ja pelottaa aivan kauheasti,ei niinkään itse leikkaus vaan ne jälki jutut joista olen lukenut,kasvohalvaus,kuulonmenetys,nielemisvaikeudet ym.ym.Te leikatut olkaa kilttejä ja kertokaa selvitymistarinanne .Kiitos!
kuulohermokasvain
42
5491
Vastaukset
- nainen 43.v.
Minulta on leikattu noin kolme viikkoa sitten kuulohermokasvain.Olin töölössä helsingissä .Sairaalassa olin viikon verran ja nyt sitten kotona toipumassa.Itsekkin pelkäsin aluksi paljon leikkausta ja siitä toipumista kun luin paljon tarinoita ihmisistä täältä netistä,mutta tiesin pääseväni ammattikirurgin hoitoon niin pelkoni hälveni.Leikkaus kesti kuusi tuntia vuorokauden olin teholla kunnes siirettiin oasatolle.Olin heti tosin hyvin voiva ja vessaankin jaksoin mennä samana iltana.Olen toipunut hyvin ja nopesti.Aluksi oli heikkoutta,huimausta,päänsärkyä mutta nämä helpottivat noin viikon kuluttua.Nyt tällä hetkellä voin mielestäni hyvin jos ajatellaan että minulla oli pitkä ja vaikea leikkaus koska kasvain oli niin suuri.Lääkitystä tarvitsen vain yhden padolin aamusta.Lievä kasvohalvaus on,mutta on kokoajan helpottanut.Olen tehnyt kasvojumppaa vähä joka välissä,puhun paljon sekä nauran.Ennuste on että toivun tästä kasvojen osalta täysin.Leikkaus kohta on vielä tunnoton ja kuulosta en osaa vielä varmaksi sanoa onko sitä jäljellä minkä verran kun on tuota tunnottomuutta ja turvotusta vielä,mutta olen sitä mieltä että vähän kuulen.Kaikken tärkeintä toipumisessa on säilyttää positiivinen asenne ja elämänilo ja tahto.Se on ainakin minua auttanut tähän asti.Menen rohkesti ihmisten ilmoille pidän yhteyttä läheisiini ja ystäviin .Kaikkea hyvää sinulle ja uskon että kaikki menee hyvin.
- sinulle nainen 43v.
Olen lähes samanikäinen kuin sinä ja töölöön odotan minäkin leikkausta.kasvain on muistaakseni 2,6cm läpimitaltaan.Ihana lukea että voit hyvin koska itseäni myös pelottaa nuo leikkuksen jälkeen olevat jutut.sain paljon voimia sinulta,kiitos.Nyt ei enää pelota niinkään paljon.Kuinka kauan jouduit odottamaan leikkausaikaa?
- nainen 43.v.
sinulle nainen 43v. kirjoitti:
Olen lähes samanikäinen kuin sinä ja töölöön odotan minäkin leikkausta.kasvain on muistaakseni 2,6cm läpimitaltaan.Ihana lukea että voit hyvin koska itseäni myös pelottaa nuo leikkuksen jälkeen olevat jutut.sain paljon voimia sinulta,kiitos.Nyt ei enää pelota niinkään paljon.Kuinka kauan jouduit odottamaan leikkausaikaa?
olin jonossa lähes 11 kuukautta,mutta se johtui siitä kun tehtiin toinen leikkaus huhtikuussa joka oli kiireellisempi ja tätä leikkausta piti siirtää.Olihan se henkisesti raskasta,mutta toisaalta oli aika ottaa kyseisestä asiasta selvää ja sopeutua asiaan.Ainakin minulle tuo turvallisuuden tunnetta kun tiedän mitä voi olla odotettavissa.Kiva kuulla,että osasin kirjoittaa sinulle lohduttavasti.Minä psyykkasin itseäni positiivisella ajattelulla että voisihan tässä asiat olla huonomminkin.Ystävien ja läheisten tuki sekä myötäeläminen auttoi myös paljon ja auttaa edelleen.Nyt olen onnellinen kun kaikki meni hyvin ja päivä päivältä voin paremmin.Töölön sairaalan neurokirurgit ovat asiansa osaavia lääkäreitä.Minä asun jyväskylässä,mutta minulle suositeltiin tätä sairaalaa nimenomaan heidän ammattitaitonsa vuoksi.Tottakai sitä haluaa itsensä lähes terveeksi kun ei ole vielä vanhakaan.Mitä siitä jos kuulo menee toisesta korvasta sen kanssa oppii elämään.Lähetän sinulle lämpimiä ajatuksia tulevaan tapahtumaan:).
- nainen 43.v.
nainen 43.v. kirjoitti:
olin jonossa lähes 11 kuukautta,mutta se johtui siitä kun tehtiin toinen leikkaus huhtikuussa joka oli kiireellisempi ja tätä leikkausta piti siirtää.Olihan se henkisesti raskasta,mutta toisaalta oli aika ottaa kyseisestä asiasta selvää ja sopeutua asiaan.Ainakin minulle tuo turvallisuuden tunnetta kun tiedän mitä voi olla odotettavissa.Kiva kuulla,että osasin kirjoittaa sinulle lohduttavasti.Minä psyykkasin itseäni positiivisella ajattelulla että voisihan tässä asiat olla huonomminkin.Ystävien ja läheisten tuki sekä myötäeläminen auttoi myös paljon ja auttaa edelleen.Nyt olen onnellinen kun kaikki meni hyvin ja päivä päivältä voin paremmin.Töölön sairaalan neurokirurgit ovat asiansa osaavia lääkäreitä.Minä asun jyväskylässä,mutta minulle suositeltiin tätä sairaalaa nimenomaan heidän ammattitaitonsa vuoksi.Tottakai sitä haluaa itsensä lähes terveeksi kun ei ole vielä vanhakaan.Mitä siitä jos kuulo menee toisesta korvasta sen kanssa oppii elämään.Lähetän sinulle lämpimiä ajatuksia tulevaan tapahtumaan:).
olisi kiva jatkaa kanssasi ajatusten ja kokemusten vaihtoa kun kotiudut sairaalasta.Minut tavoittaa tällä nimimerkillä tältä sivulta.
- mielelläni viestiä kunhan
nainen 43.v. kirjoitti:
olisi kiva jatkaa kanssasi ajatusten ja kokemusten vaihtoa kun kotiudut sairaalasta.Minut tavoittaa tällä nimimerkillä tältä sivulta.
mitkä on tunnelmmat leikkuksen jälkeen.Nyt vaan alkaa tämä ehkä pitkä ja piinaava odotus milloin postilaatikosta tipahtaa kutsu Töölöön.
Mieli on sellinen aaltoileva että välillä heitän hurttia huumoria töissä ja välillä itkettää..juuri pari päivää sitten näin naisen jolla toinen puoli kasvoista oli halvaantunut ja se sai kyllä kyyneleet silmiin..olin juuri pari päivää ennen saanut tietää kasvaimestani.Minulla on näitä vastoinkäymisiä ollut koko syksyn parannuin vasta sydäntulehduksesta ja viikko siitä sain tietää tästä. - nainen 43.v.
mielelläni viestiä kunhan kirjoitti:
mitkä on tunnelmmat leikkuksen jälkeen.Nyt vaan alkaa tämä ehkä pitkä ja piinaava odotus milloin postilaatikosta tipahtaa kutsu Töölöön.
Mieli on sellinen aaltoileva että välillä heitän hurttia huumoria töissä ja välillä itkettää..juuri pari päivää sitten näin naisen jolla toinen puoli kasvoista oli halvaantunut ja se sai kyllä kyyneleet silmiin..olin juuri pari päivää ennen saanut tietää kasvaimestani.Minulla on näitä vastoinkäymisiä ollut koko syksyn parannuin vasta sydäntulehduksesta ja viikko siitä sain tietää tästä.Se on sitten kumma juttu kun niitä vastoinkäymisiä alkaa tulla niin niitä tuntuu tulevan ryppäässä.Minullekkin on tehty nyt puolentoista vuoden aikan kolme leikkausta tosin tämä viimeinen oli niistä suurin,mutta jokainen niistä on vaatinut pitkän sairastamisen,leikkaamisen ja siitä toipumisen.Olen menettänyt työni näitten asioiden vuoksi koska olen ollut määräaikaisissa hommissa,mutta nyt toivon että pahin aika olisi ohi.Nyt pitää sairausloman päättymisen jälkeen alkaa miettimään voinko jatkaa aikaisemmin harjoittaamaani työtä vai taasko olisi vaihdettava alaa en kyllä millään viitsisi koska rakastan tätä työtä jota olen tehnyt viimeiset kymmenen vuotta.Kolme ammattiakin olen jo hankkinut ja lukuisia kursseja käynyt,mutta uskon tämänkin asian järjestyvän.Niin olen itsekkin nähnyt ihmisiä joilla on paha kasvohalvaus ja ei ole mukavaa katseltavaa todellakaan.Sehän on tosiasia että joka leikkaukseen liittyy riskit,mutta on hienoa että on olemassa päteviä lääkäreitä ja hoitoja yleensä.Minun tapauksessa vaihtoehdot olivat vähissä joten lujasti luotin näihin lääkäreihin ja en ole vielä katunut että menin leikkaukseen.Juu siis sinä vielä odottelet operaatioon pääsyä eli nyt on aikaa pohtia asiaa,mutta älä unohda elää elämääsi.On hyvä että voit purkaa ahdistusta ja pelkoasi itkulla kaikki eivät siihen pysty.Ja puhuminen auttaa myös.Jos haluat voit rohkeasti kirjoitella ajatuksia ja tuntemuksiasi minulle.On hyvä että sinulla on työ se vie ainakin välillä ajatuksesi muualle.Minä kun sain tietää diagnoosin minun työsuhdettani ei enää jatkettu,mutta minä aloin lujittaa ystävyyssuhteitani ja se kannatti.Nyt kun minulla on ollu raskasta vaikka kaikki on mennyt hyvin heistä on ollut minulle suunnaton apu.Nyt toivotan hyvää illan jatkoa!!
- alullepanija
Hei! Muutama päivä on taas vierähtänyt lähes hyvissä fiiliksissä..välillä vaan mielialanlaskua..pelottaa niin kuinka elämä muuttuu vai muuttuuko..sitä ei osaa olla ajattelematta.Työporukat järjestävät kovaa vauhtia pikkujouluja että varmasti pääsen mukaan sinne,ihanan huomaavaista.
On ollut hiukan hankalaa selittää toisille mitä tämä kasvain merkitsee ja leikkaus koska osa olettaa sen olevan ihan helppo nakki..ajattelinkin kohta tulostaa jostain hiukan jotain tietoa ja antaa sen luettavaksi niin ymmärtävät esim.töissä miksi välillä saatan naurun jälkeen purskahtaa itkuun.Miten sinulla menee? Onko kipuja? entä kasvot ovatko saaneet ns.lisää ryhtiä ?Kuinkahan saisin esim.sinun sähköpostiosoitteen niin saisin kertoilla tuntemuksiani suoraan sinulle..
Mukavaa sunnuntai päivää!- nainen 43.v.
HEI!
Niin olen itse kanssa huomannut että ihmiset eivät ymmärrä tosiaankaan mistä on kyse,mutta se auttaa kun kertoo asian heille niin hyvin kun itse tietää ja akustikusneurooma yhdistyksen sivuilta saa myös lisää tietoa asiasta.Mutta kyllä se niin on että ei kukaan muu voi tarkkaa tietää eikä ymmärtää ennen kuin on itse käynyt läpi asian.On sitten kysymys mistä asiasta hyvänsä.Minulla on ymmärtäviä ystäviä ja läheisiä.mutta mukavinta on vaihtaa ajatuksia ja tuntemuksia sekä kokemuksia ihmisen kanssa joka on kokenut saman asian.Täällä netissä kyllä on monenlaisia ihmisiä ja kokemuksia eikä kaikkia tulee ottaa edes tosissaan kun jotkut liioittelee asioita,En tarkoita sinua vaan ymmärrät varmaan mitä tarkoitan.Niin minulla on kyllä sähköposti,mutta miten sen sinulle saisin kun en oikein viitsisi sitä tähän laittaa voi tulla sitten vaikka mitä postia.Täytyy miettiä!?!Onko ideoita?Minä voin ihan hyvin kiitos kysymystä.Aluksi leikkauksen jälkeen oli puolipäätä tunnoton,mutta se alue on pienentynyt päivä päivältä ja kasvot ovat oienneet koko ajan paremmaksi vaikka halvaushan kasvoissa minulla on ollu hyvin lievä.Kävin eilen tapaamassa ystävääni jota en ole nähnyt viikkoon hän sanoi että kun en puhu tai naura niin kasvoni ovat jo ihan terveen näköiset.Silmäni on mennyt kokoajan kiinni,mutta on vähä suurempi kuin toinen ja hitaampi regoinneissaan,mutta sekin on jo parempi.Mitään särkyjä ei ole mutta otan silti vielä yhden panadolin aamuisin kun se auttaa kuulemma tunnon palutumiseen.Mielialani on ollut alku järkytyksen jälkeen ihan hyvä eikä masennus ole vaivannut tosin herkkä olen että väärästä sanasta saattaa itku tulla.Väsymys vielä vaivaa mutta saan nukuttua kuitenkin hyvin ja jaksan hyvin näitä arkisia askareita hoidella.Elin kaikki asiat koko ajan parempaan suuntaan ei mitään valittamista.Toivon sinulle hyvää sunnuntaipäivää ja mukava kun juhlia on tulossa se aina piristää ja vien ajatukset iloisimpiin asioihin.Kirjoittele taas kun ehdit ja hyvää alkavaa työviikkoa:). - viikko vierähti
nainen 43.v. kirjoitti:
HEI!
Niin olen itse kanssa huomannut että ihmiset eivät ymmärrä tosiaankaan mistä on kyse,mutta se auttaa kun kertoo asian heille niin hyvin kun itse tietää ja akustikusneurooma yhdistyksen sivuilta saa myös lisää tietoa asiasta.Mutta kyllä se niin on että ei kukaan muu voi tarkkaa tietää eikä ymmärtää ennen kuin on itse käynyt läpi asian.On sitten kysymys mistä asiasta hyvänsä.Minulla on ymmärtäviä ystäviä ja läheisiä.mutta mukavinta on vaihtaa ajatuksia ja tuntemuksia sekä kokemuksia ihmisen kanssa joka on kokenut saman asian.Täällä netissä kyllä on monenlaisia ihmisiä ja kokemuksia eikä kaikkia tulee ottaa edes tosissaan kun jotkut liioittelee asioita,En tarkoita sinua vaan ymmärrät varmaan mitä tarkoitan.Niin minulla on kyllä sähköposti,mutta miten sen sinulle saisin kun en oikein viitsisi sitä tähän laittaa voi tulla sitten vaikka mitä postia.Täytyy miettiä!?!Onko ideoita?Minä voin ihan hyvin kiitos kysymystä.Aluksi leikkauksen jälkeen oli puolipäätä tunnoton,mutta se alue on pienentynyt päivä päivältä ja kasvot ovat oienneet koko ajan paremmaksi vaikka halvaushan kasvoissa minulla on ollu hyvin lievä.Kävin eilen tapaamassa ystävääni jota en ole nähnyt viikkoon hän sanoi että kun en puhu tai naura niin kasvoni ovat jo ihan terveen näköiset.Silmäni on mennyt kokoajan kiinni,mutta on vähä suurempi kuin toinen ja hitaampi regoinneissaan,mutta sekin on jo parempi.Mitään särkyjä ei ole mutta otan silti vielä yhden panadolin aamuisin kun se auttaa kuulemma tunnon palutumiseen.Mielialani on ollut alku järkytyksen jälkeen ihan hyvä eikä masennus ole vaivannut tosin herkkä olen että väärästä sanasta saattaa itku tulla.Väsymys vielä vaivaa mutta saan nukuttua kuitenkin hyvin ja jaksan hyvin näitä arkisia askareita hoidella.Elin kaikki asiat koko ajan parempaan suuntaan ei mitään valittamista.Toivon sinulle hyvää sunnuntaipäivää ja mukava kun juhlia on tulossa se aina piristää ja vien ajatukset iloisimpiin asioihin.Kirjoittele taas kun ehdit ja hyvää alkavaa työviikkoa:).ihan ohimennen,kiirettä töissä ja kotona eli paljoa ei kerennyt miettimään itseään.joskin korva on oikutellut tosi pahasti koko viikon,särkee,humisee ja ei kyllä juurikaan kunnolla kuule.Miten sinulla on paraneminen edistynyt? Toivon todella että hyvin =)Kipuja? Kasvoissa paranemisen merkkejä? Miten iso se kasvain muuten sinulla oli? Minulla 2,6cm läpimitta.Meinasin soittaa Töölöön ja kysellä neuropolilta milloin voisin alkaa odottelemaan postia mutta jätin sitten.Hiukan tämä odottaminen rassaa.
Mutta nyt lähden kiertelemään kirpputoria =) Hyvää viikonloppua ja palaillaan ! - nainen 43.v.
viikko vierähti kirjoitti:
ihan ohimennen,kiirettä töissä ja kotona eli paljoa ei kerennyt miettimään itseään.joskin korva on oikutellut tosi pahasti koko viikon,särkee,humisee ja ei kyllä juurikaan kunnolla kuule.Miten sinulla on paraneminen edistynyt? Toivon todella että hyvin =)Kipuja? Kasvoissa paranemisen merkkejä? Miten iso se kasvain muuten sinulla oli? Minulla 2,6cm läpimitta.Meinasin soittaa Töölöön ja kysellä neuropolilta milloin voisin alkaa odottelemaan postia mutta jätin sitten.Hiukan tämä odottaminen rassaa.
Mutta nyt lähden kiertelemään kirpputoria =) Hyvää viikonloppua ja palaillaan !Hello!
Joo viikot menee äkkiä vaikka minä olenkin vielä saikulla.Se,että on paljon tekemistä auttaa unohtamaan ikävät asiat.Minulla on ollu kanssa paljon tekemistä ei mene koko aikaa ittensä tarkkailuun.Hyvin olen voinut mitä välillä meinaa lepo tässä touhutessa unohtua ja sen kyllä sitten huomaa.Kasvot eivät vielä ole aivan kunnossa,mutta paranemaan päin koko ajan silmä hiukan vielä väsyy varsinkin jos luen pitkiä aikoja tai olen tietokoneella,mutta sitten vaan lepo asento ja silmät kiinni niin jo helpottaa.Suu vähä vielä vinossa lähinnä nauraessa mutta sekin on vähenemään päin.Ne nuo hermot kun paranee hitaasti mutta varmasti.Näin uskon !!Mitään särkyjä ei ole ollut enää moneen viikkoon,mutta panadolin olen vielä aamusta ottanut ihan varmuuden vuoksi.Vai kirpparikierrokselle lähdit se on välillä mukavaa touhua.Mä menen illalla ystävien luo ja meinaamme vähä viiniä maistella ja laulaa karaokea se on hauskaa!!Mukavaa viikonloppua sinulle:). - alullepanija =)
nainen 43.v. kirjoitti:
Hello!
Joo viikot menee äkkiä vaikka minä olenkin vielä saikulla.Se,että on paljon tekemistä auttaa unohtamaan ikävät asiat.Minulla on ollu kanssa paljon tekemistä ei mene koko aikaa ittensä tarkkailuun.Hyvin olen voinut mitä välillä meinaa lepo tässä touhutessa unohtua ja sen kyllä sitten huomaa.Kasvot eivät vielä ole aivan kunnossa,mutta paranemaan päin koko ajan silmä hiukan vielä väsyy varsinkin jos luen pitkiä aikoja tai olen tietokoneella,mutta sitten vaan lepo asento ja silmät kiinni niin jo helpottaa.Suu vähä vielä vinossa lähinnä nauraessa mutta sekin on vähenemään päin.Ne nuo hermot kun paranee hitaasti mutta varmasti.Näin uskon !!Mitään särkyjä ei ole ollut enää moneen viikkoon,mutta panadolin olen vielä aamusta ottanut ihan varmuuden vuoksi.Vai kirpparikierrokselle lähdit se on välillä mukavaa touhua.Mä menen illalla ystävien luo ja meinaamme vähä viiniä maistella ja laulaa karaokea se on hauskaa!!Mukavaa viikonloppua sinulle:).Eli tänään tuli postista kutsu töölön poliklinikalle ja siellä ilmeisesti lääkäri kertoo jotain toimenpiteestä.kävitkö sinä ensin siellä ?Ei kai ne nyt sieltä suoraan pistä leikkuseen ? =)
- nainen 43.v.
alullepanija =) kirjoitti:
Eli tänään tuli postista kutsu töölön poliklinikalle ja siellä ilmeisesti lääkäri kertoo jotain toimenpiteestä.kävitkö sinä ensin siellä ?Ei kai ne nyt sieltä suoraan pistä leikkuseen ? =)
Tervehdys!
Minulla taisi olla eri kuviot kuin sinulla kun olen täältä jyväskylästä tai en kyllä tiedä mistä päin sinä olet.Minulle tuli kutsu sairaalaan viikkoa ennen kuin piti kirjautua sisään.Eka päivänä kävin labrassa ja oli leikkaavan lääkärin haastattelu joka kertoi minulle toimenpiteestä.Toisena päivänä olin meikussa kuulo-ja tasapainoaistitutkimuksessa sekä korvalääkärin juttusilla.Kolmantena päivän aamuna vasta oli itse toimenpide.Kysyit joskus aikaisemmin minkä kokoinen kasvaimeni oli siis sen koko oli 2,3x1,7 cm.Lääkäri sanoi sen olen aika iso.Nyt vaan rauhallisesti menet sinne poliklinikalle siitä se alkaa sitten pikku hiljaa asia edetä.Tsemppiä reissuun ja työn iloa viikkoon!! - nainen 43.v.
nainen 43.v. kirjoitti:
Tervehdys!
Minulla taisi olla eri kuviot kuin sinulla kun olen täältä jyväskylästä tai en kyllä tiedä mistä päin sinä olet.Minulle tuli kutsu sairaalaan viikkoa ennen kuin piti kirjautua sisään.Eka päivänä kävin labrassa ja oli leikkaavan lääkärin haastattelu joka kertoi minulle toimenpiteestä.Toisena päivänä olin meikussa kuulo-ja tasapainoaistitutkimuksessa sekä korvalääkärin juttusilla.Kolmantena päivän aamuna vasta oli itse toimenpide.Kysyit joskus aikaisemmin minkä kokoinen kasvaimeni oli siis sen koko oli 2,3x1,7 cm.Lääkäri sanoi sen olen aika iso.Nyt vaan rauhallisesti menet sinne poliklinikalle siitä se alkaa sitten pikku hiljaa asia edetä.Tsemppiä reissuun ja työn iloa viikkoon!!Moi!
On monta kertaa pitänyt kysyä ,että miten sinulla oireili tämä vaiva ja kuinka pian se todettiin?
Minulla oireet alkoi tosi pahasta korvatulehduksesta joka oli bakteeriperäinen.Tämä oli siis noin seitsemän vuotta sitten ja pian tämän jälkeen työterveydessä huomattii kuulonalenemaa.Sitä sitten vaan seurattiin ja koko ajan kuuloni vaan huononi.Välillä oli särkyä korvassa ja ajoittaista tinnitustasekä vasemman puolen painon tunnetta siinä korvan ympärillä.Oli myös tasapaino ongelmia mutta ne laitettiin fibromyalagian syyksi.Kunnes menin uuteen työpaikkaan ja työterveys tarkistukseen siellä mainitsin asiasta.Heti laitettiin yksityiselle kuuloklinikalle tutkimuksiin ja sitä kautta keskussairaalaan mangneettikuvaukseen jossa kasvain sitten todettiin.Sieltä heti lähete töölöön ja loput tiedätkin.Minä kanssa soittelin muutaman kerran töölöön kysyäkseni milloin mahdollisesti leikkaus ajankohta olisi,mutta sieltä vastattiin että olen kiireellisyysluokassa 2 miten lienee sinulla?ja lääkäri tekee leikkauslistan viikoksi kerrallaan ja kiireellisyyden perusteella määrää leikkausajankohdan.Että sellaista minulla oli.. - ystävä hyvä
nainen 43.v. kirjoitti:
Moi!
On monta kertaa pitänyt kysyä ,että miten sinulla oireili tämä vaiva ja kuinka pian se todettiin?
Minulla oireet alkoi tosi pahasta korvatulehduksesta joka oli bakteeriperäinen.Tämä oli siis noin seitsemän vuotta sitten ja pian tämän jälkeen työterveydessä huomattii kuulonalenemaa.Sitä sitten vaan seurattiin ja koko ajan kuuloni vaan huononi.Välillä oli särkyä korvassa ja ajoittaista tinnitustasekä vasemman puolen painon tunnetta siinä korvan ympärillä.Oli myös tasapaino ongelmia mutta ne laitettiin fibromyalagian syyksi.Kunnes menin uuteen työpaikkaan ja työterveys tarkistukseen siellä mainitsin asiasta.Heti laitettiin yksityiselle kuuloklinikalle tutkimuksiin ja sitä kautta keskussairaalaan mangneettikuvaukseen jossa kasvain sitten todettiin.Sieltä heti lähete töölöön ja loput tiedätkin.Minä kanssa soittelin muutaman kerran töölöön kysyäkseni milloin mahdollisesti leikkaus ajankohta olisi,mutta sieltä vastattiin että olen kiireellisyysluokassa 2 miten lienee sinulla?ja lääkäri tekee leikkauslistan viikoksi kerrallaan ja kiireellisyyden perusteella määrää leikkausajankohdan.Että sellaista minulla oli..Minulla alkoi ihan sillä että korva tuntui kuin olisi lukossa kokoajan ja en kuullu oikein kunnolla.Kävin lääkärissä ja antoivat verenpainelääkkeet kokeeksi jos menisi sillä ohi =) kun oli hiukka koholla..ja sitä paineen tunnetta oli myös vasemmalla puolella ja aina välillä korvaa särki ja vihloi ja kasvot tuntuivat välillä hiukan tunnottimilta vasemmalta puolelta.Ei mennyt verenpainelääkkeillä ohi ei.. ja annoin asian olla kun se välillä helpotti ..uusi aina välillä sitä huminaa ja kipua ja kuulon heikkenemistä sitten työterveyslääkäri passitti minutkin meilahteen korvalääkärille ja siellä ei löytynyt muuta kuin että kuulo oli huono vasemassa ja onneksi lääkäri laittoi sitten magneettikuvaan ja sitten löytyikin se kasvain.Eli n.5vuotta olen oireillut korvan kanssa.Minulla myös tuota tasapainohäiriöitä oli mutta en osannut yhdistää sitä siihenkään..pistin paniikkihäiriöni piikkiin ja että niskat olisivat niin jumissa.
Nyt täällä vaan odottelen sitä neurokirurgin vastaanottoa ja toivon että leikkaisivat vasta joulun jälkeen aikahan on 15.12.luulen että en ole siinä kiireisemmässä luokassa koska kasvainhan kasvaa hitaasti.Mutta kyllä pelottaa se kasvohermohalvaus eniten,joku voisi sanoa pikkusieluksi mutta kun on koko ikänsä tykännyt esim.meikata ja laittaa itseään edes hiukan joskus ;) niin miten osaan ottaa sen vastaan jos se tulee ja ei vaikka paranekkaan.En todellakaan ole turhamainen ja olen kiitollinen että se on hyvälaatuinen mutta on se silti kova paikka.Olen n.1vuodessa laihduttanut lähes 30kg ja alkanut urheilemaan ja panostamaan terveempään elämään ja myös halu olla huolitellun näköinen ja käymään ulkona enemmän ystävien kanssa niin nyt pelottaa että en uskalla sitten mennä enää mihinkään jos käy niin että kasvot halvaantuvat. - nainen 43.v.
ystävä hyvä kirjoitti:
Minulla alkoi ihan sillä että korva tuntui kuin olisi lukossa kokoajan ja en kuullu oikein kunnolla.Kävin lääkärissä ja antoivat verenpainelääkkeet kokeeksi jos menisi sillä ohi =) kun oli hiukka koholla..ja sitä paineen tunnetta oli myös vasemmalla puolella ja aina välillä korvaa särki ja vihloi ja kasvot tuntuivat välillä hiukan tunnottimilta vasemmalta puolelta.Ei mennyt verenpainelääkkeillä ohi ei.. ja annoin asian olla kun se välillä helpotti ..uusi aina välillä sitä huminaa ja kipua ja kuulon heikkenemistä sitten työterveyslääkäri passitti minutkin meilahteen korvalääkärille ja siellä ei löytynyt muuta kuin että kuulo oli huono vasemassa ja onneksi lääkäri laittoi sitten magneettikuvaan ja sitten löytyikin se kasvain.Eli n.5vuotta olen oireillut korvan kanssa.Minulla myös tuota tasapainohäiriöitä oli mutta en osannut yhdistää sitä siihenkään..pistin paniikkihäiriöni piikkiin ja että niskat olisivat niin jumissa.
Nyt täällä vaan odottelen sitä neurokirurgin vastaanottoa ja toivon että leikkaisivat vasta joulun jälkeen aikahan on 15.12.luulen että en ole siinä kiireisemmässä luokassa koska kasvainhan kasvaa hitaasti.Mutta kyllä pelottaa se kasvohermohalvaus eniten,joku voisi sanoa pikkusieluksi mutta kun on koko ikänsä tykännyt esim.meikata ja laittaa itseään edes hiukan joskus ;) niin miten osaan ottaa sen vastaan jos se tulee ja ei vaikka paranekkaan.En todellakaan ole turhamainen ja olen kiitollinen että se on hyvälaatuinen mutta on se silti kova paikka.Olen n.1vuodessa laihduttanut lähes 30kg ja alkanut urheilemaan ja panostamaan terveempään elämään ja myös halu olla huolitellun näköinen ja käymään ulkona enemmän ystävien kanssa niin nyt pelottaa että en uskalla sitten mennä enää mihinkään jos käy niin että kasvot halvaantuvat.moi!
Juu ymmärrän nyt oikein hyvin huolesi kun vähän valoitat taustojasi.Olet todella tehnyt kovan työn itsesi kanssa joka on kunnioitettavaa ja nyt kun vähän pääsisit nauttimaan työsi tuloksista niin sairaus pakkaa päälle.Onneksi olkoon!!En ihmettele yhtään että vähä masentaa ja pelottaa koska olemme yli nelikymppisiä naisia ja meillä on vielä elämää edessä toivon mukaan paljon sekä nyt aikaa taas elää itsellemme tai ainakin minulla on niin kun lapseni ovat aikuisia.Kyllähä se ainakin aluksi hiljentää tahtia kun operaatio on tehty,mutta uskon todella että selviät hyvin.Itselläni on edelleen suu vähä vinossa lähinnä sillo kun nauran,mutta en anna häiritä itseäni sen eikä tunnu läheisiänikään eikä ystäviäni haittaavan.Mutta meille naisille ulkonäkö on tärkee juttu mutta saanen sinua lohduttaa olin lauantaina menomestassa ja eräs mies sanoi minua kauniiksi.Eli kauneus on katsojan silmissä.Mä tykkään myös välillä pukeutua hyvin ja laittaa itseäni,mutta en kiinnitä ulkonäkööni sen suurempaa huomiota kuin että olen asiallisesti pukeutunut ja huolliteltu se riittää.Toivon sinulle mukavaa viikonloppua ja kärsivällisyyttä odotteluun. - NAINEN 30V
nainen 43.v. kirjoitti:
HEI!
Niin olen itse kanssa huomannut että ihmiset eivät ymmärrä tosiaankaan mistä on kyse,mutta se auttaa kun kertoo asian heille niin hyvin kun itse tietää ja akustikusneurooma yhdistyksen sivuilta saa myös lisää tietoa asiasta.Mutta kyllä se niin on että ei kukaan muu voi tarkkaa tietää eikä ymmärtää ennen kuin on itse käynyt läpi asian.On sitten kysymys mistä asiasta hyvänsä.Minulla on ymmärtäviä ystäviä ja läheisiä.mutta mukavinta on vaihtaa ajatuksia ja tuntemuksia sekä kokemuksia ihmisen kanssa joka on kokenut saman asian.Täällä netissä kyllä on monenlaisia ihmisiä ja kokemuksia eikä kaikkia tulee ottaa edes tosissaan kun jotkut liioittelee asioita,En tarkoita sinua vaan ymmärrät varmaan mitä tarkoitan.Niin minulla on kyllä sähköposti,mutta miten sen sinulle saisin kun en oikein viitsisi sitä tähän laittaa voi tulla sitten vaikka mitä postia.Täytyy miettiä!?!Onko ideoita?Minä voin ihan hyvin kiitos kysymystä.Aluksi leikkauksen jälkeen oli puolipäätä tunnoton,mutta se alue on pienentynyt päivä päivältä ja kasvot ovat oienneet koko ajan paremmaksi vaikka halvaushan kasvoissa minulla on ollu hyvin lievä.Kävin eilen tapaamassa ystävääni jota en ole nähnyt viikkoon hän sanoi että kun en puhu tai naura niin kasvoni ovat jo ihan terveen näköiset.Silmäni on mennyt kokoajan kiinni,mutta on vähä suurempi kuin toinen ja hitaampi regoinneissaan,mutta sekin on jo parempi.Mitään särkyjä ei ole mutta otan silti vielä yhden panadolin aamuisin kun se auttaa kuulemma tunnon palutumiseen.Mielialani on ollut alku järkytyksen jälkeen ihan hyvä eikä masennus ole vaivannut tosin herkkä olen että väärästä sanasta saattaa itku tulla.Väsymys vielä vaivaa mutta saan nukuttua kuitenkin hyvin ja jaksan hyvin näitä arkisia askareita hoidella.Elin kaikki asiat koko ajan parempaan suuntaan ei mitään valittamista.Toivon sinulle hyvää sunnuntaipäivää ja mukava kun juhlia on tulossa se aina piristää ja vien ajatukset iloisimpiin asioihin.Kirjoittele taas kun ehdit ja hyvää alkavaa työviikkoa:).OLEN SAMAA MIELTÄ, ETTÄ NETTIIN KIRJOITTAVAT USEIN NE, KENELLE ON KÄYNYT HUONOSTI. MINUN OMAT TYÖKAVERIT KIELSIVÄT MINUA PYÖRIMÄSTÄ NETTISIVUILLA, MISSÄ ON KIRJOITETTU SURULLISTAKIN SURULLISEMPAA TARINAA. PYRI LUKEMAAN FAKTATIETOJA, JA SAAMAAN OIKEASTI YHTEYS IHMISIIN, JOTKA OVAT LÄPIKÄYNEET TÄMÄN. TIESIN RISKEISTÄ JUURI SEN VERRAN KUIN KOIN TARPEELLISEKSI, TIESIN ETTÄ MITÄ TAHANSA VOI KÄYDÄ, MUTTA OLIN KUITENKIN HYVIN LUOTTAVAINEN. ENITEN PELKÄSIN NIMENOMAAN KASVOHERMOHALVAUSTA.
- NAINEN 30V
nainen 43.v. kirjoitti:
Moi!
On monta kertaa pitänyt kysyä ,että miten sinulla oireili tämä vaiva ja kuinka pian se todettiin?
Minulla oireet alkoi tosi pahasta korvatulehduksesta joka oli bakteeriperäinen.Tämä oli siis noin seitsemän vuotta sitten ja pian tämän jälkeen työterveydessä huomattii kuulonalenemaa.Sitä sitten vaan seurattiin ja koko ajan kuuloni vaan huononi.Välillä oli särkyä korvassa ja ajoittaista tinnitustasekä vasemman puolen painon tunnetta siinä korvan ympärillä.Oli myös tasapaino ongelmia mutta ne laitettiin fibromyalagian syyksi.Kunnes menin uuteen työpaikkaan ja työterveys tarkistukseen siellä mainitsin asiasta.Heti laitettiin yksityiselle kuuloklinikalle tutkimuksiin ja sitä kautta keskussairaalaan mangneettikuvaukseen jossa kasvain sitten todettiin.Sieltä heti lähete töölöön ja loput tiedätkin.Minä kanssa soittelin muutaman kerran töölöön kysyäkseni milloin mahdollisesti leikkaus ajankohta olisi,mutta sieltä vastattiin että olen kiireellisyysluokassa 2 miten lienee sinulla?ja lääkäri tekee leikkauslistan viikoksi kerrallaan ja kiireellisyyden perusteella määrää leikkausajankohdan.Että sellaista minulla oli..Hienoa lukea teidän kirjoituksia, minulla ei itselläni ollut vertaistukea ennen operaatiota. Hienoa huomata että muutkin painivat samojen kysymysten parissa, luulin että olen itse vain niin turhamainen.
Minulla jo monen vuoden aikana ollut omituisia pyörtyily ja tajuttomuuskohtauksia (ei vieläkään selvillä johtuivatko tästä). Minulla sanottiin istu alas ja syö suklaata,sinulla on matalat verenpaineet. Viime talvena huomasin bailatinossa, että en saa jalkojani alle pyörähdysten jälkeen. Korvani oli soinnut jo edellis kesästä ja kuulo heikkeni (luulin että puhelin on rikki). Terveyskeskuksessa epäiltiin menierin tautia. Kuulotestissä sitten huomattiin, että puhetaajuudet hävinneet lähes kokonaan. Sain korvalääkärille ajan, sieltä sitten neurologialle ja sydänpuolelle sekä magneettikuvaan.
Minä olin kiireellisessä leikkausjonossa, se kesti reilun kuukauden kesällä.
- 30 V. NAINEN
HEIPPA
EN LUKENUT KOKO VIESTIKETJUA. MINULLA LÖYDETTIIN HEINÄKUUN 9.PÄIVÄ MAGNEETTI KUVASSA ISOKOKOINEN KUULOHERMOKASVAIN. MINUT LEIKATTIIN TAMPEREELLA 19.8. VIIKON VERRAN OLIN SAIRAALASSA, (SAMOIN KUN NAINEN 43) KASVAIMENI OLI SIIS KOOLTAAN 4 CM. KUULONI MENI VASEMMASTA KORVASTA, ALKUUNSA OLI NAAMASSA JÄNNIÄ TUNTEMUKSIA, MUTTA NE HÄVISIVÄT ENSIMMÄISIEN VIIKKOJEN AIKANA. SAIRASLOMALLA OLIN KUUSI VIIKKOA, JONKA JÄLKEEN PALASIN TÖIHIN, ENTISTÄ EHOMPANA. OLIN TODELLA ONNEKAS ETTÄ SELVISIN NÄIN VÄHÄLLÄ. KASVAINTA JÄTETTIIN, KOSKA KASVOHERMOJEN KATKEAMINEN OLISI OLLUT TODENNÄKÖISTÄ, NYT KASVAINTA SEURATAAN SITTEN MAGNEETTIKUVAN AVULLA, ETTÄ LÄHTEEKÖ KASVAMAAN UUDESTAAN.
POSITIIVISELLA MIELELLÄ, ITSE LUOTIN SIIHEN, ETTÄ KAIKKI MENEE NIIN KUIN ON TARKOITETTU MENEVÄKSI. ITSE TÄHÄN ASIAAN EI VOI VAIKUTTAA, MUTTA POSITIIVINEN MIELI ON VARMAAN PAIKALLAAN.
NYT SIIS MUUTAMA KUUKAUSI MYÖHEMMIN. ARPEEN "KOSKEE" KYLMÄLLÄ ILMALLA ILMAN PIPOA JA ÄÄNEN HAHMOTTAMISEN KANSSA ON VÄLILLÄ VAIKEUKSIA, MUTTA MUUTEN KAIKKI HIENOSTI. OLEN PIKKASEN TURHAMAINEN, MUTTA MENEN LAITATTAMAAN JATKEET, LEIKATTUJEN HIUSTEN TILALLE, NYT JATKEIDEN OTTAMISEEN ON HYVÄ SYY :)
OIKEIN PALJON ONNEA SINULLE . LAITA VAAN KYSYMYKSIÄ, JOS JOTAKIN TULEE MIELEEN.- nainen 43.v.
kokemuksia:).Siis sinulta meni myös kuulo kokonaan leikatusta korvasta tai tämä asia oli kyllä tiedossani ennen leikkausta mutta nyt askaruttaa siihen tottuminen.Miten olet sopeutunut elämään sen kanssa?Tai ilmeisesti aika hyvin?!?Millaista työtä teet?Itse olen opetuspuolella ollut työssä viimeiset 10 vuotta määräaikaisena ja nyt mietityttää miten jaksan jatkossa sitä työtä tehdä kun nyt olen huomannut että kirkkaat valot ja melu sekä yleinen hälinä vaikeuttaa kuulemista ja tulen siitä väsyneeksi siis todella väsyneeksi sekä kirkkaat valot aiheuttaa huimausta sekä kiire samoin.Sinulle ei jäänyt mitään muuta vaurioita leikkauksesta ?!?ei tullut ollenkaan kasvohalvausta?Minulle ilmeni lievä kasvohalvaus pari päivää leikkauksen jälkeen ja nyt pian kuusi viikkoa leikkauksesta sitä on hieman edelleen lähinnä suu menee vinoon hiukan kun nauran.Sinultako leikattiin myös paljon hiuksia?Minulla on puoli pitkät hiukset ja niitä poistettiin vaan haava alueelta joten kukaan ei huomaa että sänki kasvaa sillä alueella.Kyllähän se totta on että ulkonäkö tärkee asia siis todella tärkee,mutta solti ajattelen että olen onnekas jos selviydyin näin vähin vaurioin tästä koska tiedän muutaman ihmisen jotka eivät ole olleet yhtä onnekkaita,mutta me olemme vielä nuoria ihmisiä se kyllä vaikuttaa asiaan.
- 30 v nainen
nainen 43.v. kirjoitti:
kokemuksia:).Siis sinulta meni myös kuulo kokonaan leikatusta korvasta tai tämä asia oli kyllä tiedossani ennen leikkausta mutta nyt askaruttaa siihen tottuminen.Miten olet sopeutunut elämään sen kanssa?Tai ilmeisesti aika hyvin?!?Millaista työtä teet?Itse olen opetuspuolella ollut työssä viimeiset 10 vuotta määräaikaisena ja nyt mietityttää miten jaksan jatkossa sitä työtä tehdä kun nyt olen huomannut että kirkkaat valot ja melu sekä yleinen hälinä vaikeuttaa kuulemista ja tulen siitä väsyneeksi siis todella väsyneeksi sekä kirkkaat valot aiheuttaa huimausta sekä kiire samoin.Sinulle ei jäänyt mitään muuta vaurioita leikkauksesta ?!?ei tullut ollenkaan kasvohalvausta?Minulle ilmeni lievä kasvohalvaus pari päivää leikkauksen jälkeen ja nyt pian kuusi viikkoa leikkauksesta sitä on hieman edelleen lähinnä suu menee vinoon hiukan kun nauran.Sinultako leikattiin myös paljon hiuksia?Minulla on puoli pitkät hiukset ja niitä poistettiin vaan haava alueelta joten kukaan ei huomaa että sänki kasvaa sillä alueella.Kyllähän se totta on että ulkonäkö tärkee asia siis todella tärkee,mutta solti ajattelen että olen onnekas jos selviydyin näin vähin vaurioin tästä koska tiedän muutaman ihmisen jotka eivät ole olleet yhtä onnekkaita,mutta me olemme vielä nuoria ihmisiä se kyllä vaikuttaa asiaan.
Juu kuulo meni kokonaan vasemmasta korvasta. Alkuunsa luulin, että kuulen sillä jotakin, mutta ilmeisesti kuitenkin kuulen vain oikealla, koska äänen paikallistaminen on vaikeaa, ja se kuulemma kertoo siitä, että on toiskorvainen. Teen asiakaspalvelutyötä toimistossa.Suhteellisen hyvin olen pärjännyt töissä, vaikka en toisella korvalla kuule. Minulla asiakkaat istuvat kuulevan korvan puolella ja puhelinkuuloketta käytän kuulevassa korvassa (enää ei muu toimistosta kuuluva taustaääni häiritse työntekoa, kun puhun puhelimeen). Uskon epäilyksesi jatkaa opetustyötä. Etenkin tilat missä on paljon ihmisiä, puhe menee ihan puuroksia ja puheen erottaminen on hankalaa. kaveriporukassa kun ollaan, mietitään nykyään minun istumapaikka, koska jutut menevät ihan ohi, jos istun kuurokorva kavereihin päin. Jouduin ostamaan uuden herätyskellon, Bratz aiheisen lastenkellon, jossa on todella kova herätysääni. Mies ja koira kamppailevat joka aamu sydänkohtauksen partaalla, kun se pärähtää soimaan. Kävellessä ongelmia, kuulen että auto tulee, mutta "odotan" sitä usein väärältä puolelta tulevaksi, samoin kaikki pyöräilijät ja juoksijat viistävät ihan vierestä, koska en kuule heitä, jos lähestyvät takaapäin. Kirurgi lohdutti lopputarkastuksessa, että varmasti opin elämään tämänkin kanssa, kun olen vielä niin nuori. (omasta mielestäni olen hirmu vanha, täytän tänään kolmekymmentä :) )
Vasen silmäni oli outo leikkauksen jälkeen. Se meni kiinni, ja näytti kuulemma normaalilta, mutta omasta mielestäni katseeni harhaili. Esimerkiksi sairaalassa en pystynyt lukemaan kunnolla.Kotimatka oli jotain ihan järkyttävää, onneksi olin saannut sairaalasta silmälapun, minkä laitoin vasemman silmän päälle. Valon arkuus oli kova alkuunsa. Huonekaveri halusi pitää valoa yöllä päällä, ja sänkyjen välisen verhon veti aina sivuun, että näki minut.Tämä täti/mummu toi kyllä lisämausteet sairaalassa oloon. Hän oletti että minun olisi pitänyt hoitaa häntä yöaikaan, kerran yöllä uhkasi löydä minua kävelykepillään :) Minulla oli tunto mennyt vasemmasta silmästä ennen leikkausta. En ollut itse sitä huomannut ollenkaan, no kieltämättä olin ripsivärillä tökännyt pari kertaa keskelle silmää. Ja katseen kohdistaminen oli tosi vaikeaa etenkin päänkääntämisen jälkeen. Eli tuntui, kun silmät olisivat pyörineet päässä kuin lottopallot. Nämä oireet jatkuivat muutaman viikon leikkauksen jälkeen. Nii joo ja alkuunsa parin viikon ajan oli aikamoisia särkyjä. Ne etenivät niin, että ensin särki silmää (se oli aivan kamalaa), sitten se siirtyi aina poskeen ja hampaisiin. Nämä siis vasemmalla puolella naamassa. Kaikki nämäkin hävinneet, onneksi. Olen niin häpi, häpi. Olisi voinut käydä vaikka mitä mutta minä olen selvinnyt todella hienosti.
Haava oli aika pitkä, taisi olla kiinni 28 hakasella. Minullakin olkapäiden alapuolelle olevat hiukset. Ja tosiaan, jos hiukset ovat auki, ei leikkauskohtaa huomaa. Jos kiinni laittaa, niin sitten tietty näkyy, että takaosa on lyhyttähiusta. Mainiosti siis pärjäisin tälläkin tukalla, mutta olen haaveillut niistä jatkeista/tuuhennoksista jo pitkään, ja nyt tavallaan tuli syy olla turhamainen. Haava parantui todella hienosti, ja sitä on vaikea erottaa, kasvavien hiusten seasta.
Pidän kirurgiani Markku Terhoa älyttömän taitavana, huippu ammattilaisena, koska kasvain oli todella iso, halkaisijaltaan 4 senttiä, ja riskithän kasvaa sitä mukaan, mitä suurempi kasvain on. Taisin olla vielä teholla, kun lääkärit tuli kierrokselle, joku vitsaili että sinulta leikattiin melkein koripallon kokoinen kasvain päästä, sanoin että ei sinne päähän sitten juuri mitään jäänytkään. Jollain tavalla olen varmaan vähän omituinen, sillä minusta oli hienoa kokea tämäkin asia elämässä. Olin ensimmäistä kertaa sairaalassa (suomessa) Viihdyin oikein hyvin, hoito oli älyttömän hyvää, ruoka oli maukasta, kaikkki oli todella hienoa. Ihan kuin olisi ollut täydenpalvelun lomalla :) Tuttavat sanovat että positiivisella asenteellani on varmasi ollut merkittävä osuus paranemiseeni, ehkä näin voi ollakkin, mutta kyllä tässä on ollut läjäpäin onneakin mukana. - nainen43.v.
30 v nainen kirjoitti:
Juu kuulo meni kokonaan vasemmasta korvasta. Alkuunsa luulin, että kuulen sillä jotakin, mutta ilmeisesti kuitenkin kuulen vain oikealla, koska äänen paikallistaminen on vaikeaa, ja se kuulemma kertoo siitä, että on toiskorvainen. Teen asiakaspalvelutyötä toimistossa.Suhteellisen hyvin olen pärjännyt töissä, vaikka en toisella korvalla kuule. Minulla asiakkaat istuvat kuulevan korvan puolella ja puhelinkuuloketta käytän kuulevassa korvassa (enää ei muu toimistosta kuuluva taustaääni häiritse työntekoa, kun puhun puhelimeen). Uskon epäilyksesi jatkaa opetustyötä. Etenkin tilat missä on paljon ihmisiä, puhe menee ihan puuroksia ja puheen erottaminen on hankalaa. kaveriporukassa kun ollaan, mietitään nykyään minun istumapaikka, koska jutut menevät ihan ohi, jos istun kuurokorva kavereihin päin. Jouduin ostamaan uuden herätyskellon, Bratz aiheisen lastenkellon, jossa on todella kova herätysääni. Mies ja koira kamppailevat joka aamu sydänkohtauksen partaalla, kun se pärähtää soimaan. Kävellessä ongelmia, kuulen että auto tulee, mutta "odotan" sitä usein väärältä puolelta tulevaksi, samoin kaikki pyöräilijät ja juoksijat viistävät ihan vierestä, koska en kuule heitä, jos lähestyvät takaapäin. Kirurgi lohdutti lopputarkastuksessa, että varmasti opin elämään tämänkin kanssa, kun olen vielä niin nuori. (omasta mielestäni olen hirmu vanha, täytän tänään kolmekymmentä :) )
Vasen silmäni oli outo leikkauksen jälkeen. Se meni kiinni, ja näytti kuulemma normaalilta, mutta omasta mielestäni katseeni harhaili. Esimerkiksi sairaalassa en pystynyt lukemaan kunnolla.Kotimatka oli jotain ihan järkyttävää, onneksi olin saannut sairaalasta silmälapun, minkä laitoin vasemman silmän päälle. Valon arkuus oli kova alkuunsa. Huonekaveri halusi pitää valoa yöllä päällä, ja sänkyjen välisen verhon veti aina sivuun, että näki minut.Tämä täti/mummu toi kyllä lisämausteet sairaalassa oloon. Hän oletti että minun olisi pitänyt hoitaa häntä yöaikaan, kerran yöllä uhkasi löydä minua kävelykepillään :) Minulla oli tunto mennyt vasemmasta silmästä ennen leikkausta. En ollut itse sitä huomannut ollenkaan, no kieltämättä olin ripsivärillä tökännyt pari kertaa keskelle silmää. Ja katseen kohdistaminen oli tosi vaikeaa etenkin päänkääntämisen jälkeen. Eli tuntui, kun silmät olisivat pyörineet päässä kuin lottopallot. Nämä oireet jatkuivat muutaman viikon leikkauksen jälkeen. Nii joo ja alkuunsa parin viikon ajan oli aikamoisia särkyjä. Ne etenivät niin, että ensin särki silmää (se oli aivan kamalaa), sitten se siirtyi aina poskeen ja hampaisiin. Nämä siis vasemmalla puolella naamassa. Kaikki nämäkin hävinneet, onneksi. Olen niin häpi, häpi. Olisi voinut käydä vaikka mitä mutta minä olen selvinnyt todella hienosti.
Haava oli aika pitkä, taisi olla kiinni 28 hakasella. Minullakin olkapäiden alapuolelle olevat hiukset. Ja tosiaan, jos hiukset ovat auki, ei leikkauskohtaa huomaa. Jos kiinni laittaa, niin sitten tietty näkyy, että takaosa on lyhyttähiusta. Mainiosti siis pärjäisin tälläkin tukalla, mutta olen haaveillut niistä jatkeista/tuuhennoksista jo pitkään, ja nyt tavallaan tuli syy olla turhamainen. Haava parantui todella hienosti, ja sitä on vaikea erottaa, kasvavien hiusten seasta.
Pidän kirurgiani Markku Terhoa älyttömän taitavana, huippu ammattilaisena, koska kasvain oli todella iso, halkaisijaltaan 4 senttiä, ja riskithän kasvaa sitä mukaan, mitä suurempi kasvain on. Taisin olla vielä teholla, kun lääkärit tuli kierrokselle, joku vitsaili että sinulta leikattiin melkein koripallon kokoinen kasvain päästä, sanoin että ei sinne päähän sitten juuri mitään jäänytkään. Jollain tavalla olen varmaan vähän omituinen, sillä minusta oli hienoa kokea tämäkin asia elämässä. Olin ensimmäistä kertaa sairaalassa (suomessa) Viihdyin oikein hyvin, hoito oli älyttömän hyvää, ruoka oli maukasta, kaikkki oli todella hienoa. Ihan kuin olisi ollut täydenpalvelun lomalla :) Tuttavat sanovat että positiivisella asenteellani on varmasi ollut merkittävä osuus paranemiseeni, ehkä näin voi ollakkin, mutta kyllä tässä on ollut läjäpäin onneakin mukana.taas:).Olipa kiva kun olit jaksanut kirjoittaa noin pitkästi ja kyllä alleviivaan monta asiaa itsessäni mitä sinä olet kokenut tämän sairauden.Se on tosiaan mukavaa kun saan kuulla kokemuksia muilta kun itsekseen tässä menee tämän sairauden kanssa eteenpäin niin tulee monesti sellainen olo että kuvittelen tai luulen asioita koska eihän muut sitä niin nää ja koe.Joo koen myös itse että olen kaikesta huolimatta toipunut hyvin ja nopeesti.Uskon myös että ajan kanssa oppi elämään tämän ns.vammansa kanssa ja oppii sopeutumaan.Itse olen myös suhtautunut tähän asiaan positiivisella asenteella ja koen että tälläki asialla on ollut tarkoituksensa.Työ asiatkin varmaan järjestyvät ajan kanssa sitä vaan miettii aina kaikenklaista ja rakastan työtäni joten olen tehnyt.Hei sellaista vielä kyselisin että voitko käydä uimassa ja pyöräillä kun minulle sanottii että nämä asiat saattavat olla hankalia koska leikatun korvan puolelta puuttuu tasapainoaisti ainakin minulta?!?Niin ja haittaako sinua yhtään se että tasapaino aisti puuttuu?Minulla välillä tulee sellaista huimausta jos kiireellä pitää vaihtaa asentoa tai nousta sekä kääntää päätä.On sinulla ollu sitten hauska huonetoveri:).Kyllä minullaki riittäisi pitkät tarinat huonetovereista oli siellä niin monenlaista sorttia,mutta suurin osa oikein mukavia.Olin itsekkin tyytyväinen saamaani hoitoon olin siis helsingissä töölön sairaalassa,mutta ruoka ei ole mielestäni oikein hyvää :(.Niin se kyllä saattoi johtua myös siitä kun minulla makuaisti on ollu leikkauksen jälkeen outo kaikki maistuu jotenkin kummalta noo..luin netistä että kasvohalvaus teettää makuaistiin outoja tuntemuksia että sekin asia selvisi.Tämäkin asia on jo parantunut.Minulla olisi ensi kuussa lopputarkastus ja vielä tammikuussa menen meilahteen kuulo-ja tasapainoaisti tutkimuksiin,että siellä sitten kyselen lisää asioita mm.kuulolaitteesta?!?
- molemmille =)
nainen43.v. kirjoitti:
taas:).Olipa kiva kun olit jaksanut kirjoittaa noin pitkästi ja kyllä alleviivaan monta asiaa itsessäni mitä sinä olet kokenut tämän sairauden.Se on tosiaan mukavaa kun saan kuulla kokemuksia muilta kun itsekseen tässä menee tämän sairauden kanssa eteenpäin niin tulee monesti sellainen olo että kuvittelen tai luulen asioita koska eihän muut sitä niin nää ja koe.Joo koen myös itse että olen kaikesta huolimatta toipunut hyvin ja nopeesti.Uskon myös että ajan kanssa oppi elämään tämän ns.vammansa kanssa ja oppii sopeutumaan.Itse olen myös suhtautunut tähän asiaan positiivisella asenteella ja koen että tälläki asialla on ollut tarkoituksensa.Työ asiatkin varmaan järjestyvät ajan kanssa sitä vaan miettii aina kaikenklaista ja rakastan työtäni joten olen tehnyt.Hei sellaista vielä kyselisin että voitko käydä uimassa ja pyöräillä kun minulle sanottii että nämä asiat saattavat olla hankalia koska leikatun korvan puolelta puuttuu tasapainoaisti ainakin minulta?!?Niin ja haittaako sinua yhtään se että tasapaino aisti puuttuu?Minulla välillä tulee sellaista huimausta jos kiireellä pitää vaihtaa asentoa tai nousta sekä kääntää päätä.On sinulla ollu sitten hauska huonetoveri:).Kyllä minullaki riittäisi pitkät tarinat huonetovereista oli siellä niin monenlaista sorttia,mutta suurin osa oikein mukavia.Olin itsekkin tyytyväinen saamaani hoitoon olin siis helsingissä töölön sairaalassa,mutta ruoka ei ole mielestäni oikein hyvää :(.Niin se kyllä saattoi johtua myös siitä kun minulla makuaisti on ollu leikkauksen jälkeen outo kaikki maistuu jotenkin kummalta noo..luin netistä että kasvohalvaus teettää makuaistiin outoja tuntemuksia että sekin asia selvisi.Tämäkin asia on jo parantunut.Minulla olisi ensi kuussa lopputarkastus ja vielä tammikuussa menen meilahteen kuulo-ja tasapainoaisti tutkimuksiin,että siellä sitten kyselen lisää asioita mm.kuulolaitteesta?!?
Minä yhä odotan sitä pääsyä töölöön ja saan tietää varmaankin leikkausajan ja kylläpä on kiva lukea hyviä uutisia toimenpiteestä.Mullahan kasvain on2,6cm.
Todella toivoisi että olisi jo ohi ja pääsisi kuntoutumaan ja katsomaan mihin elämä vie.
Nyt kun ei mitään uskalla suunnitella.Kovasti on kyllä korvaan koskenut tällä viikolla ja vasemmalle puolelle päätä..miehelleni sanonkin että uusi soittoääni on taas tullut päähän kun kuuluu ihan outoa ääntä. =)
Noh lauantaina pikkujoulut ja saa vähän taas ajatuksia muualle. - nainen 43.v.
molemmille =) kirjoitti:
Minä yhä odotan sitä pääsyä töölöön ja saan tietää varmaankin leikkausajan ja kylläpä on kiva lukea hyviä uutisia toimenpiteestä.Mullahan kasvain on2,6cm.
Todella toivoisi että olisi jo ohi ja pääsisi kuntoutumaan ja katsomaan mihin elämä vie.
Nyt kun ei mitään uskalla suunnitella.Kovasti on kyllä korvaan koskenut tällä viikolla ja vasemmalle puolelle päätä..miehelleni sanonkin että uusi soittoääni on taas tullut päähän kun kuuluu ihan outoa ääntä. =)
Noh lauantaina pikkujoulut ja saa vähän taas ajatuksia muualle.Pitkästä aikaa kiva kuulla sinustaki:).Olen kuulut paljon siitä,että korvassa on tinnitusta jota minullaki siis oli joskus,mutta ei jatkuvaa.Nyt leikkauksen jälkeen edelleen joskus,mutta nyt on tullut lisänä kuin korvassani olisi sydän joka jumputtaa.Tämä kuulu lähinnä sillo kun menen nukkumaan,mutta asentoa vaihtamalla se loppuu.Ikävää,että sinulla on ollu särkyjä mutta kait särkylääkkeet auttavat?Niin se odottaminen on hermostuttavaa itse kanssa välillä väsyin siihen ja soitin pari kertaa töölöön mutta eivät osanneet kertoa etukäteen leikkausajankohtaa.Mutta on mukavaa kun sinulla on tulossa pikkujoulut ja pääset tosiaan ajattelemaan muita asioita muutenhan sitä tulisi ihan hulluksi:(.Itsestäni tuntuu välillä siltä kun tässä kotona tössöttelen koiran kanssa että kun pääsisi tai olisi töitä.Olen kyllä paljon tavanut ystäviä mutta on päiviä että hiljaiseloakin riittää.Olen sellainen sosiaalinen ihminen ja kaipaan paljon elämää sekä ihmisiä ympärilleni .Siksi kai sitten väsyn helposti kuin en malttaisi levätä,mutta kyllä nämä ainaiset sateet sekä pimeys myös väsyttää.Noo ensi viikolla laitan jouluvalot ikkunaan ja lähden laivaristeilylle viettämään ystävien kanssa pikkujouluja niin eiköhän sitä taas virkisty?!?Oikein mukavia pikkujouluja sinulle ja muista pitää hauskaa:).
- 30 V. NAINEN
nainen43.v. kirjoitti:
taas:).Olipa kiva kun olit jaksanut kirjoittaa noin pitkästi ja kyllä alleviivaan monta asiaa itsessäni mitä sinä olet kokenut tämän sairauden.Se on tosiaan mukavaa kun saan kuulla kokemuksia muilta kun itsekseen tässä menee tämän sairauden kanssa eteenpäin niin tulee monesti sellainen olo että kuvittelen tai luulen asioita koska eihän muut sitä niin nää ja koe.Joo koen myös itse että olen kaikesta huolimatta toipunut hyvin ja nopeesti.Uskon myös että ajan kanssa oppi elämään tämän ns.vammansa kanssa ja oppii sopeutumaan.Itse olen myös suhtautunut tähän asiaan positiivisella asenteella ja koen että tälläki asialla on ollut tarkoituksensa.Työ asiatkin varmaan järjestyvät ajan kanssa sitä vaan miettii aina kaikenklaista ja rakastan työtäni joten olen tehnyt.Hei sellaista vielä kyselisin että voitko käydä uimassa ja pyöräillä kun minulle sanottii että nämä asiat saattavat olla hankalia koska leikatun korvan puolelta puuttuu tasapainoaisti ainakin minulta?!?Niin ja haittaako sinua yhtään se että tasapaino aisti puuttuu?Minulla välillä tulee sellaista huimausta jos kiireellä pitää vaihtaa asentoa tai nousta sekä kääntää päätä.On sinulla ollu sitten hauska huonetoveri:).Kyllä minullaki riittäisi pitkät tarinat huonetovereista oli siellä niin monenlaista sorttia,mutta suurin osa oikein mukavia.Olin itsekkin tyytyväinen saamaani hoitoon olin siis helsingissä töölön sairaalassa,mutta ruoka ei ole mielestäni oikein hyvää :(.Niin se kyllä saattoi johtua myös siitä kun minulla makuaisti on ollu leikkauksen jälkeen outo kaikki maistuu jotenkin kummalta noo..luin netistä että kasvohalvaus teettää makuaistiin outoja tuntemuksia että sekin asia selvisi.Tämäkin asia on jo parantunut.Minulla olisi ensi kuussa lopputarkastus ja vielä tammikuussa menen meilahteen kuulo-ja tasapainoaisti tutkimuksiin,että siellä sitten kyselen lisää asioita mm.kuulolaitteesta?!?
En ole käynyt uimassa, enkä ole ajanut polkupyörällä, en tiedä kuinka ne onnistuu. Mutta tasapainoni on selkeästi parempi kuin kesällä ennen leikkausta. Joo hakemista välillä tasapainon kanssa on. Meillä on nintendo wii tasapainolauta, sen kanssa tasapainoilin jonkin verran sairaslomalla.
Nyt joulukuussa olen lähdössä matkalle, hieman jännittää mitä korva tuumaa lentämisestä. Mitään estettä lentämiselle ei kuulemma ole.
Minua kiinnostaisi tietää semmoinen, että mitä kun kävitte magneettikuvassa, kuulitteko heti siinä, mikä teillä on, vai oliko teillä erillinen lääkäri aika?
Minä odotan kanssa vielä kutsua kotikaupunkini korvapolille, luultavasti tehdään vielä kuulontutkimuksia. Menen myös joulukuussa vielä neurologian osastolla käymään. Sain vielä sairaalassa ollessani tajuttomuuskohtauksen,onneksi kohtauksia ei ole tullut enää sen jälkeen ja toivottavasti ei tulekkaan.
Minulla arpi on edelleen aika arka, vaikka onkin hyvin parantunut, pakko pitää hattua päässä, muuten on todella inhottavan tuntuinen.
Toivon että työhön paluu onnistuisi hyvin, itseänikin hieman jännitti kuinka jaksan ja pärjään, mutta ihmeen hyvin kaikki sujui täälläkin. - nainen 43.v.
30 V. NAINEN kirjoitti:
En ole käynyt uimassa, enkä ole ajanut polkupyörällä, en tiedä kuinka ne onnistuu. Mutta tasapainoni on selkeästi parempi kuin kesällä ennen leikkausta. Joo hakemista välillä tasapainon kanssa on. Meillä on nintendo wii tasapainolauta, sen kanssa tasapainoilin jonkin verran sairaslomalla.
Nyt joulukuussa olen lähdössä matkalle, hieman jännittää mitä korva tuumaa lentämisestä. Mitään estettä lentämiselle ei kuulemma ole.
Minua kiinnostaisi tietää semmoinen, että mitä kun kävitte magneettikuvassa, kuulitteko heti siinä, mikä teillä on, vai oliko teillä erillinen lääkäri aika?
Minä odotan kanssa vielä kutsua kotikaupunkini korvapolille, luultavasti tehdään vielä kuulontutkimuksia. Menen myös joulukuussa vielä neurologian osastolla käymään. Sain vielä sairaalassa ollessani tajuttomuuskohtauksen,onneksi kohtauksia ei ole tullut enää sen jälkeen ja toivottavasti ei tulekkaan.
Minulla arpi on edelleen aika arka, vaikka onkin hyvin parantunut, pakko pitää hattua päässä, muuten on todella inhottavan tuntuinen.
Toivon että työhön paluu onnistuisi hyvin, itseänikin hieman jännitti kuinka jaksan ja pärjään, mutta ihmeen hyvin kaikki sujui täälläkin....kävin tänään lääkärillä ja sairauslomani jatkui siihen asti kun on loppu tarkastus leikkaavalla lääkärillä.Minulla edelleen hieman kasvohalvausta ja sitä huimausta sekä tasapaino häiriöitä.Lääkäri kanssa mietti kovasti voinko jatkaa entisessä ammatissani mm.melun vuoksi,mutta siihen täytyy palata sitten kun aikaa kuluu..Nainen 30.v. kyseli kuinka nopeasti sai tiedon kasvaimestani tutkimusten jälkeen.Minulla meni niin ,että ensin oli mangneettikuvaus ja heti perään lääkäri siis heti sain tiedon asiasta.Edellä mainitulta kyselisin vielä,että kuinka kauan sinulla kesti tunnottomuus kasvoilla ja haava alueella?Entä miltä tuntui kun et enää kuullu leikatulla korvalla?
- NAINEN 30V
molemmille =) kirjoitti:
Minä yhä odotan sitä pääsyä töölöön ja saan tietää varmaankin leikkausajan ja kylläpä on kiva lukea hyviä uutisia toimenpiteestä.Mullahan kasvain on2,6cm.
Todella toivoisi että olisi jo ohi ja pääsisi kuntoutumaan ja katsomaan mihin elämä vie.
Nyt kun ei mitään uskalla suunnitella.Kovasti on kyllä korvaan koskenut tällä viikolla ja vasemmalle puolelle päätä..miehelleni sanonkin että uusi soittoääni on taas tullut päähän kun kuuluu ihan outoa ääntä. =)
Noh lauantaina pikkujoulut ja saa vähän taas ajatuksia muualle.Tuo leikkausajan odottaminen on kyllä varmasti hyvin ahdistavaa. Minulla odotusaika oli lyhyt, mutta siltikin se oli hyvin ahdistavaa, mitään ei voinnut suunnitella, kun ei tiennyt milloin on sairaalassa ja miten toipuminen vie aikaa ja mihin kuntoon sitä palaa.
Yritä kuitenkin jaksaa, luota siihen että kaikki menee niin kuin on tarkoitetu meneväksi. Turha murehtiminen vie vaan voimia ja elämänhalua. Jaksamista. - minä leikkausta odottava
nainen 43.v. kirjoitti:
...kävin tänään lääkärillä ja sairauslomani jatkui siihen asti kun on loppu tarkastus leikkaavalla lääkärillä.Minulla edelleen hieman kasvohalvausta ja sitä huimausta sekä tasapaino häiriöitä.Lääkäri kanssa mietti kovasti voinko jatkaa entisessä ammatissani mm.melun vuoksi,mutta siihen täytyy palata sitten kun aikaa kuluu..Nainen 30.v. kyseli kuinka nopeasti sai tiedon kasvaimestani tutkimusten jälkeen.Minulla meni niin ,että ensin oli mangneettikuvaus ja heti perään lääkäri siis heti sain tiedon asiasta.Edellä mainitulta kyselisin vielä,että kuinka kauan sinulla kesti tunnottomuus kasvoilla ja haava alueella?Entä miltä tuntui kun et enää kuullu leikatulla korvalla?
kukas sinulla muuten oli leikkaava lääkäri?Nyt alkaa hiukan jo enemmän olla jännitystä ja hermoilua kun se eka käynti lähenee (15.12) tänään kävin psykiatrilla jonka luona muutenkin käyn paniikkihäiriöni vuoksi niin hän sanoi heti etteivät ainakaan ennen joulua tule leikkaamaan..toisaalta helpotus että vielä joulu menee suht normaalisti ja sitten kevättä kohti alkaa se parantumis remppa=)Olikos sinulla nyt kuinka monta viikkoa jo saikkua takana?Minä luulen että ainakaan mun työpaikalla ei vielä olla tajuttu että en ihan heti töihin tule jos laiskinkaan..vaikka kuinka olen kertonut ..ei ne oikein ymmärrä kuitenkaan ettei tässä nyt hammaslääkäriin olla menossa =)Mutta nyt porskuttelen töissä minkä aikaa jaksan ja sitten jään pois jos alkaa olla liian rankkaa.En tiedä kuvittelenko mutta mielestäni mun korva on alkanut enemmän vaivaamaan minua eli päänsärkyä vasemmalla puolella ja hiukan puutumisen tunnetta kasvoissa ja silmästä vuotaa herkästi vettä.Voikaa hyvin rakkaat ystävät =)Palataan...
- leikkauksen odottaja
NAINEN 30V kirjoitti:
Tuo leikkausajan odottaminen on kyllä varmasti hyvin ahdistavaa. Minulla odotusaika oli lyhyt, mutta siltikin se oli hyvin ahdistavaa, mitään ei voinnut suunnitella, kun ei tiennyt milloin on sairaalassa ja miten toipuminen vie aikaa ja mihin kuntoon sitä palaa.
Yritä kuitenkin jaksaa, luota siihen että kaikki menee niin kuin on tarkoitetu meneväksi. Turha murehtiminen vie vaan voimia ja elämänhalua. Jaksamista.Kyllähän tämä mieltä rassaa mutta luulenpa että ennen joulua en sinne pääse ja se olisikin ihan ok niin saisi vielä joulun suht normaalisti menemään ja kevättä kohti paranemaan kun kaikki uusi puhkeaa kasvamaan =) 15.12 minulla on ensimmäinen käynti neurokirurgilla poliklinikalla.
- nainen 43.v.
minä leikkausta odottava kirjoitti:
kukas sinulla muuten oli leikkaava lääkäri?Nyt alkaa hiukan jo enemmän olla jännitystä ja hermoilua kun se eka käynti lähenee (15.12) tänään kävin psykiatrilla jonka luona muutenkin käyn paniikkihäiriöni vuoksi niin hän sanoi heti etteivät ainakaan ennen joulua tule leikkaamaan..toisaalta helpotus että vielä joulu menee suht normaalisti ja sitten kevättä kohti alkaa se parantumis remppa=)Olikos sinulla nyt kuinka monta viikkoa jo saikkua takana?Minä luulen että ainakaan mun työpaikalla ei vielä olla tajuttu että en ihan heti töihin tule jos laiskinkaan..vaikka kuinka olen kertonut ..ei ne oikein ymmärrä kuitenkaan ettei tässä nyt hammaslääkäriin olla menossa =)Mutta nyt porskuttelen töissä minkä aikaa jaksan ja sitten jään pois jos alkaa olla liian rankkaa.En tiedä kuvittelenko mutta mielestäni mun korva on alkanut enemmän vaivaamaan minua eli päänsärkyä vasemmalla puolella ja hiukan puutumisen tunnetta kasvoissa ja silmästä vuotaa herkästi vettä.Voikaa hyvin rakkaat ystävät =)Palataan...
Moikka!!
Minulla oli leikkaavana lääkärinä Göran Blomsted ja hän onkin todella ammattitaitoinen juuri näissä leikkauksissa.Minä kun tässä olen teidän kahden oireilusta ennen leikkausta lukenut niin tuntuu,että teillä on paljon enemmän oireilua kuin minulla,mutta tämä voi johtua siitä,että kun minulla on ollu niin monta juttua tässä yhtäaikaa menossa,että en ole reagoinut kaikkiin oireisiini.Minulla on takana saikkua nyt tällä hetkellä 6 viikkoa ja 4 viikkoa sain lisää.Minulla siis tosiaan on ollu tässä parin vuoden aikana monta juttua osaa hoidetaan lääkkeillä ja kolmea on hoidettu leikkauksella niin se on yksi syy miksi lääkäri katsoi aiheelliseksi jatkaa sairauslomaa sillä nyt tarvitaan aikaa omaan hoitamiseen.Ja kyllähän tästä kuulohermokasvain leikkauksesta tosiaan toipuu yksilöllisesti vaikka omasta mielestäni sellaiseen arkiaskare kuntoon olen toipunut nopeasti,mutta kiire sekä melu ei sovi nyt tällä hetkellä minulle.Olen aika soputuvainen tyyppi nykyisin sillä elämä on kolhinut monella tapaan.Mielestäni kannattaa ottaa asia kerrallaan ja niin rauhallisesti kuin mahdollista.Uudet tilanteet jännittävät kaikkia mutta kyllä me kaikki tästä selvitään me kaksi ollaan jo hyvällä tiellä ja sinua me tuetaan näin että tulet perässä selviytyjänä :). - 30 V. NAINEN
nainen 43.v. kirjoitti:
...kävin tänään lääkärillä ja sairauslomani jatkui siihen asti kun on loppu tarkastus leikkaavalla lääkärillä.Minulla edelleen hieman kasvohalvausta ja sitä huimausta sekä tasapaino häiriöitä.Lääkäri kanssa mietti kovasti voinko jatkaa entisessä ammatissani mm.melun vuoksi,mutta siihen täytyy palata sitten kun aikaa kuluu..Nainen 30.v. kyseli kuinka nopeasti sai tiedon kasvaimestani tutkimusten jälkeen.Minulla meni niin ,että ensin oli mangneettikuvaus ja heti perään lääkäri siis heti sain tiedon asiasta.Edellä mainitulta kyselisin vielä,että kuinka kauan sinulla kesti tunnottomuus kasvoilla ja haava alueella?Entä miltä tuntui kun et enää kuullu leikatulla korvalla?
Minulla oli tosiaan niin, että minulle oli varattu aika korvalääkärille seuraavalle viikolle, mutta suoraan magneetista joku talutti minut neurologian osastolle.
Halusivat nähdä missä kunnossa olen.
Kasvojen puutumisesta. No itse asiassa olen viime päivinä huomannut että etenkin väsyneenä kasvoni alkavat puutumaan. Epämääräistä tunnetta.Arpea jomottaa välillä ja etenkin ulkona.
pahimmat säryt hellittivät parissa viikossa. - nainen 43.v.
30 V. NAINEN kirjoitti:
Minulla oli tosiaan niin, että minulle oli varattu aika korvalääkärille seuraavalle viikolle, mutta suoraan magneetista joku talutti minut neurologian osastolle.
Halusivat nähdä missä kunnossa olen.
Kasvojen puutumisesta. No itse asiassa olen viime päivinä huomannut että etenkin väsyneenä kasvoni alkavat puutumaan. Epämääräistä tunnetta.Arpea jomottaa välillä ja etenkin ulkona.
pahimmat säryt hellittivät parissa viikossa.jaahas että sillee..minulla ei ole särkyjä ollu ollenkaan sitten kotiutumisen,mutta puoli päätä oli tunnoton joka nyt koko ajan vähenee,Tällä hetkellä pistelyä välillä kasvojen alueella,jos paljon puhun tai nauran tulee puutunut olo lähinnä suun alueelle.Haavan kohta on koko alueelta puutunut edelleen ja korvanlehden yläosa on samoin.Ei tämä kyllä minua yhtään haittaa kun en ajattele.Se välillä haittaa kun olen meluisassa tilassa ja puhun jollekkin niin korvassa on tukkoinen olo ja puheeni kuullostaa itsestäni sillai kun puhuisin maanalta eli on vaikea hahmottaa puhunko kovaa vai liian hiljaa.Silmä on sellainen valonarka ja helposti vuotaa vettä sekä hieman vielä väsyy jos luen tai pidän sitä koko päivän auki.Noo nämä kaikki edellä mainitut asiat kyllä korjaantuvat kuulemma mutta nyt tilanne on tämä.Eli tälläistä minulla tällä hetkellä.Nyt olen alkanut pikku hiljaa virittäytymään jouluun kun laitoin jouluvalot ikkunaan kyllä kummasti piristää tämän pimeyden keskellä:).Hyvää viikon jatkoa sinulle!!
- pitkästä aikaa
Pitipä laittaa ihan viestiä kun ei pitkään aikaan mitään ole kirjoitettu.Mulla siis kohta eka käynti siellä neurokirurgilla...jänskättää.vasen korva on alkanut oireilemaan enemmän eli soi lähes kokoajan ja humisee...mutta kaikkeen tottuuu.Kiirettä pitää näin joulun alla...uuden kahvilan avaus jossa toimin siis kylmäkkönä ja se vie ainakin hetkeksi ajatukset muualle.Psykiatrillakin kävin juttelemassa joskinhän on tuttu jo paniikkihäiriöni takia.Suht hyvin elämä maistuu edelleen..ei pahempia alamäkiä.
- nainen 43.v.
Kiva kuulla,että sinulla menee hyvin.Joo kiirettä alkaa olla yhdellä sun toisella näin joulun alla.Minä se olen siis edelleen sairauslomalla ja ensi kuun puolessa välissä on töölön reissu on lopputarkastuksen aika.Terveyteni on suht` ennallaan mutta koko ajan se menee hitaasti parempaan suuntaan.Väsymys kohtauksia ei ole nyt viikkoon ollu eikä ole huimannut mutta korva humisee edelleen ja kasvoissa puutumista sekä suu hivenen vielä vinossa.Ei siis mitään mullistavaa suuntaan eikä toiseen,mutta hidastahan se toipuminen monesti on,että edelleen mieleni on positiivinen.
- ja joulun odotusta..
Niin se vaan aika vierähtää..kaksi viikkoa ja menen siihen ekaan käyntiin..jännittää sekin.meillä ne ei murheet erheessä lopu tai vastoinkäymiset enemmänki.tänään oli postista saapunut kirje jorviin meidän 5vuotiaalle tytölle varattu aika sydämen ultraääneen..neuvolassa lun oli kuulunut jotain outoa sieltä.-ja olin jo lähes unohtanut koko asian kun se ei ollut varmaa tutkitaanko ja nyt se sitten tuli sekin tähän =( kyllä kasaantuu kaikkea niskaan..vastahan itse parannuin siitä rankasta sydänlihastulehduksesta ja sit kuulin korvan kasvaimesta ja nyt tämä..mutta eipä kai sitä saa raskaampaa taakkaa kuin jaksaa kantaa.
Miten olet voinut? paranemaan päin? kipuja?- nainen 43.v.
Ikävä kuulla,että teillä murheita riittää:(.Mutta hyvä että tyttäresi pääsee tutkimuksiin ja sitten selviää jatko.Toivon sydämestäni ettei ole mitään vakavaa.Sitä äitinä usein ajattelee että mielummin itse sairastaa kuin lapsi se tuntuu niin kovalta kun pienelle tulee kolauksia jo elämän alkumetreillä,mutta onneksi meillä täällä suomessa on hyvät lääkärit ja hoidot.
Kiitos kysymästä minulla menee ihan hyvin?!?Väsymys ja huimaus on poistunut eikä juuri särkyjäkään ole mitä nyt välillä noita korvia juikkii,mutta menee särkylääkkeellä ohi.Ensi viikolla olen tulossa sinne töölöön leikkaavan lääkärin lopputarkastukseen,että sitten olen taas vähän viisaampi.Niin minullakin meinaa pukata uutta vaivaa:(Kävin tänään sokerinrasituskokeessa kun on ollu verensokeri hiukan koholla että nytkö se sitten antaa uuden sairauden kun monta asiaa on saatu nyt kondikseen:(Noo se selviää sitten lähiviikkoina...Nyt tässä pitäisi orientoitua jouluun,mutta kun ei tunnu yhtään siltä kun ei ole lunta.Viikko oli täällä päin talvea ja nyt taas syksy saapui.En tykkää ollenkaan,mutta viikonloppuna olisi pikkujoulut että jospa se joulun tunne alkaisi siitä.Sinulle oikein hyvää joulun odotusta:) - jouluahan
nainen 43.v. kirjoitti:
Ikävä kuulla,että teillä murheita riittää:(.Mutta hyvä että tyttäresi pääsee tutkimuksiin ja sitten selviää jatko.Toivon sydämestäni ettei ole mitään vakavaa.Sitä äitinä usein ajattelee että mielummin itse sairastaa kuin lapsi se tuntuu niin kovalta kun pienelle tulee kolauksia jo elämän alkumetreillä,mutta onneksi meillä täällä suomessa on hyvät lääkärit ja hoidot.
Kiitos kysymästä minulla menee ihan hyvin?!?Väsymys ja huimaus on poistunut eikä juuri särkyjäkään ole mitä nyt välillä noita korvia juikkii,mutta menee särkylääkkeellä ohi.Ensi viikolla olen tulossa sinne töölöön leikkaavan lääkärin lopputarkastukseen,että sitten olen taas vähän viisaampi.Niin minullakin meinaa pukata uutta vaivaa:(Kävin tänään sokerinrasituskokeessa kun on ollu verensokeri hiukan koholla että nytkö se sitten antaa uuden sairauden kun monta asiaa on saatu nyt kondikseen:(Noo se selviää sitten lähiviikkoina...Nyt tässä pitäisi orientoitua jouluun,mutta kun ei tunnu yhtään siltä kun ei ole lunta.Viikko oli täällä päin talvea ja nyt taas syksy saapui.En tykkää ollenkaan,mutta viikonloppuna olisi pikkujoulut että jospa se joulun tunne alkaisi siitä.Sinulle oikein hyvää joulun odotusta:)täälläkin jo odotellaan(espoossa) mutta eipä ole lunta ei=( Tytönen kerkesi jo hetken olla innoissaan lumesta vaan sinne se häipyi..ja joulua ainakin tuo pikkuneiti odottaa ..itsellä töissä alkaa se hurja kiire ja hulabaloo että ei ehdi kissaa sanoa ,olen näet kauppakeskuksessa töissä =)Vai tulet sinä tarkastukseen töölöön no minä menen sitten 15.12 käymään.Ihana kuulla että voit jo paremmin korvan ja leikkuksen osalta..ei itseänikään niin hirveästi pelota enää ne jälkiseuraamukset kun kuulee hyviäkin kokemuksia =)
Se on jännä miten niitä sairauksia alkaa tulla yhtenään kun yhdestä pääset niin toisen saat.itselläni oli tässä reilun viikon kova flunssa ja kuumetta ja olin hölmö töissä(kun kuvittelee olevansa korvaamaton)ja nyt huomenna menenkin sitten lekuriin kun on hiukan rinnassa samoja oireita kuin silloin kun sain sen sydälihastulehduksen.Mutta kaikesta näistä huolimatta mehän tytöt porskutellaan täysillä eteenpäin ja nautitaan siitä hyvästä mitä meillä on =))
- nainen 43.v.
No niin nyt on käyty lopputarkastuksessa leikkauksen osalta ja kaikki on hyvin.Voin alkaa elämään normaalia elämää niin hyvin kuin se on mahdollista:).Kaikkea saa tehdä mikä tuntuu hyvältä siis mikään ei ole kielettyä.Huomenna sitten alkaa töiden etsiminen että ehkä tässä sitten tosiaan alkaa paluu normaaliin elämään.Ajatus tuntuu mukavalta ja sinulle joka odotat vielä leikkaukseen pääsyä,että kaikki varmaan sinullaki menee aivan loistavasti,mutta aikaa se tietysti vie jokaisella yksilöllisesti.Vielä tammikuussa on tasapaino ja kuulotesti niin sitten tämä tarina osaltani on loppuunkäsitelty.
- tänään kävin
neurokirurgilla ja mitäänb uutta ei oikeastaan tullut,tammi-helmikuussa leikkaus eli odotellaan.Mika Niemelä leikkaa kuka muuten sinulla oli? kerroin että olen löytänyt vertaistukea täältä ja että sut oli leikattu siellä ja kyseli että kuka mut enhän mä tienny =)Ihana kuulla että voit hyvin ja elämä alkaa siis taas rullaamaan mutta onhan se tähänkin asti rullannut.. =)) välillä paremmin ja välillä huonommin..
Ihanaa joulunaikaa ja palataan! - nainen 43.v.
tänään kävin kirjoitti:
neurokirurgilla ja mitäänb uutta ei oikeastaan tullut,tammi-helmikuussa leikkaus eli odotellaan.Mika Niemelä leikkaa kuka muuten sinulla oli? kerroin että olen löytänyt vertaistukea täältä ja että sut oli leikattu siellä ja kyseli että kuka mut enhän mä tienny =)Ihana kuulla että voit hyvin ja elämä alkaa siis taas rullaamaan mutta onhan se tähänkin asti rullannut.. =)) välillä paremmin ja välillä huonommin..
Ihanaa joulunaikaa ja palataan!oli Göran Blomstedt.Oikein hyvää joulun aikaa myös sinulle:)
- nainen 43.v.
oikein hyvää uutta vuotta teille ja palataan asiaan ensi vuonna !!!!
- ansuli1975
Tätä vanhaa viestiketjua olen lueskellut kymmeniä kertoja odotellessani omaa leikkausta. Huomenna on sitten se suuri päivä, jännittää kauheasti. Olen todella kiitollinen tästä ketjusta, on ollut mahtavaa lukea positiivisia kokemuksia kaikkien kauhujuttujen sijaan. Jos satutte kirjoittajat joskus näitä viestejä lueskelemaan, niin haluan teitä kiittää koko sydämestäni!!!! KIITOS!
- Antti-05
Itse olen 31v mies ja minulta leikattiin kookas 3cm halkaisijaltaan oleva akustikusneurinooma viime keväänä. Paikkana Töölö, leikkaajina Blomstedt ja Hirvonen. Itselläni ei juuri muuta oiretta ollut kuin kasvojen toispuolinen puutuminen kasvaimen suuresta koosta huolimatta. Neurokirurgi kertoi kasvaimen olevan yleensä rakenteeltaan aika kiinteä, mutta oma kasvaimeni oli harvinaislaatuisesti paljon verta vuotava. Koska verenvuotoa jouduttiin tukkimaan vähän väliä, joutuivat ahtaassa paikassa leikatessa viereiset hermot venytykselle alttiiksi ja itselleni tuli leikkauksen jälkeen 9-11 aivohermojen pareesi. Eli siis väliaikainen nielu-, ääni- ja trapeziuslihasten halvaus. En pystynyt nielemään ja puhumaan mitään pitkään aikaan, ja lisäksi oikeanpuoleisen lavan lihakset eivät toimineet kunnolla. Korvakirurgi sanoi ettei muista koko uransa aikana tulleen vastaan samanlaista tapausta, eli aika harvinainen jälkiseuraamus minulla. Nenämahaletkulla, puheterapialla ja kuntoutuksella niistäkin selvittiin ja parin kuukauden jälkeen olin jo kuntoutunut niin hyvin että pystyin jo heittämään pitkiä pyörälenkkejä ilman mitään ongelmia. Kasvohalvausta ei minulle tullut, eikä myöskään sen kummempia tasapainovaikeuksia. Oikea korva on pysyvästi kuuroutunut, mutta senkin kanssa tulee toimeen. Mitä nuorempi ja hyväkuntoisempi potilas, sitä helpompaa ja nopeampaa toipuminen on. Jos vaan on mahdollista valita kirurgia toimenpiteeseen, niin Göran Blomstedt on kyllä lääkäri jota voi lämpimästi suositella.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensitreffit Jenni laukoo viinilasin ääressä suorat sanat Jyrkin aikeista: "Mä sanoin, että älä"
Voi ei… Mitä luulet: kestääkö Jennin ja Jyrkin avioliitto vai päättyykö eroon? Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde272870Ymmärrän paremmin kuin koskaan
Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän332525- 1482274
Hullu liikenteessä?
Mikä hullu pyörii kylillä jos jahti päällä? Näitä tosin kyllä riittää tällä kylällä.542239Niina Lahtinen uudessa elämäntilanteessa - Kotiolot ovat muuttuneet merkittävästi: "Nyt on...!"
Niina, tanssejasi on riemukasta seurata, iso kiitos! Lue Niinan haastattelu: https://www.suomi24.fi/viihde/niina-lahti241860Kun Venäjä on tasannut tilit Ukrainan kanssa, onko Suomi seuraava?
Mitä mieltä olette, onko Suomi seuraava, jonka kanssa Venäjä tasaa tilit? Ja voisiko sitä mitenkään estää? Esimerkiks3901696Ano Turtiainen saa syytteet kansankiihoituksesta
Syytteitä on kolme ja niissä on kyse kirjoituksista, jotka hän on kansanedustaja-aikanaan julkaissut Twitter-tilillään1041642- 3091548
- 1351459
Varokaa! Lunta voi sataa kohta!
Vakava säävaroitus Lumisadevaroitus Satakunta, Uusimaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanm131446