sellainen joka opettaisi minua hoitamaan kotia. Kärsivällisesti jaksaisi neuvoa vaikka tunaroisinkin pyykin kanssa, tai polttaisin pöperöt pohjaan. Ihannenainen myös vaatettaisi minut ja opettaisi edes jonkinmoista tyylitajua, että voisin joskus ihan itsenäisesti käydä vaateostoksilla. Hän myös jaksaisi muistuttaa minua asioista joita alvariinsa unohdan. Kodin sisustamisesta hän kärsivällisesti kertoisi, miksi sininen matto ei välttämättä sovi yhteen punaisten verhojen kanssa (vai sopiiko?) ja jos remontoisin esim. makuuhuonetta hän kertoisi mitä muita vaihtoehtoja seiniin on kuin vitivalkoiset tapetit. Niin ja tietenkin ihannenaisenin opettaisi minua myös kirjoittamaan. Laittamaan pilkut oikeisiin paikkoihin ja rakentamaan lauseista järkeviä. Iltaisin ihannenaiseni käpertyisi sängyssä kainalooni tai tulisi takkatulen ääressä lähelle ja saisi minut tuntemaan oloni maailman onnellisimmaksi mieheksi.
Ihanne nainen
on tietysti
6545
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
upeaa. Mutta en alkais vaatettaan ketään miestä, kun en osaa, enkä muuten edes halua. :) Ei naisetkaan kaikkea osaa. Pohjaanpalaneen kattilan saa soodaliotuksella puhtaaks. Tunaroitua pyykkiä ei välttämättä voi enää pelastaa. Kodinhoidon ykkösasia on asialliset välineet.
En laittaisi sinistä mattoa ja punaista verhoa ehkä.
Mutta jos pidät, niin laita vain.
Ja voishan ne makkarin seinätkin laittaa valkoisiksi. Mitä vikaa siinä olis? Olis oikeen seesteinen, valoisa ja rauhallinen huone, kunhan muut miettis siihen sopiviksi. Ja helmenvalkonen tulee muuten tässä kohta olemaan kova sana.
Kuulostat olevan aika ihannemies. Vähän vain äidin tarpeessa vielä ongelmista päätellen, mutta eikö jokainen mies hiukan.. ;)
PS. tai-sanan (rinnastuskonjuktio) eteen ei välttämättä tartte laittaa pilkkua.. PUS :O
kerrankin järkeviä kriteerejä :) Näitä naisia pitäisi kyllä löytyä ihan täältä Suomen maastakin (harmi ettei kaltaisiasi miehiä enemmän). Yrittäisin ehdottomasti tutustua sinuun, jos en olisi jo varattu :D
Joskin nyt osaan kirjoittaa ihan tarpeaksi hyvin ja mattojen kanssa ei ole väliä mutta...
"polttaisin pöperöt pohjaan"
:) Tunnistan oman kultani. Olin kerran hänen luonaan ja todellakin poltin pöperöt pohjaan tai jotain vastaavaa, maito kirjaimellisesti lensi pois kattilasta! (Myönnän, kotitalous ei ole koskaan ollut vahvin alani..) Ja sitten siinä yritin siivoilla lattiaa, hellaa ja paitaani kunnes hän palasi huoneeseen. Olin kauhuissani että kohta se nalkutus alkaa mutta hän vain nauroi, kovaa...Silloin rakastuin todella! :)
Miksi ruveta nipottamaan vahingosta ja tappaa samalla toiselta halu tehdä. Itse olin pitkästi yli kymmenen vuotta liitossa, jossa tuossa tilanteessa olisin varmasti kuullut kunniani. Lisäksi olisi tietooni saatettu, kuinka huono asiassa olen. Aluksi vit¤%%i, sitten huomasin, että helppoahan tämä on. Ei tartte (saa) tehdä mitään, kun ei kuitenkaan osaa... Nyt olis kiva osata. Ex pakkas laukut ja häippäs. Koitapps siinä nyt sitten tenaville lohikeittoa keitellä, kun Saarioisen hernerokan lämmittäminen käy työstä :) Ei tilanne nyt niin avuton ole, mutta kuitenkin.
Enään en moiseen suhteeseen lankea. Kaipaan juuri tuollaisen asenteen omaavaa naista rinnalle, joka osaa myös nauraa kommelluksille. Grmrmmmmmrgrrr (kateellista muminaa .... :)
Minä pitkän suhteen keväällä taakseni jättäneenä,voin sanoa että jos ex-mieheni olisi vain halunnut osallistua kotihommiin olisin ollut siitä ikionnellinen ja vielä suurempi ilo olisi ollut tehdä yhdessä. Tasan ei käy onnen lahjat..Hänelle oli tärkeämpiä asioita viinanhuuruiset viikonloput kavereiden kanssa ja siitä muut seuraukset..Joten tässä lasten kanssa elän ja lapset vierailevat isällään vain harvoin, ei minusta johtuvista syistä.Raskasta aikaa mutta ehkä joskus tulevaisuudessa on ihania hetkiä uuden ihmisen kanssa suhteessa jossa molemmat viihtyvät.
Ihana asenne..
Itse oon aina ollut suhteessa "mamma", joka hoivaa ja järjestää kaiken. Hyvänä esimerkkinä voi pitää sitä, että kun entinen meni suihkuun, riensin heti kaapillle hakemaan "setin", eli paidan, kalsarit ja sukat valmiiksi. Ihan vain sillä, ettei tarvitsisi kuunnella manailua kadonneista vaatteista. Vaikeahan niitä on äijän itse löytää, kun ei ole ikinä niintä itse kaappiin laittanut.
Olisi aivan ihanaa kun saisi opettaa ja tehdä yhdessä ruokaa ja kaikkea muuta mahdollista. Kokin koulutuksen omaavana olisi aivan ihana jakaa "niksejä" omalle kullalle. Kurrrr...
Ihaninta ehkä olisi se, että itse ei aina tarvitsisi huolehtia kaikesta
Jatka ihmeessä tuolla asenteella. Kyllä se hyvä mamma vielä löytyy:)