Toivon saavani täältä jotain apua, vaikka en ole varma siitä tuleeko tämä oikealle palstalle. Ongelma on minua vuotta vanhempi siskoni joka lapsena todettiin sosiopaatiksi. Korkeasti koulutettujen erikoislääkärien toimesta. Sosiopaattihan on täydellisen tunteeton ihminen! Ja vaikka se on aina ollut sellainen joka ei ole ongelmia aiheuttanut eikä minulle pahaa tehnyt niin ajatus tuosta epäihmisestä siskonani... Hyi helvetti. Siskoni ei koskaan ole mitään kovin pahaa tehnyt, mutta tiedän hänen vain näyttelevän, jonain päivänä pintakiilto rapisee pois... Tämä kuulostaa ehkä julmalta, mutta toivon koko ajan, joka hetki että se kuolee. Ihan oikeasti vaikka siskoni on "kiltti" (kaikkien muiden mielestä) niin hän itsekin on ääneen sanonut ettei hänellä tunteita ole. Jos joku voisi auttaa minua, tahdon siskoni saavan opetuksen joka ei unohdu. Hän ansaitsee sen, hänellä ei ole tunteita.
Vihaan sisartani!
Rääkätty
493672
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
skitsofreniasi kuntoon niin ei enää tarvii pelotella sitä toista persoonaa.
mene kiireesti lääkärille ja kysy mitä tehdä että parantuu tuo tautisi. Ei ole normaalia vihata ketään syyttä kuten sinä teet. Viha syö vain sinua ei ketään toista. Hae apua ja lääkkeet sairauteesi, hoida itsesi kuntoon.
vaan sillä tunteettomalla EPÄ"ihmisellä". Se ei ole ihminen ollenkaan, ei ilman tunteita ole ihminen!
Paljastit siis aloituksessasi, että sinulla on ongelma.
Jos siskosi on sinusta niin hirveä, niin katkaise välit. Sillä siitä pääset.
Vaikea uskoa että siskosi olisi lapsena todettu "sosiopaatiksi". Kun ei alle 18-vuotias voi Suomessa persoonallisuushäiriödiagnoosia saada?
Vanhempieni mukaan siskoni diagnoosi tuli jo lapsena, eikä siskoni todellakaan ole tähän päivään mennessä mitään ihmeparantumista kokenut....
Enkä ole sairas jos en tahdo mitään tunteetonta sekasikiötä siskokseni!
Välienkatkaisu ei ole mikään vaihtoehto, sillä siskollanihan ei ole tunteita.
Se ei liikuttaisi häntä!
Tahdon tehdä hänelle jotain mikä ihan oikeasti satuttaisi.
"Tahdon tehdä hänelle jotain mikä ihan oikeasti satuttaisi."
Tuo on sairasta. Etsi itsellesi hyvä terapeutti kiireen vilkkaa.
kunnes tajusin että se on vain ihan tavallinen, ei mikään muu
ei puolijumala
Siis minun siskollani EI ole mitään tunteita, ei surua, iloa, vihaa, ei mitään. Sellainen ihminen ei ole oikea ihminen. Miettikääpä jos teidän oma sisarenne olisi tuommoinen? Olisiko ensimmäinen ajatuksenne asiasta myönteinen??? Se "siskoni" ei ole ihminen ollenkaan!
se on sun sisko eli verisukulainen, jos vihaat sitä vain siksi ettei hänellä ole tunteita niin kannattaisi katsoa peiliin ja miettiä mitä sussa itsessä on vikana
Eikö sinun siinä tapauksessa pitäisi SÄÄLIÄ häntä...?
Jos hän ei kerta "tunne mitään"...?
Ei varmaan lohduta sua yhtään, mutta siskosi ei ole ainoa sairas perheessänne. Se että hän ei ole tehnyt sinulle mitään pahaa, mutta sinä haluat satuttaa häntä, EI ole normaalia. Hänellä ei ole tunteita, mutta sinulla on. Siitä huolimatta haluat satuttaa häntä? Kertoo siitä, että saisit hänen satuttamisestaan jotain nautintoa? Ja SE ei ole tervettä. Huolestuisin asiasta vasta, jos siskosi todella alkaa vahingoittamaan sinua tai muita. Olisi vaaraksi itselle tai muille. Ilman syytä tuollainen viha ja halu satuttaa on kummallista. Haluatko satuttaa jokaista, joka omaa jonkun diagnoosin?
Nimimerkki "katso peiliin" kirjoitti näin:
"se on sun sisko eli verisukulainen, jos vihaat sitä vain siksi ettei hänellä ole tunteita niin kannattaisi katsoa peiliin ja miettiä mitä sussa itsessä on vikana"
Minussa EI ole mitään vialla, minä tahdon vain NORMAALIN perheen. Enkä pysty säälimään sitä, sitä paitsi MONI sosiopaatti on tehnyt hirveitä asioita, siskollani on sama sairaus kuin näillä. (kirjasta ilman omaatuntoa löytyy hyvää tietoa asiasta). Vaikka siskoni siis ei ole mitään pahaa tehnyt niin moni muu sosiopaatti on! Enkä saisi siskoni satuttamisesta mitään nautintoa, siskoni vain on ilman tunteita, eli epäihminen, sellainen ansitsee ns koston. Ja kyllä minulla on syytä vihata sisartani, perheeni on kärsinyt siitä tiedosta että siskoni on sosiopaatti hyvin paljon. En toki tahdo satuttaa kaikkia joilla jokin diagnoosi on, mutta sosiopaattista ihmistä en vain voi hyväksyä.
koston jostai mitä ei oo edes tehnyt? jumalauta sut jätkä pitäs ampua. Onks sul muaki vastaa jotai ku en tuntis surua/katumusta jos nyt ampuisin sua päähän ja hilaisin sun ruhos johonki lampputolppaan.
ja sitäpaitsi mitä siskooni tulee niin hän ansaitsee sen. Siskoni on täydellisen tunteeton, ilman tunteita ei voi olla ihminen. Minulla ei ole sanoja kuvaamaan sitä miten ajatus tunteiden puuttumisesta minua kuvottaa. Kun kirjoitin toivovani kuolemaa siskolleni niin ajattelin sen olevan myös hänelle itselleen hyvä, jos hän kuolisi. Ei ilman tunteita voi elää kunnon elämää. Pahinta tässä jutussa on se kun en voi puhua tästä asiasta kenellekään, en kavereille, en perheelle, en kenellekään.
että tämä ei muka ole provo.
Sanot, että siskosi ansaitsee mielestäsi koston. Miksi? Eihän hän ole tehnyt kenellekään mitään! Ei ole hänen syynsä että hän on sairas. Vai haluatko kostaa sen että hän on aiheuttanut perheellesi häpeää tms.? Jos oma lapsesi syntyisi vaikka epämuodostuneena, haluaisitko "kostaa" hänellekin sen että hän on syntynyt sinun riesaksesi "epänormaalina"? Perheellesi on varmasti todella vaikeaa ja turhauttavaa elää sosiopaatin kanssa, mutta helpommalla pääsisitte vain katkaisemalla välit ja yhteydet häneen. Hän ei ansaitse minkäänlaista kostoa, jos ei ole tehnyt mitään, vaikka hän vaikuttaisi kuinka epäinhimilliseltä. Kukaan ei varmasti halua syntyä sosiopaatiksi.
Valitettavasti omat ajatuksesi kuulostavat melko epäinhimillisiltä. Suosittelen että käyt psykologin/terapeutin/muun mielenterveysasiantuntijan luona. Voisi helpottaa omaa elämääsi.
Oletko ajatellut, että siskosi ei välttämättä halunnut syntyä tällaiseksi, tunteettomaksi "hirviöksi (kuten sellaisena sinä tunnut häntä pitävän)?
En toki voi ymmärtää tunteitasi ja ajattelenkin, jos oma siskoni olisi sinun siskosi kaltainen. Varmasti tuntisin silloin turhautuneisuutta, yksinäisyyttä, väsymystä, en pystyisi ymmärtämään asiaa. Koska.. niin.. meillä muillahan on tunteet, paitsi sosiopaateilla..?
Ymmärrän jollain tapaa käsityksesi siitä, että siskosi ansaitsisi koston. Mutta saanen kysyä, koston MISTÄ? Koston siitä, millainen hän on? Tuskin hän itse on sitä valinnut. Hän vain syntyi ilman tunteita. Surullista.
Hän ei voi ymmärtää miltä meistä tuntuu, emmekä me voi ymmärtää miltä hänestä "tuntuu".
kyllä pystyä ajattelemaan niin, ettei tämä ole kenenkään vika, eikä siskoni tai kukaan muukaan mitään kostoa ansaitsekaan. En vain pysty siihen, en vain pysty. Vanhempieni kanssa kun olen yrittänyt asiasta jutella tulee seinä vastaan, aina jompikumpi alkaa ensin sääliä sisartani. Minä tiedän ettei siskoni ole tehnyt mitään pahaa, eikä hän oikeastaan vaikuta kylmältä kuin joskus, hän osaa peittää sen. Silti TIEDÄN, että hän ei pysty tuntemaan mitään ja se ajatus... Hyi helvetti.
Oletetaan nyt, että sinä olet totta ja sisaresi myös. Millä lailla sinua on muka rääkätty? Sekö on rääkkäämistä, että sisaresi sattuu olemaan sairas? Tunnut pitävän omaa osaasi kovin vaikeana.
Jos sisaresi käyttäytyisi sinua kohtaan huonosti, niin silloin jotenkin voisin ymmärtää ajatuksesi. Siinäkin tapauksessa kosto ei auttaisi mitään. Suosittelisin etäisyyden ottamista.
Missä sinun tunteesi ovat? Syytät sisarta tunteettomuudesta, mutta itse osoitat täydellistä empatian puutetta.
siskosi yrittää "tunteettomuudestaan" huolimatta olla mukava. Eli hän välittää sinusta ja muista jollain tasolla.
Mutta en usko, että olet edes tosissasi..
t. toinen paatti.
ei sinun ole pakko sitä uskoa. Ja nimimerkki "maa tuskalle" sen verran, että kyllä siskoni laittoi meidän koko perheen elämän kärsimään. Edellinen kirjoitta totesi että siskoni yrittää tunteettomuudestaan huolimatta olla mukava. Ja siinä onnistuukin. Silti, miettikää nyt vaikka omaa siskoanne tai lastanne ja kuvitelkaa miltä tuntuisi kuulla ettei tällä ole mitään tunteita.. Ette varmaan ihan ensimmäisenä esittäisi riemuntanssia. En ole itse tunteeton, minulla on tunteet ja empatiakyky, mutta sisartani en vain voi sääliä.
Kirjoituksesti aiheuttaa kyllä suuttumusta minussa!!Kukaan ihminen ei ansaitse kostoa mikäli ei ole tehnyt mitään!! Haluat siis rangaista siskoasi asiasta, jolle hän tai kukaan muukaan tässä maailmassa ei voi mitään?? Saisit hävetä! Olisit onnellinen, miten hyvin asiat ovat siihen nähden että hän on sosiopaatti. Pahimmassa tapauksessa kun hän voisi oikeasti harjoittaa väkivaltaa ja tehdä elämästänne perhe-helvetin. Se jos hän vaistoaa pelkonne, voi vielä joku päivä provosoida häntä toimimaan väärin. Hyvin usein ihminen alkaa toteuttaa sitä ennustetta mitä muut ihmiset häneen luovat. Haluat siis kostaa viattomalle siskollesi kaikkien niiden sosiopaattien teot, jotka jotain pahaa ovat tehneet?? Ei millään pahalla, mutta sä itse ET ole normaali. Miltäs tuntuisi, että joku vihaisi sinua tämän takia? Olet ilmeisesti todella lapsellinen ja pinnallinen, joka ei siedä erilaisuutta. Todellinen ongelma ei kohdistu siskoosi, vaan se on sinussa itsessäsi. Teet sellaisesta asiasta ongelmaa, mikä ei ole vielä muodostunut ongelmaksi. Et hyväksy poikkeavia ihmisiä. Ongelma on sinun omassa pinnallisuudessasi ja kyvyttömyydessäsi rakastaa ihmisiä, jotka poikkeavat normeista. Todellinen ongelma on sinun omat tunteesi, jotka ilmeisesti ovat häpeää, syyllisyyttä(?) ja vihaa. Toivon että pääset näistä tunteistasi, ja opit rakastamaan siskoasi. Aika harva perhe ns. täyttää normit.
siitä että olisin suvaitsematon vaan siitä, että siskoni ON tunteeton, epäihminen. Koko perheemme on kärsinyt tästä, vai luuletko esim, että äidillämme on kivaa??...
En uskokaan että äidilläsi on kivaa. Tietenkään se ei ole kivaa. Eihän se koskaan tunnu hyvältä, jos oma lapsi on jollain tapaa erikoinen tai poikkeava kielteisessä mielessä. Mutta silti en voi hyväksyä ajatusta siitä että kostetaan ihmiselle muiden pahat teot ja rangaistaan häntä asiasta mille hän ei voi mitään. Minunkin suvussani on mm. alkoholisoitunut mies. Pitäisikö minun kostaa kaikkien alkoholistien pahat teot tälle miehelle vaikka hän ei olisi mulle mitään tehnyt?
Ja mitä luulet että se kosto auttaa? Jos hänellä ei ole pienimpiäkään tunteita, niin se kosto ei hälle merkkaa yhtään mitään. Mäkin tunnen perheitä, missä on kehitysvammaa, cp-vammaa, fyysistä vammaa, mielenterveysongelmaa jne. Tuskin niilläkään on ollut kovin kivaa. Ei munkaan elämä ole aina ollut mukavaa. Mutta sellaista se on. Elämä. Ei sitä ennalta voi päättää, minkälainen ihminen syntyy perheeseen ja sitten sysätä pois kun ei miellytä. Riskit kuuluu elämään. Samoin ongelmat. Mikäli asia noin häiritsee, niin laita välit poikki siskoosi niin pääset sitten siitäkin murheen kryynistä.
Jos lapsi on sairas tai vammainen, niin se ei ole koskaan kiva asia äidille ja isälle. Kyllä me se tiedetään. Vanhemmat ja myös sisarukset joutuvat vaikeiden ja haastavien asioiden eteen.
Suvaitsevainen sisarus ymmärtää, että näin kävi tässä perheessä . Ehkä on vaikeaa ja "erilaista" kuin normaalitilanteessa, mutta näillä mennään. Terveillä sisaruksilla on tarve ja oikeus vanhempien aikaan ja huomioon, mutta joissakin tapauksissa siitä on ehkä jouduttu tinkimään ja joustamaan. Ymmärrän pahan mielen, mutta se on sitä elämänkoulua.
Suvaitsematon sisarus hautoo kostoa ja temppuja opetukseksi sairaalle siskolle. Tai ehkä hän ei ole suvaitsematon, vaan hän on pieni ja heikko ja kypsymätön. Ehkä vanhempien aika ja voimat ovat menneet sairaan kanssa ja terve on tosiaan jäänyt liian vähälle?
tiedän ja käsitän sen ettei vika ole siskoni, silti en voi näille ajatuksille. Välien poikki laitto olisi hyvä, mutta entä vanhempani ja muu suku?? Heillä kun ei ole edes mielessä käynyt se, että pistäisivät välit poikki siskooni.. Miksi sitten tahdon tätä? Yksi syy on tietty se että tahdon kostaa (tiedän, tiedän ei saisi ajatella näin), mutta takana on myös ajatus suojella vanhempiani. Sosiopaattihan on täydellisen tunteeton ja semmoinen ihminenhän voi tehdä vaikka mitä.
Kirjoitat, että sosiopatti on tunteeton ja voi tehdä mitä vaan. Itse koet olevasi normaali ja tunteva ihminen ja nyt kuulostaa siltä, että juurikin sinä olisit valmis ja halukas tekemään tyhmyyksiä. Käytä hyvä ihminen tervettä järkeäsi ja mieltäsi ja hae apua ahdistukseesi. Eihän ne ongelmat sillä poistu, että "kostat" sairaalle sisarelle. Siitä ne toden teolla vasta alkaisivat.
Minä olen se jolla on tunteet, minä olen se jolla on omatunto, minä olen se joka kykenee rakastamaan. Siskoni taas ei mihinkään semmoiseen kykene, niin että miksi minun pitäisi jotenkin sääliä/tukea ihmistä jota edes minun kuolemani ei liikuttaisi?
Kuules nyt. Vanhempasi ovat aikuisia ihmisiä ja siskosi on heidän lapsi. Sinun oma äitisi on synnyttänyt tuon sisaresi ja hoivannut häntä. Se on vanhemmilta hyvin äärimmäinen teko, että he laittaisivat välit poikki, eikä ole sun tehtäväsi sitä vaatia. Ehkä ymmärrät joskus sitten, kun sulla on omia lapsia. Mutta luoja paratkoon, jos he sattuisivat olemaan poikkeavia, niin pystyisikö heille äitinä edes olemaan..
Mun mielestä tuosta sun kirjoituksestasi kuultaa halu tavoitella jotain ihanneperhettä, johon siskosi ei kuulu. Siskosi on perheessäsi kuin musta lammas josta haluat eroon ja näytät kovasti kärsivän asiasta, että perhessäsi on joku poikkeava epä-ihminen. Aivan kuin häpeäisit häntä ja haluat kostaa "kärsimyksesi" kuten häpeän tunteet jne hänelle. Ymmärrän että toisen tunteettomuus voi aiheuttaa suuttumusta, kun mikään itseä koskeva ei liikauta toista, mutta minkäs teet.
en tavoittele mitään ihanneperhettä. En vain voi sietää SOSIOPAATTI SISKOANI, se ei kumminkaan tarkoita, että halveksisin kaikkia erilaisia ihmisiä.
Sinä rääkätty olet TODELLA avun tarpeessa. Luulen, että sinä saisit pahemman diagnoosin, kuin siskosi. JOS "tarinasi" on todellinen, minä ainakin pelkäisi olla lähelläsi, niin sairas sinun ajatusmaailmasi on. Herää kysymys kuka omaa kertomasi diagnoosin?
Älä vastaa, että siskosi on tunteeton jne. Olet kirjoittanut sen jo liian monta kertaa ollaksesi täysipäinen.
vainoharhaisuus
paranoia; ajattelutapa jolle on tunnusomaista erheellinen tunne tai ajatus olemisesta tois(t)en henkilö(ide)n pahansuovan toiminnan kohteena
Ensinnäkin, minkä ikäisiä sinä ja siskosi olette??
Jos sinulla on tarpeeksi ikää, ei sinun varmasti ole pakko olla näkemässä siskoasi.
Toisekseen ansaitseeko sairas ihminen mielestäsi kuoleman, ilman että häntä on todettu vaaralliseksi muille??
Se että siskollasi ei olisi tunteita, ei tee hänestä sen huonompaa kuin sinäkään. Itseasiassa jos jompikumpi teistä on huonompi niin sinä, koska pystyt ja haluat vihata siskoasi joka ei pysty vihaamaan sinua, vaikkakaan ei pystyisi rakastamaankaan. Tämä tunteettomuus ei ole rikos.
Jos siskosi olisi sokea eikä pystyisi näkemään sinua, tappaisitko hänet? Tai kuuro eikä pystyisi kuulemaan sinua, tappaisitko?
Kukaan ei varmasti pysty sanomaan etteikö tällaisella ihmisellä olisi jonkinlaisia tunteita, niin taitavia lääkäreitä, psykiatreja ym ei olekaan.
Sairasta tässä jutussa on ainoastaan se, että toivot oman siskosi kuolemaa. Älä tee itsestäsi marttyyria kertomalla miten kamalaa on ettei siskollasi ole tunteita. Sinun pitäisi tukea siskoasi ja tuntea vihan sijasta myötätuntoa ja sääliä. Niin kauan kuin hän ei ole ketään loukannut, et voi vihata häntä syystä että hän EHKÄ voisi joskus jollekin jotain tehdä.
18 ja 19, minä olen se nuorempi. En enää asu kotona, enkä tapaa siskoni kanssa muuten kuin jos esim. osumme samaan aikaan vanhemmille kylään. Tässä kun on se ongelma, että vanhempamme ovat siskoni puolella... Enkä ole sairas, en harhainen, enkä tunteeton. Kykenen rakastamaan, vihaamaan, tunnen empatiaa, jne. Enkä yritä tehdä itsestäni mitään marttyyriä. Minä en vain voi sille mitään, että voin pahoin kun kuvittelen ettei tätä ihmistä mikään liikuta.
Sinun pitää muuttaa asennetta siskoasi kohtaan, koska sinä olet se osapuoli joka sen pystyy tekemään. Ajattele siskoasi siskonasi, älä tunteettomana oliona.
Minulla on veli joka kyllä tuntee, mutta näyttää tuntevan lähinnä vihaa, ja on satuttanut ja tulee satuttamaan ihmisiä. Joskus pelkäsin häntä, joskus vihasin. Nykyään harmittaa ettemme näe niin usein, sillä onhan hän kuitenkin veljeni, enää en vihaa vaikkakin joskus tulee tilanne jolloin häntä saa pelätä, silti rakastan häntä veljenäni ja jos jollekin jotakin pahaa toivoisin niin sille joka joskus veljelleni jotain tekisi.
Minulla oli myös ennakkoasenteeni vammaisia ym ihmisiä kohtaan, mutta työssäni tapasin mieleltään kuin muutoinkin sairaista ihmisiä. Jotkut eivät kyenneet ymmärtämään tekojaan lähes käydessään raivon vallassa kiinni, mutta se ei ole heidän vikansa, ja ihmisiä hekin ovat.
Kaikki on kiinni omasta asenteesta. Jos vanhempasi näkevät sinun karttavan siskoasi koska tämä on erilainen, karttavat he myös sinua ja ovat siskosi puolella. Hyväksy siskosi sellaisena kuin hän on niin vanhempasi saattaisivat hyväksyä teidät samanarvoisina, tyttärinään.
Niinhän se on - tunteille ei voi mitään. Mutta käytökselle ja suhtautumiselle voi.
Elämä ei mene koskaan kenelläkään täysin optimaalisesti ja virheettömästi. Sisarellesi ja samalla koko perheelle sattui tällainen juttu.
En halua pelotella ja uhkailla, mutta tosiasia on, että sinullekin voi sattua vaikka mitä kupruja. Voit tehdä vääriä valintoja, voit sairastua tai loukkaantua. Jos nyt oletkin virheetön ja täydellinen, niin voi olla, että sinuunkin tulee säröjä.
Miltäpä tuntuisi, jos sinuun sitten suhtauduttaisiin yhtä ikävästi, kuin mitä itse nyt suhtaudut "vialliseen" siskoon?
Miksi otan tämän asian näin, en vain voi pyytää siskoani kotiini kylään/mennä hänen luokseen. En voi käydä hänen kanssaan missään tai soittaa hänelle ilman pakottvaa syytä, sillä koko ajan tiedän, että hänellä ei ole tunteita. Koko ajan se on alitajunnassa, ettei tuo olio mitään tunne.
virheetön tai täydellinen ja tiedän kyllä ettei tässä elämässä ne asiat aina mene niinkuin on suunniteltu. Minullekin voisi -ja voi- tapahtua ihan mitä tahansa. Jollakin tapaa tiedän, että minun pitäisi suhtautua siskooni toisin, en vain voi. Pystyn kyllä hyväksymään vammaiset, tummaihoiset, jne, mutta ajatus ihmisestä ilman tunteita, ilman omaatuntoa.....
Tämän kaiken ymmärrän. Mutta sitä en ymmärrä, miksi hänen pitäisi saada "opetus" niinkuin alussa kirjoitit.
Vähän sama asia, kuin jos sinä olisit syntynyt sokeana ja joku, jonka olisi sitä vaikea ymmärtää ja sulattaa, päättäisi antaa sinulle kunnon "opetuksen". Miksi ja mitäpä se auttaisi? Lisäisi vain tuskaa..
Kyseessä on lapsi (18v) joka on katkeran mustasukkainen vanhempien osoittamasta huomiosta erilaista sisarta kohtaan. Sairas mieli on valmis jopa toivomaan sisaren kuolemaa, jotta vanhempien huomio kohdistuisi narsistiseen häneen, ei kehenkään muuhun.
minä olen kyllä vielä toistaiseksi aika kaukana harhaisesta tai narsistista.... En toivo vanhempieni huomiota, vaan NORMAALIN siskon.
siskoa et tule saamaan. Et ainakaan tästä siskostasi joka sinun pitäisi alkaa hyväksymään sellaisena kuin hän on. Vaikka et mielläkään olevasi itse jollain tavalla sairas kun toivot syyttömälle siskollesi kuolemaa ja kostoa niin ei se täysin tervettäkään ole. Jos mietit asian koko ajan niin että on kamalaa kun on tuollainen sisko ja ettei hänellä ole tunteita jne niin et pääse siitä tunteesta ikinä. Ja nähtävästi kiellät itseltäsi sisarrakkauden tätä siskoasi kohtaan ja pyrit vihaamaan häntä sen sijaan.
nyt oikaista sen verran etten ole sairas, vaikka vihaan siskoani, niin EN pyri vihaamaan häntä. En tietoisesti tekisi niin että alkaisin lietsoa itsessäni vihaa siskoani kohtaan.
Sinulla on selvästi sisarkateutta, joka on muuttunut sairaanloiseksi. Vanhempasi välittävät sisarestasi ja se on sinulla kauhistus.
Sinun on vain hyväksyttävä se, että vanhempasi välittävät siskostasi yhtä paljon, kuin sinusta. Sinusta taitaa tuntua siltä, että välittävät hänestä enemmän kuin sinusta? Olet siis yksinkertaisesti täynnä vihaa siitä, että tunnet sinua rakastettavan vähemmän.
todellisuuteen! Sinä lietsot vihaa koko ajan. Sinä olet vielä kehittymätön ihminen ja tuntuu kauhealta ajatella, mihin suuntaan olet menossa. HAE apua nopeasti itsellesi. Sinun asiat ovat todella huonosti.
EN ole kateellinen siskolleni, sillä hänessä ei ole mitään kadehtimista.
Ihmettelen kyllä sitä, mitä rakastettavaa vanhempani tunteettomassa siskossani näkevät, mutta kateellinen en ole.
Et nyt ymmärrä mitä tarkoitetaan sisarkateudella. Se ei nyt ole sitä, että olet kateellinen siskollesi, koska hänellä on sitä sun tätä tai hän omaa jotain piirteitä.
Sisarkateudella tarkoitetaan yleensä sitä, että olet kateellinen sisarellesi vanhempien rakkaudesta/huolenpidosta jne. Et siis ole yksin huomion keskipiste, vaan myös muut sisarukset saavat vanhempien huomion.
Ihmettelet miksi vanhempasi rakastavat siskoasi, se on juuri sitä sisarkateutta. Miten se rakkaus on sinulta pois? Ilmeisesti ajattelet, että sinua rakastettaisiin enemmän, jos siskoasi ei olisi, haluaisit siis kaiken huomion, rakkauden, huolenpidon itsellesi. Ymmärsitkö nyt, mitä on sisarkateus?
Valitettavasti vanhemman rakkaus lapseen on niin syvä, että sinä et pysty sitä lopettamaan ja joudut rakkauden aina jakamaan. Älä edes kuvittele, että siskosi kuolema vähentäisi tuota rakkautta, päin vastoin hänen kaipuunsa valtaisi vanhempien mielen heidän loppu elämäkseen.
Peli on siis kohdallasi hävitty, et tule koskaan olemaan vanhempiesi ainoa huomion ja rakkauden kohde. Sorry.
olla yksin se huomion keskipiste, kaikki olisi ihan hyvin jos siskoni olisi NORMAALI. Silloin mitään ongelmaa ei olisi!
Minä olisin varmaan se hullu sisko joka onnekseen sai "hullun paperit" ja sinä olisit se joka vikisee ja valittaa niin paljon että katkaisin sinuun välit vähäksi aikaa ja annoin kasvaa ensin aikuiseksi, koska minua satutti miten sinä kohtelit minua kun äiti ei nähnyt