Mitä ajattelet sellaisesta poikamiehestä jolla on ollut ihan oikeasti tod.paljon elämänsä aikana irtosuhteita, mutta hän (LUE: minä) olis nyt ehkäpä valmis asettumaan aloilleni, kun yks kiva ja symppis nainen on kolahtanut ihan kybällä.
Haluaisitko tietää jotain mun menneisyydestäni? Mitä? Mitä taas et?
Entäs mitäs ajattelisit jos olisimme kahdestaan kantakapakassani ja siellä tapaisin illan aikana entisen öööööh *hoidon* jonka kanssa ollaan useasti harrastettu seksiä mutta ei me olla varsinaisesti seurusteltu. Olisitko mustasukkainen?
Haluaisitko tietää jotain mun menneisyydestäni? Mitä? Mitä taas et?
Entäs mitäs ajattelisit jos olisimme kahdestaan kantakapakassani ja siellä tapaisin illan aikana entisen öööööh *hoidon* jonka kanssa ollaan useasti harrastettu seksiä mutta ei me olla varsinaisesti seurusteltu. Olisitko mustasukkainen?
Vastaukset 24
Vanhimmat
on ollut samalla paikkakunnalla paljon ois pieni varoitus paikallaan ennenkuin joku muu ehtii varoittelemaan.
Jos tietäisin irtosuhteista haluaisin tietää kuinka kauan olet elänyt "hiljaiseloa" eli oletko varmasti rauhoittunut.
Muuten ei menneisyys kiinnostais.
En usko että voisin olla kiinnostunut tällaisesta miehestä.
Näin yleisesti.. mielestäni ihmiset eivät paljon muutu ja jos on tietyt asiat kiinnostaneet pitkään (esim. juuri nämä yllämainitut irtosuhteet, tms) niin heidän arvomaailmansa on siis tietynlainen.
Jos olisin matkan varrella jopa hieman aikuistunut ja haluaisin esim. saada jo omia lapsia? Ja nyt olisin sitten löytänyt sellaisen sopivan/kunnollisen naisen joka voisi olla näiden tulevien lasten äiti.
"Ja nyt olisin sitten löytänyt sellaisen sopivan/kunnollisen naisen joka voisi olla näiden tulevien lasten äiti."
Sinä haluaisit 'kunnollisen' naisen? En tiedä mitä sinä sisällytät tähän määritelmään, mutta mielestäni sinun pitäisi hyväksyä myös sellainen nainen jolla on ollut yhtä monta irtosuhdetta kuin sinullakin. Tuntuu että 'kunnollinen' määritelmän alle laitetaan useimmiten ne naiset joilla ei ollut ainakaan kovin monta miestä.
(itse en ota kantaa siihen, mitä kunnollisella sitten tarkoitetaan)
..että mies kuin mies pystyy harrastamaan irtoseksiä lähes millaisen naisen kanssa tahansa jos vaan on puutteessa.
Kokonaan toinen juttu on sitten se olisiko tällaisesta naisesta mahd. myöhemmin jopa yhteisten lasten äidiksi? Millainen *maine* tällä naisella on toisten miesten keskuudessa jne..
Tällaista tää miesten kaksinaismoralismi vaan on, kun ollaan ihan rehellisiä.
ja juuri tätä en ymmärrä. Kaikki miehet eivät kuitenkaan ajattele näin.
Mielestäni läheskään kaikki miehet eivät myöskään pysty "harrastamaan irtoseksiä lähes millaisen naisen kanssa tahansa jos vaan on puutteessa." Sehän on oman itsensä alentamista, eikö vaan? Vähän samaan tapaan kuin, että parempi pysyä nälkäisenä kuin syödä p....a?
Alkuperäiseen aiheeseen viitaten, naisen tulisi kyllä tietää kaikki kumppanistaan, muuten jos hän (todennäköisesti) saa tietää asiasta myöhemmin eikä hyväksy sitä niin silloin on jo molemmilla paljon enemmän pelissä ja paljon enemmän menetettävänä. Voi olla että hän hyväksyy kaiken jos saa tietää nyt, mutta jos paljastuu että salailit asioita niin se voi myöhemmin osoittautua suuremmaksi ongelmaksi. Suhteella tulisi olla hyvä pohja ennen kaikkea ja sellainen voi olla olemassa vain silloin kun kumppanista tietää kaiken.
..."mielestäni läheskään kaikki miehet eivät myöskään pysty "harrastamaan irtoseksiä lähes millaisen naisen kanssa tahansa jos vaan on puutteessa." Sehän on oman itsensä alentamista, eikö vaan?"
Vastaus: eikä ole.
Sinkkumies joka ei halua/kykene satunnaisiin irtosuhteisiin omaa tod.näk. kristillisen maailmankatsomuksen. Tai sitten hänellä on jotain potenssiongelmia tai vast.
__
..."naisen tulisi kyllä tietää kaikki kumppanistaan, muuten jos hän (todennäköisesti) saa tietää asiasta myöhemmin eikä hyväksy sitä niin silloin on jo molemmilla paljon enemmän pelissä ja paljon enemmän menetettävänä."
Entäs jos mies on haluton kertomaan menneisyydestään? Asenne on: mennyt on mennyttä eikä se/ne enää muuksi muutu.
tuli ekana mieleen "sellaisista naisista". Eikö se "mahdollinen maine toisten miesten mielestä" ole kuitenkin vähän sellainen juttu, että jos sen antaa häiritä niin ei taida kovin häävillä pohjalla olla koko suhde. Ehkä voisi myös miettiä sitä miehen mahdollista itsetuntoa, antaako ulkoisten asioiden vaikuttaa minkä verran itseensä ja siihen mahdolliseen suhteeseen? Sen naisen kanssahan sitä seurustellaan, ei kenenkään muun. Vai olenko ihan eksyksissä?
No kuitenkin, mulla tulisi ekana mieleen että jatkaisiko "sellainen nainen" mahdollisesti myöhemminkin, senkin jälkeen kun mahdolinen lapsi on tehty, entisenlaista elämää. Olisiko hän kykenevä hoitamaan yhteistä lastamme (olisimmepa yhdessä tai jo eronneet), ja millaisen edellytykset, tai osasen, hän antaa lapsen tulevaisuudelle.
Se riippuu siitä, mitä mies itse asiasta ajattelee. Mitä hän ajattelee niistä "hoidoistaan" nyt ja haluaisiko hän mahdollisen jälkikasvunsa kulkevan samaa tietä. Oikeastaan siitä, mitä hän mahdollisille omille pojilleen asiasta opettaa paljastaa sen, mitä hän asiasta itse todella asiasta ajattelee. Ja sehän ratkaisi, miten voisin suhtautua. Millaisen tulevaisuuden hän mahdollisille lapsilleen haluaa. Sellaisen elämäntavan seuraukset voivat olla monella tapaa ja monille (myös miehelle itselleen) vähemmän toivottavia.
Tiedän kyllä sen, että naistenmiehen maine pitää ansaita ja eivät siihen kaikki miehet pysty, muttei niin ole tarkoitettukaan. Ihanne olisi, ettei kummallakaan olisi ollut minkäänlaisia "hoitoja" koskaan aikaisemmin. Olen todella sitä mieltä. Riippuu toki myös ihmisen iästä, mitä kaikkea on jo ehtinyt kokea.
Uskon, että miehelle olisi ollut parempi, jos noita kokemuksia ei olisi ollut, mutta voi myös olla että, kun tässä miesten maailmassa elämme, mies voi kuvitella kantavansa oikein intiaanipäähinettä kaikkine sulkineen. Kaikki nämä naiset ovat tavallaan jättäneet jälkensä mieheen, jos ajatellaan niin, että ylipäänsä kaikki kokemuksemme vaikuttavat meihin. Ikävä kyllä maailma on tässä asiassa hyvin kaksinaismoralistinen ja se voi juontaa juurensa myös biologiasta. Miehille on kautta aikojen sallittu eri asioita kuin naisille, vaikkei se annakaan lupaa niihin - minusta.
Jos tällaisesta miehestä kiinnostuisin, pitäisi minun mielestäni antaa miehen edellinen elämä anteeksi. En haluaisi kuulla koskaan niistä kenestäkään hoidoista yhtään mitään, vaikkakin saisin tietää, että niitä on ollut. Tärkeintä olisi se mitä on edessä ja mitä mies itse ajattelee eikä se, mitä on takana. Luottamus on kumminkin kaiken lähtökohta. Kaikilla meillä on menneisyys, sille ei voi mitään. Historiankirjojakin kirjoitetaan kirjoittaja tahoista riippuen hyvin erilaisia samoista asioista, mutta en haluaisi mitään erikseen itselleni kirjoitettua versiota. Rehellisyyskin on kovassa kurssissa, mutta kaikesta ei tarvii puhua.
minä tunnen miehiä jotka eivät ole samaa mieltä tästä eivätkä todellakaan ole uskovaisia kun en uskovaisten kanssa ole muutenkaan tekemisissä.
Minusta on kyllä itsensä alentamista jos on ihan kenen tahansa kanssa ja mikäli tähän ajatukseen suhtaudutaan toisin, niin se on sen ihmisen arvomaailmaa vastaava näkemys.
Ihmisen täytyy ymmärtää, että joutuu kantamaan vastuun tekemisistään ja että aikaisemmin tehty voi heijastua tulevaisuuden asioihin. Pohdithan sinäkin nyt, kun olet tavannut sopivan ja kunnon naisen, että uskaltaako kertoa, koska menneisyytesi ei ole mitenkään kehuttava.
Jos kaikki olisivat kanssasi samaa mieltä, niin sulla ei olisi nyt edessäsi tätä ongelmaa, kertoako vai ei.
Itse kyllä tahtoisin tietää kumppanini menneisyydestä ja jos hän kieltäytyisi niin ei luultavasti olisi se oikea mies minulle. (ja jos ei halua kertoa niin sehän on selvää, ettei asiat kestää päivänvaloa) Paljon riippuu nyt kuitenkin naisestasi.
"Sinkkumies joka ei halua/kykene satunnaisiin irtosuhteisiin omaa tod.näk. kristillisen maailmankatsomuksen. Tai sitten hänellä on jotain potenssiongelmia tai vast."
Olen eri mieltä, eikä tämä ole mikään pystymiskysymys vaan ihan valintakysymys. Olen samaa mieltä kuin mm5. Itseään ja omia tunteitaan kannattaa arvostaa.
En ole mitenkään erityisen uskonnollinen, eikä alakerrassa ole ongelmia.
mutta luulen, että suhteessa pitää olla luottamusta, eli sun naisen pitäisi tietää kaikki menneisyydestäsi ja hyväksyä sinut sellaisenaan. Ellei hän tiedä kaikkea menneisyydestäsi niin hän ei tavallaan todellisuudessa tunne sinua ja tämä voi tulevaisuudessa aiheuttaa ikäviä yllätyksiä. Asioilla on muutenkin tapana paljastua jälkeenpäin.
aille voi oikein mitään. Jotkut miehet haluavat ikäännyttyään ns. vakisuhteen. Silloin voi tavallinen siviilikin kiinnostaa miestä.
Jos käännät tuon asian toisinpäin ja mietit, että miten itse reagoisit siihen, että unelmien naisellasi olisi ollut monta irtosuhdetta ennen sinua? Haluaisitko tietää? :)
Mä suhtautuisin varauksella, jos tietäisin :) Ja haluaisin tietää kauan on ollut hiljaiseloa niiden suhteiden jälkeen.
Ja jos törmäisin jossakin kuppilassa entiseen hoitoosi, niin en todennäköisesti olisi mustasukkainen. Riippuen tietysti sen hoidon käytöksestä sinua kohtaan.
Kuitenkin aika pitkälle tapauskohtainen asia.
..."miten itse reagoisit siihen, että unelmien naisellasi olisi ollut monta irtosuhdetta ennen sinua"
Vastaus & oma mielipiteeni: ei järvi soutamalla kulu!
Vai kuluuko se sinusta?
välttämättä. Jos sie oot sitä mieltä, että hyväksyisit naisellasi myös menneisyydessä useita irtosuhteita niin hieno juttu.
Kuitenkaan en ensimmäisenä menisi kertomaan irtosuhteistani, koska ei voi tietää miten toinen osapuoli asian ottaa :)
No eipä tuossa mitään kunhan miestä ei haittaisi minun mahdollisesti värikäs menneisyyteni. x) En pidä irtosuhteita suoralta kädeltä pahana, mutta soisin kyllä että miehellä olisi takanaan myös suht pitkään kestänyt, vakava, uskollinen seurustelusuhde.
Jos törmäisimme baarissa miehen entiseen hoitoon, mies moikkaisi tätä korkeintaa pienellä nyökkäyksellä eikä nainenkaan änkeäsisi juttelemaan, niin homma o.k.. Vaikka eihän se varsinaisesti kivaa olisi silloinkaan. Saattaisin tuntea mustasukkaisuutta.
Tärkeintä on, että mies tekee tiettäväksi että on nyt minun "omaisuuttani" samalla tavalla kuin minä olen hänen. Entisiin hoitohin tai seurustelukumppaneihin ei pidetä yhteyttä.
En haluaisi tietää yksityiskohtia miehen menneisyydestä, mutta jonkinlainen kuva olisi hyvä olla, että tietää millaisen ihmisen kanssa on tekemisisssä.
"...en pidä irtosuhteita suoralta kädeltä pahana, mutta soisin kyllä että miehellä olisi takanaan myös suht pitkään kestänyt, vakava, uskollinen seurustelusuhde.."
Mites kun mulla ei ole ollut seurustelusuhdetta?
Vasta nyt kiinnostaisi oikeasti vakiintua ja ehkä perustaa sellainen yhteinen *pesä*.
Minkä ikäinen mahdat olla? Parikympppisenä ei seurustelemattomuus olisi minua haitannut, mutta nyt kun olen "naisen iässä" (kolmekymppinen), pitäisin oman ikäluokkani miehen seurustelemattomuutta hitusen outona. Ja ehkä pelkäisin, että mies jossain vaiheessa haluaa kokeilla seurustelua jonkun muun kanssa.
MUTTA viimeksi kun olin vapailla markkinoilla, minulle oli miehessä kaikkein tärkein kriteeri juuri se, että hän on valmis perustamaan perheen ja sitoutumaan loppuelämäkseen. Pienet puutteet ja viat eivät olisi haitanneet, kunhan tulevaisuudenhaaveet olisivat olleet yhteneväiset ja olisin voinut luottaa mieheen.
Menneisyys ei haittaisi minua, jos ne jutut on oikeasti ohi (= myös naiset ovat tietoisia että satunnaisviilaus on förbi).
Se olisi miinus ettei ole ollut suhdetta aiemmin, jos siis mies minun ikiäni eli reilusti yli 30. Miinus siksi että turvallisempaa olisi ajatela suhdetta jossa toinenkin osaa verrata ihan reaalimaaliman suhteisiin, on siis sitä harjoitusta takana.
Kolmas on tuo että joku näkisi minut nimenomaan lastensa äitinä. Minusta se ei ole kivaa. Siitä tulee tunne että olisi lapsia pykäämällä lunastettava paikka miehen elämässä. Minä taas olen sitä mieltä jos ylipäätään muksuja niin semmoisen miehen kanssa jonka kanssa voin ja haluan oli oli lapsia tai ei. Sekavaa?
Ikä se on tunnetusti vaan numeroita ja sanotaanhan yleisesti että *miehet* ovat niitä ikuisia poikia ;)
Mutta mutta:
miltähän mahtaisi tästä X naisesta kuulostaa jos ihan selvinpäin rehellisesti sanoisin hänelle että: en ole ihan oikeasti & sanan varsinaisessa merkityksessä - koskaan aikaisemmin rakastanut ketään naista..
Jos se yhtään saman luontoinen on kuin minä niin siitä tuntuu että sen on sitten mietittävä vähän omia tunteitaan. Olisi mielissään kun joku tykkää noinkin kovasti ja sitten funtsisi että kuinkas vahvoja viboja sie herätät hänessä.
Selvin päin sano ilman muuta.
Ja ei mitään Ridge Forresterin keekoiluja, siis sanoa paukaiset ilman kummenpia seremonioita.
Siitä se lähtee selviämään.
Kyllä sitäkin ihmettelisi, jos vaikkapa kolmekymppiselle ei olis koskaan tullut ketään rakastettavaa naista vastaan. Voi olla, että se olis osoitus jonkunlaisesta tunne-elämän vauriosta, sillä luultavasti, jos on ihmisten kanssa tekemisissä niitä elämän naisiakin löytyy.
elämän naisia näytä löytyvän. Mutta hei, se taitaa tosiaan olla niin että miehessä on vikaa kun ei osaa edes takertua.