Olen melko yksin työpaikallani, kukaan muu ei juuri tee vastaava työtä. Ainoa osastoni edustaja, siis. Monet ovat luonteeltaan hyvin erilaisia kuin minä, olen ns. hiljainen hissukka. Muut eivät myöskään tunnu oikein ymmärtävän mitä teen ja mihin aikani käytän.
Olen joutunut erityisesti erään miespuolisen työtoverini hampaisiin. Ko. henkilöllä ei ole tapana kaunistella kommenttejaan (usein selän takana lausuttuja) ja minussa moni asia tuntuu ärsyttävän. Esim. akateemisuuteni. Kyseinen ihminen vielä esimiesasemassa (ei kuitenkaan minun, onneksi).
Tunnen, etten ole oikein päässyt työyhteisöön mukaan ja alan olla väsynyt pinnistelemään tullakseni hyväksytyksi. Olen ollut kiusattu aiemminkin ja haluaisin vain vetäytyä omaan rauhaan. En ymmärrä ihmisiä, jotka ehdoin tahdoin tekevät työtoverin olon epämukavaksi ja yrittävät saada jotkut suljetuksi ulkopuolelle. Työpaikan vaihtaminenkaan ei taitaisi auttaa, joka paikasta löytyy vastaavia. Pidän sitä paitsi itse työstäni ja koen sen haasteet mielekkäinä. Mitä tehdä?
Olen joutunut erityisesti erään miespuolisen työtoverini hampaisiin. Ko. henkilöllä ei ole tapana kaunistella kommenttejaan (usein selän takana lausuttuja) ja minussa moni asia tuntuu ärsyttävän. Esim. akateemisuuteni. Kyseinen ihminen vielä esimiesasemassa (ei kuitenkaan minun, onneksi).
Tunnen, etten ole oikein päässyt työyhteisöön mukaan ja alan olla väsynyt pinnistelemään tullakseni hyväksytyksi. Olen ollut kiusattu aiemminkin ja haluaisin vain vetäytyä omaan rauhaan. En ymmärrä ihmisiä, jotka ehdoin tahdoin tekevät työtoverin olon epämukavaksi ja yrittävät saada jotkut suljetuksi ulkopuolelle. Työpaikan vaihtaminenkaan ei taitaisi auttaa, joka paikasta löytyy vastaavia. Pidän sitä paitsi itse työstäni ja koen sen haasteet mielekkäinä. Mitä tehdä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
...mistä saa toimintaohjeita.
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Aihesivut/Henkinen hyvinvointi/Tyoyhteison hyvinvointi/Tyopaikkakiusaaminen.htm
En itse ainakaan välitä pinnistellä tullakseni hyväksytyksi. Mielestäni ei kannata ajatella, että olisi tyyppiä, joka ajautuu kiusattavaksi tai vetää puoleensa kiusaamista. Kiusaajaluonteita on vain niin paljon ja kiusaaminen on yleistä, syyt löytyvät näiden ihmisten kummallisesta ja nurjasta ajatusmaailmasta. Voisiko tässä työpaikassa epäasiallisuus olla kuitenkin siedettävällä tasolla, ja kun pysyttelet sopivasti omissa oloissasi ja keskityt lähinnä vain työhösi ja nauttimaan onnistumisista siinä, niin jää vähemmän aikaa huomioida muiden sanomisia. Eivätköhän nämä huomauttelijat yms. ole aika lailla samanlaisia eläkkeelle pääsyn jälkeenkin, jos ihmettä ei tapahdu. Jätä kommentit omaan arvoonsa, älä ota "kakkapaketteja" vastaan. Tällä miehellä on luultavimmin ongelmia suhteessa ammatilliseen itsetuntoon ja naisiin - erityisesti vaimoon, joka osoittaa selvästi inhonsa... Näitä on nähty.
Edellinen kijoittaja totesi osuvasti, että kiusaajia on joka paikassa. Heillä on luonteenpiirteissä enemmän yhtäläisyyttä kuin kiusatuksi tulleilla. Valtaosa kokee kiusatun alitajuisesti ainakin uhkaavan asemaansa ja kiusaus on keino, primitiivinen, töniä uhkaa kauemmaksi. Tämän keinoina on mitätöinti jotta uhkasi olisi pienempi. Usein syynä on ammatillinen pätemättömyys, henkilökohtaiset ongelmat ja valitettavan usein koulutus. Nähtävästi sinulla on jotain sitä mitä kiusaajaltasi puuttuu. Mutta valitettavasti jokaisessa työyhteisössä on aina joku, joka tilaisuuden tullen kärkkyy mahdollisuutta kohottaa omaa asemaansa. Usein naiset myön nokittelevat asioista, joilla ei pitäisi työhön olla merkitystä. Miesten naisiin kohdistuvan kiusaamisen taustat ovat yleensä hyvin henkilökohtaisia ja juontuvat heidän omista heikkouksistaan. Heikko mies koettaa alistaa naista, kun ei muuhun pätemiseen pysty. Suomessa sanoisin, että se on myös itsetunto ja kasvatuskysymys ja myös sivistyneisyyden mitta. Koulutus ei takaa sivistystä. Ei liene ihme, että maassamme myös mielenterveysongelmat ovat nousussa. Kun jaksaisit muistaa, että kiusaaja on kuitenkin heikommassa asemassa. Terve, ammatillisesti ja muutoin itsetuntoinen ihminen ei toimi niin. Se ei paljoa lohduta mutta voisi ajatella, että sinä et vielä ole siinä jamassa joten ole kiitollinen ja nosta pää pystyyn ja hoida hommasi. Vedä kuitenkin raja sille mitä siedät. Nuppivikaiset kynnysmatoksi ei kannata ryhtyä.
ja antoivat ajattelemisen aihetta!
Tiedän miltä Sinusta tuntuu, olen ollut joskus työpaikkakiusaamisen uhri. Ja olin riistää itseltäni hengen.
Enää en ole,olen käynyt monia Terapioita ,ja osa toisten ihmisten sairaalloisen luonteen takia.
Nykyään jos mua kiusattaisi,en takaisi mitä teen,siks kun oon aika äkkipikainen.
Hyvää jatkoa Sinulle .Kyllä Sinä pärjäät!
Kaikkein pahinta on se kun esimies menee pahaa tahtovien taakse,kokoo paikalle luottamusmiehet,työsuojeluvaltuutetun ym.joukkoa ja sitten ripitetään se yksi, millä ei ole täysin edes tietoa miksi istuu paikalla ja mitä on tehnyt tai tekemättä jättänyt.Ei kysytä asioista suoraan vaan kovasti järjestellään asioita,"että kaikilla olisi kivaa töissä".Lisäksi esimies kertoo alkajaisiksi kaikille luottamuksellisesti aiemmin käymämme keskustelun.Olen tehtävääni hyvin koulutettu ja pitkä työkokemus,olen yrittänyt puuttua epäkohtiin ja siitä painostus alkoi.Minua kiellettiin suoraan puuttumasta epäkohtiin ja lisäksi ilmaisen itseäni niin huonosti, että ihmiset pahoittavat mielensä eivätkä uskalla edes neuvoa minua.Esimies on käskenyt minua muuttumaan.Ei ole koskaan kysytty suoraan tilanteista joten en ole saamaani kohtelua myöskään esimiehelle kertonut ja tuskin minua uskottaisikaan, hän on kantansa valinnut.Saa nähdä miten pitkään jaksan!Tässä paikassa olen ollut vajaa vuoden.