymmärtää.
''miten huonoksi tilanne menee kun tulee lama''
Luultavasti miljoonan työttömän raja menee rikki. Sitä tietysti yritetään peitellä kaikin mahdollisin tavoin, kuten kyykyttämällä työttömiä erilaisissa toimenpiteissä.