Mulla olis kova halu nähdä mun mesekaveri ulkomailta. Mutta on tässä vaikeuksia...huhhuh..
Onko muilla mesesuhdetta, siten ettette ole vielä tavanneet. Miten kestätte..eikö sydäntä raasta kun ei voi saada toista lähelle?
Mun sydän kuolee......
Onko muilla mesesuhdetta, siten ettette ole vielä tavanneet. Miten kestätte..eikö sydäntä raasta kun ei voi saada toista lähelle?
Mun sydän kuolee......
Vastaukset 69
Vanhimmat
kannattaa muistaa etta mesesuhteessa on aarimmaisen helppo esittaa olevansa jotain ihan muuta kuin todellisuudessa on...sinuna en alkaisi huokailemaan ihmisen peraan pelkan kirjoittelun ym.perusteella... jos mahd.matkusta paikan paalle, ja selvittele taustoja,ennenkuin ryhdyt mihinkaan radikaaleihin tekoihin.jarki kateen siis... ihastu sitten kun siihen on konkreettisesti aihetta.
Siis mesessä ns. tutustuitte ja nyt sydän kuolon kourissa? En uskaltais ees aatella tapaamista.
lopeta se webcam onanointi ja mene baariin iskemään SUOMALAINEN MIES!
Kauanko olet hänet tuntenut? Kuinka hyvin voit häneen luottaa? Minkä ikäisiä olette?
Oma neuvoni, jos olet kauan tuntenut ja kunnolla luotat, mikset voisi mennä tapaamaan? Mutta jonkun muutaman kuukauden jälkeen en ehkä itse lähtisi. Jos otat hotellipaketin, sinulla tuskin on hätää. Jos jokin menee vikaan, voit mennä hotellille.
Sanon tämän sen takia, että itselläni on aikalailla sama tilanne.. Olen suunnitellut meneväni tapaamaan tätä ulkomailla asuvaa "ystävää". Olen tuntenut hänet vuoden siihen mennessä kun olen sinne menossa ja olemme jutelleet paljon, mm. tapaamisesta ja sen takia uskallan mennä. Mutta edes jonkun puolen vuoden tuntemisen jälkeen en olisi uskaltanut mennä, eikä tunteet silloin kyllä vielä niin vahvoja olleet..
Voin kertoa, että sydäntä raastaa, mutta se on kestettävä. Ja uskon että sitten kun oikeasti ollaan lähekkäin, se tulee korvaamaan kaikki ikävät :)
Nyt tänne tulee niitä "et voi olla tosissas viestejä!?" mutta älä välitä! :D
että oli tuo näköjään vaan tuosta "mennä tapaamaan" jutusta :D Mutta, uskon että se voi toimia, oikeesti :) On se rankkaa, kun ei toista nää eikö voi koskea, mutta jos todella rakastaa, miks ei toimis? Kyllä se odotus joskus palkitaan :)
Tiedän, että jotkut ovat eläneen useamman vuoden kaukosuhteessa ja sitten menneet naimisiin.. Voi toimia :)
Olemme tunteneet vasta vähän yli kuukauden. Joo tiedän, lyhyt aika! Mutta en ole häntä heti tapaamassakaan. Kuten sinun kohdallasi, olen ajatellut, että n. vuosi mesettelyä olisi paikallaan ennen tapaamista.
Ehkä vähän aikaisin kirjoittelen tapaamisesta ja sydämen kaipuusta, mutta se on niin tämän päivän juttu, että oli pakko purkaa. Pysyn kuitenkin jalat maassa ja teen arvioita toisesta. Tässä kuukauden aikana ei paljoa ole toista oppinut tuntemaan ja kielimuurikin on joskus esteenä. Mutta annan ajan kulua.
Toivottavasti vuoden päästä on vielä samat tunteet. Voi ku menisi aika nopeeta.
Olemme 20 ja 35 vuotiaita. Miten teillä ikä on jakautunut? Ilmeisesti tekin olette "mesesuhteessa" vielä. Jutteletteko te päivittäin, ja miten on tunteet kestäny läpi bittiavaruuden?
Totta hemmetissä aloittajan on syytä ottaa vakavasti just tollaset viestit. Eikö tämäkin palsta ole oiva esimerkki siitä, että kuka tahansa voi väittää mitä tahansa? Ei ne mesetuttavat sen tutummiksi välttämättä tule eivätkä luotettavampia ole.
Missään tapauksessa ei pitäis lähteä tunteitten kuljettamana yhtään minnekään. Jos järkeä on, sitä pitää käyttää.
meserakkautta bittiavaruudessa...niin todellista
kun ei saa tuntematonta ihmistä nähdä ja koskea vaikka niin rakastaa? On se varmaan kauheaa:(
Aidoista tunteista on kyse. On ne todellisia. Kommunikaatio tapahtuu mesen välityksellä ja tunteet välitetään bitteinä toiselle.
Mutta ei tässä ole kyse vain mesestä ja biteistä, vaan siellä jossain on se toinen. Ja se toinen on niin todellinen kun vain voi olla. Ja siihen ihmiseen ne tunteet on todelliset ja aidot.
Että näin.
Hyvinhän tuo edellinen kirjoitti minulle. En ymmärrä ihmisten negatiivisuutta näitä asioita kohtaan. Kaikki aina varoittelevat ja hämmästelevät.
Kyllä minulta löytyy sekä järkeä että tunteita. Kuten jo edellisessä viestissä mainitsin, pidän jalat maassa. En lähde sokeana haahuilemaan ja tekemään tyhmästi. Eihän tuollaiset tapaamiset koskaan helppoja ole. Vaatii paljon taustatyötä ja valmisteluja, ihan kaikilta osin.
Vieläkö väität jotain järjenkäytöstä?
Ja oli nettisulhasehdokas sitten Suomesta tai mistä muualta tahansa, niin kyllä sitä yleensä mennään tapaamaan.
No ei sellaista ole olemassakaan kuin mesesuhde. Pelkkä mesettely ei ole mikään
suhde, jos ei ole toista edes kestaakaan tavannut. Se on sellaista teinien söpöilyä,
ei mitään muuta.
Oikeasta suhteesta voidaan puhua vasta sitten, kun ollaan tavattu ja todettu
että synkkaa ihan oikeasti kasvotustenkin.
Se on ihan eri asia, jos on ensin seurusteltu ihan oikeasti ja sitten
ylläpidetään suhdetta netin välityksellä.
No eipä kai ole olemassa mesesuhdetta. Mutta ymmärtänet varmaan mitä tarkoitan, ettei kaikkea tarvi rautalangasta vääntää.
Kyllä kunnon suhteesta minäkin puhun vasta sitten, kun on tavattu ja todettu. En kuitenkaan heti lähde tapaamaan, siispä hommaa on hoidettava ensin mesenvälityksellä.
Mutta voihan se olla toisinkin päin, että ensin pidetään yhteyttä esim mesen välityksellä ja sitten vasta tavataan. Siitä juuri haluaisinkin muilta vinkkejä ja kokemuksia, mutta kas kummaa, harvassa on ne kommentit.
Miten suoraan pitää sanoa, että ymmärrät? Kyllähän sinulle on yritetty neuvoja antaa, mutta ne ei ilmeisesti miellytä.
"Oma neuvoni, jos olet kauan tuntenut ja kunnolla luotat, mikset voisi mennä tapaamaan? "
Näinhän siinä sanottiin. Minusta se ei ole hyvä neuvo. Mesetuttavuudesta ei juuri voi sanoa, että hänet tuntee. Kuten edellä mainitsin, kuka vain voi sanoa ihan mitä vain mesessä. Jos uskallat luottaa tuntemattomaan, niin että lähdet "rakastuneena" häntä tapaamaan, olet uhkarohkea. Et rohkea. Elämässä on toki riskejä otettava, mutta seurauksetkin on sitten siedettävä. Ne tapaamiset voi olla helppoja ja ihan ok. Järjenkäytöllä vain voisi selvitä, että ne on riskireisuja ja ne on suunniteltava sen mukaan. Tunteilla ei asiaa pidä ratkaista. Minusta sinulla on viestisi perusteella ihan turhan ruusuinen kuva nettituttavastasi. Siis kyllä, puhun järjenkäytön puolesta edelleen.
Herätys! Sinä haaveilet, luot kaunista kuvaa jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Että silleen:)
Noh, sanottakoon, että tunteilla en ratkaise asioita. Kyllä se järki sieltä nostelee päätään. Mutta sanoinhan aiemmissa viesteissä etten tunne häntä vielä hyvin, mutta halu oppia tuntemaan lisää on kova. Mielestäni siinä ei ole mitään väärää, ja miten muuten voin tähän ihmiseen tehdä tuttavuutta tällä hektellä kuin mesen välityksellä..?
On on nuo kaikki neuvot hyviä, nuo varoittelutkin. Mutta enemmän tuntuu olevan negatiivista komenttia, mutta kai samassa tilanteessa olevat ovat harvassa. En sitten tiedä, liekö negatiivisten kommenttien antajilla omaa kokemusta asiasta..mutta yleistää ei kannata.
Hmm.. Niin, miksipä ei olisi hyvä kuulla niitä huonojakin KOKEMUKSIA, sen sijaan, että kerrotaan omista luuloista ja olettamuksista tyyliin joo vaarallista ja riskaa peliä on..
Mitä pahaa on haaveilussa..? Varmasti sinäkin haaveilet joskus! En maalaile mielessäni pelkästään kaunista kuvaa. Tiedostan hyvin riskit ja mahdolliset ongelmat. En ole koskaan pitänyt elämää helppona, kauniita, itsestäänselvänä.. Miksi ihmeessä jotkut sanoo minä luon kaunista kuvaa ym ym vaikka eivät oikeasti tiedä mitä "prosesseja" päässäni pyörii asian tiimoilta..
Ei häiritse ikäero. Olen aiemmin seurustellut 19 vuotta vanhemman kanssa, ja hyvin toimi, vaikka päättyikin. Ei suhteessa ikä loppujen lopuksi ratkaise. Tokihan se jotenki vaikuttaa, mutta ei siitä ongelmaa tule jos siitä ei ongelmaa tee. :)
Mitä varoitusmerkkejä näet tässä minun jutussani?
Me tapasimme Facebookissa, oikeammin mies bongasi minut sieltä. Hän ei kuitenkaan ole tulossa tänne Suomeen. Hänellä on työpaikka kotimaassaan, eikä ole innostunut tulemaan Suomeen.
Toisaalla olen kuullut, että algerialaiset ovat ihania ja ystävällisiä ihmisiä, mutta ei päde tuossakaan yleistys, ihmisiä kun on niin monen laisia. Ja toisaalta eri ihmisillä on eri kokemukset.
tosi ihquu sun sulhasehdokas on tosi ihqu
"kerrotaan omista luuloista ja olettamuksista tyyliin joo vaarallista ja riskaa peliä on.."
Ei tullut mieleesi, että vois olla jonkun omia kokemuksia tai läheltä seurattuja toisen torvelon toimia? Kenen luulet täällä haluavan kertoa omista tai kaverin huonoista kokemuksista? Sehän olis sama kuin myöntää virheensä! Ethän sinäkään halua nähdä asiassa riskejä, miksi odotat jonkun kertovan erehdyksestään?
Haaveilussa ei ole mitään pahaa, mutta haaveet pitää osata/muistaa erottaa todellisuudesta. Selvitä se pääs sisältö itselles, palataan asiaan sen jälkeen;)
No siinäpä se, kun ei kerrota onko omaa kokemusta vai ei. Ihan yhtä tervetulleita on negatiivisetkin kokemukset, eikä niiden vuodatus ole vaivalloista kaikille, kuten väität. Mm. nimim. kahvitar laittoi minulle linkkiä negatiivisiin kokemuksiin. Luin ne läpi.
Jotkut pystyvät myöntämään virheensä, toiset ei. Minä pystyn myöntämään virheeni, ei ole ongelma minulle. Mutta milloin muka olen sanonut, etten haluaisin nähdä riskejä? Tottakai ne otan huomioon, ja läpikäyn kaikki mahdolliset sellaiset. Jos tämä minun juttuni osoittautuu virheeksi, tuon sen julki, mikäli asiasta tulisi keskustelua.. joten.. miksi en odottaisi silloin muilta vastaavaa?
Ehkä ikäeroa en pitäisi varoitusmerkkinä.. Mutta tuota "mies on löytänyt" minut juttua ajattelin. En olekkaan jutellut asiasta kaverini kanssa, ehkä olisi hyvä? Nimittäin se on kyllä ollut mielessäni, mutta olen aina unohtanut ottaa asian puheeksi. Olisi tosiaan kiva saada selkoa miksi juuri minä.
Yritän itsekkin havainnoida mahdollisia varoitusmerkkejä. En niitä tietenkään hakemalla hae, vaan olen kriittinen ja harkitseva informaation suhteen mitä kaverini puolelta tulee.
Oletko itse siis tavannut livenä näitä nettituttujasi?
...miehet facebookissa juuri tekevät. Lähettävät viestejä mahdollisimman monille ja odottavat kuka tarttuu syöttiin.
Suosittelen että katsot ainakin miehen facebook kaverit, jos on naisia eri maista niin juokse ja lujaa.
Hmm..on hänellä kavereina enimmäkseen naisia, suurin osa heistä Euroopan maista. Mutta myös omasta kotimaastaan.
Tää on ihan selvää että mitä enemmän pyydyksiä virittää, sitä todennäköisemmin johonkin pyydykseen tärppää.
Ja tietysti ne pyydykset kannattaa virittää juuri niihin vesiin josta "saalista" haluaa.
"enimmäkseen naisia, suurin osa heistä Euroopan maista"
"Hmm..on hänellä kavereina enimmäkseen naisia, suurin osa heistä Euroopan maista."
Haloo! Ketään kotona? Ota nyt ihmeessä järki käteen. Et ole hänelle "elämän rakkaus", vain yksi höynäytettävä muiden joukossa. Jos tällaisista merkeistä et ota onkeesi, niin et sitten kai mistään. Eri asia tietysti on, jos nimenomaan haluat olla osa kyseisen "sulttaanin" virtuaalihaaremia.
joka mullekkin kirjottelee? 35 nimi sportti tyyppi.
Voisitko kertoa tarkemmin? :)
noin 35 ainakin sanoo niin. On tekemisissä urhelun kanssa ja myös työ liittyy siihen. Hyvä duuni. Puhuu ranskaa ja arabiaa, englantia kyllä mutta ei hääviä. N.180cm pitkä, ihana hymy. Tosi hyvän näkönen , mutta sehän on maku asia. Muslimi.
Hieman lipevän oloinen, homo tai ainakin bi. Kovasti kiinnostunut länsimaista. Kiihtyy tosi helposti. Itsepäinen. Asuu äidin kanssa.
Luulempa, ettei meidän tuttavuutemme ole sama henkilö. Tietysti jotkin seikat passaa minun tuttavuuteeni mutta en usko että olisi sama tyyppi kyseessä.
Minun kaverini on 35, muslimi, vähän alle 180cm, on urheilullinen, mutta työ ei liity urheiluun mitenkään. Hänellä on hyvä ansiotyö aivan toisesta aihepiiristä. Minun kaverini ei myöskään ole lipevä, en usko että on homo tai bi. Hän asuu perheensä kanssa. Ei ole kiihtynyt vielä ollenkaan mistään.
Mulla on FT typpi. :)
toi edellinen ei ollut minun kirjoittama:(. Joku taas pelleilee. Minun tyyppini asuu myös perheensä kanssa. Ei ole lipevä vaan paremminkin symppis. Käynyt yliopistoa. Huumorintajuinen:). Viihtyy hyvin helposti 2-3tuntiakin mesessä. Ennen viihtyi hyvin ilta myöhään mutta nykyään enemmän päivisin, josta ajattelinkin että sillä on muuta sutinaa iltaisin. Yhdessä FB kuvassa sillä on sininen paita.
Ai, oho..luulin muuten että tarkoitit FB:llä nimikirjaimia, mutta tarkoititkin Facebookia! :) Sori!
Mut siis, mikkä nimikijaimet tällä sun kaverilla on? Mulla on siis F.T.
Hhm..olis kyllä kiva saada tietää onko tosiaan sama tyyppi kysees!
jos olis sama:) Mun tyypin nimmarit on F. A. tosin mistäs sen tietää mikä on oikee nimi. No anyway olen varuillani. Mun tyypillä on hauska tapa nostaa vasenta kulmakarvaa, ja on nokkela sana leikeissä vaikka englanti ei olekkaan perfekt. Onks sun tyyppi mesessä kotoaan vai internett cafeessa?
No toivottavasti ei oo sama tyyppi! :D Mun kaverin nimikirjaimet on siis F.T., mutta Facebookissa nimikirjaimet on G.T. En tiedä mistä johtuu..tai se selitti että joku sen urheiluunliittyvä juttu tos G.T. nimes.
Mun kaveri on mesessä kotoaan ja usein siellä on samaan aikaan sen kaveri joka auttaa sitä nettiongelmissa.
Epäilisin ettei meillä ole sama tyyppi kyseessä. Hänellä kylläkin on toinen suomalainen nainen kaverina.
Kuulostaa ihan samalta kaverilta jonka kanssa olen chattailly. On kutsunut vieraakseen jo monta kertaa. En tiennyt että chattaili jonkun toisen suomalaisen kanssa. Nyt tuli aika paha mieli. Pitää kysyä mitä peliä se pelaa.
Jos olet tosissasi, voisitko tarkentaa? Sitä kun ei tiedä kuka tänne heittää ja mitä...
Mulla ikää on 18 ja miehellä 24. Joo, "mesesuhteessa" ollaan vielä. Ei todellakaan jutella päivittäin, on siinä vähän ongelmia.. Mutta tekstareita lähetellään. Tavallaan tuonkin takia haluisin mennä häntä tapaamaan. Näkis toisen oikeesti ja tietäis että se on "oikeesti olemassa". Ja ehkä sillon vois jotenki enemmän kuitenki uskoo tähän.
Vaikka just nyt meillä tosiaan on vähän riitaa, mutta katsotaan miten tämä etenee..
Monesti oon miettinyt että suomalaisen kanssa ois niiiin paljon helpomapaa. Mutta sitä kun ei tunteilleen mitään voi...
Onnea vaan sulle, toivottavasti onnistuu :)
Me taas juttelemme päivittäin ja näemme toisemme webkamerasta. Me myös soittelemme lyhyitä puheluita ja laitamme muutamia tekstiviestejä.
Mistä päin sinun kaverisi on kotoisin?
Niin, kyllä se on vaan tarve nähdä toinen. :) Sehän on välttämätöntä suhteen etenemiselle. Ja siinä, kuten sanoit, se toinen sitten muuttuu "oikeasti todelliseksi". Toivottavasti meillä molemmilla menee hyvin tämä, että nähdään kaverimme ja suhde syvenisi. :)
Joo mäkin oon miettiny että olis helppoa, tuttua ja turvallista pitäytyä suomalaisissa. Mutta, ei elämä muutenkaan helppoa ole. Joittenkin asioitten eteen täytyy tehdä työtä. Tunteille ei tosiaan voi mitään.
Onnea myös sulle! :)
Mies asusti silloin toisessa pohjoismaassa eli tapaaminen oli siinä mielessä helppoa. Toistahan olisi ollut, jos mies olisi asustanut kotimaassaan.
Nyt ollaan naimisissa neljättä vuotta, esikoinen reilu 1-vuotias.
Suosittelen :)
täällä toinen hyväkäs :) Olimme tunteneet mesesuhdetta kuukauden, ja sain tilaisuuden lähteä tämän siippani kotimaahan (ekaa kertaa) ja siitähän se lähti. Avioliittoa yli 3 vuotta takana.
ei lentoliput niin kalliita ole, etteikö melkein minne päin maailmaa tahansa pääsisi ihan normaaleilla tuloilla. Viikon loma siellä miehen kotimaassa, tietysti hotellimajoituksella, niin säästyt paljolta turhalta harmilta.
Jos vielä sen jälkeen olette rakastuneita (ihastuneita), niin sitten voidaan ruveta puhumaan suhteesta, mutta ei pelkän mesettelyn perusteella. Älä hyvä ihminen odota vuotta mesettelyn merkeissä ennen kuin menet tapaamaan!
No eipä kai ole kalliita. Mutta en vielä viitsi mennä tapaamaan, kun en toista niin hyvin vielä tunne. En siis usklalla vielä lähteä. Mutta kiitos vinkistä, että kannattaa ottaa hotellimajoitus. Ehkä se on järkevää, jos vaikka jotain sattuu.
Sehän juuri raastaakin, kun haluaisi tavata toisen livenä, eikä tällä hetkellä auta tyytyä muuta kuin meseen, ja kuitenkin pitää olla järkevä ja ottaa toisesta enemmän selvää.
Tuolta Pohjois-Afrikasta mies on kotoisin. Sanoo varmaan paljon :D Meilläkin aina camit päällä, mutta puheuita ei olla soitettu, kertaakaan. Oon miettinyt, että ehkä skype..
Joku kirjotteli että kun ei lennot kalliita ole, niin miksei mennä..? Eihän siinä mitään, mutta jos yksin olet menossa, niin tuskin haluat mennä jos et vielä tunteista ole selvillä.. Mutta jos jonkun vaikka kaverin kanssa, niin miksei ihan vaan lomalle ja siinä samalla sitte tavata.
Mistäs tämä sinun miehesi on? Haluaisitko vaikka mailia kirjotella, tai mesessä jutella? Jos haluat niin laita osotetta tulemaan..? Vois olla mukava jutella :)
No kuinka sattuikaan, minunkin kaverini on Pohjois-Afrikasta, tarkemmin Algeriasta. Joo voisi olla tosi kiva jutella, kun ei ole yhtäkään tuttua, jolla olisi sama tilanne. Meseosoite on amppeli88(at)hotmail.com
miten ihqu sun mese mies on me ollaan jo mese naimisissa ja saadaan 11kk päästä mese lapsi mun mese aviomieheni täytti juuti 17v ja se on tosi ihqu onks teil ihkuu mesessä meillä on tosi ihquu sit kun me ollaan saatu se mese lapsi niin sit mä meen sen mesen lapsen kanssa.... mä en tiedä vielä tarkalleen missä afrikan kolkassa se asuu mut kai se kertoo sen sitten
mikä sen sun mese mies on ammatiltaan mun ihqu on reketti lentäjä se lentelee ympäri maailmaa raketilla joskus se mesettelee sielt raketissa kerrakin se oli isalannin yllä ja me meseteltiin se oli ihquu
mun mies on hirveen rikas se omistaa timantti tehtaan sekä kaivoksen josta se kaivaa rakettaja
okns teil jotain kultuuruuri jutskii mun mies käskee aina mun laittaa paperipussin päähän kun camitetaan se kuulemma kuuluu kultturiiin, ihquu
munki mielestä ainakin pitäs noitte persesuomalaisten tulos mitätöiä ja antaa ne paikat vaikka jollekin maahanmuutajalle. mulla on ainaki pelkkiä huonoja kokemuksia suomalaista miehistä kaikki oli vaan hakkaavia juoppoja samalaisia työttömiä ja haisevia kuin ne skinitki. mä itte oon nyt mesetelly puoli vuotta yhen ulkomaalaisen hepun kaa ja enkä haluu että joku nazi käy ylle sitten kun saadaan rahat kokoo matkaa varte tai ees kyylää parempi olis kun ei olis rajoja ollenkaan!
ihqu tarina toivottavasti saat mese kaverisi nopeasti Suomeen ihqui mese ulkomaalaisia siis pitää saada suomeen miten ihqu sun mese kaveri on???mun mese kaveri on ainaski 100 kertaa ihqumpi
ihku, ihkumpi, mun mesekaveri. :D
Tutustuminen netissä ihmisiin ympäri maailmaa on ihan tavallista nykypäivänä (ainakin maailmalla, onko tämäkin vielä outoa Suomessa?!). Olen itse vuosien aikana tutustunut moniin ihmisiin sekä Suomessa että muualla....Koskaan en kyllä ollut ajatellut heitä (miespuolisia tuttuja) muuta kuin kavereina, pari tyyppiä tapasin Suomessa,mutta ei sytyttänyt livenä,joten se siitä, mikäs siinä, vieläkin ollaan kavereita ja vaihdellaan kuulumisia mesessä tai viestein...
No, vaikka kuinka ajattelin,että enhän nyt netissä tapaa ketään erityistä, niinhän siinä kävi...Sattumalta (kyllä!) aloimme viestimään ja jonkin ajan kuluttua juttu jatkui mesessä ja lopulta huomasimme puhuvamme tuntikaupalla joka ilta netissä...Tietty koko ajan ihmettelin,voiko joku olla sellainen kuin hän on, niin aito, mutta miksi ei, olinhan minäkin! Samalla tavoin hän olisi voinut epäille,että olen joku ihan kahjo tapaus...No, tästä on kulunut jo aikaa...Nykyisin olemme naimisissa... ;)
Jos todella tuntuu sitlä,että olet tutustunut johonkin erityiseen, anna mennä! Totta kai ole varovainen ja järki päässä,koska netti on todellakin täynnä hulluja...Kuten sanottu, jos mahdollista, tavatkaa livenä niin pian kuin mahdollista, koska vasta silloin olette ottaneet sen ensi askeleen kohti mahdollista yhteistä tulevaisuutta kun tiedätte kohtaako kemiat oikeasti vai ei! Ja jos kemiat ei kohtaa, se voi olla pettymys kaiken sen ajan jälkeen jotka olette viettäneet koneen ääressä,mutta älä missään nimessä yritä teeskennellä, toivoen jotain,mitä ei oikeasti ole olemassa. Jatkakaa ystävyyttänne kuten se alkoi, siinähän huomaatte, oliko toisiinne tutustuminen todellakin aitoihin tunteisiin perustuvaa vai haitteko jotain muuta...
Täälläkin "mesesuhteita" jatkuvasti mollataan, totta kai,kuten sanottu, netti on täynnä friikkejä, mutta myös ihan tavallisia aitoja ihmisiä,jotka ovat kiinnostuneita tutustumaan erilaisiin ihmisiin. Kun tapaa sen toisen kiinnostavan ihmisen ja molemmat on jutussa avoimin mielin ja yhteisymmärryksessä, siinä oppii tuntemaan toisen nopeammin ja paljon paremmin, aivan eri tavalla kuin livenä, fyysisen kontaktin puuttuessa. On pakko puhua kun ei ole muuta,joten siinä sitten puhutaan kaikesta. Totta kai fyysisyys on tärkeää,mutta siinähän sekin sitten tavatessa selviää ja yleensä siinä eka tapaamisella tapaa sen erittäin tutun läheisen ystävän vihdoinkin livenä!
Olipa kiva lukea kirjoituksesi! :) Voi kun sinulle on käynyt onnellisesti. Toivon teille kaikkea hyvää!
Kiitos sinulle oikein paljon hyvästä kommentista!
"Voi kun sinulle on käynyt onnellisesti"
Erehdyit. Miehelle on käynyt onnellisesti.
Miksi nämä monikulttuuriset suhteet yritetään usein kääntää negatiiviksi.. Huoh. Miksi?
""Voi kun sinulle on käynyt onnellisesti"
Erehdyit. Miehelle on käynyt onnellisesti. "
Kiitos, me molemmat olemme todella onnellisia! ;)
Koska yleensä usein se mies on Suomeen verrattuna kehitysmaasta ja pikkuisen hyväuskoinen nuori suomalaisnainen on ainoastaan väylä päästä Suomeen.
Miten monta kertaa on sanottava, että ainakaan minun kaverini ei halua tulla Suomeen!! Eikö tuo ole tarpeeksi selkokielellä sanottu?
Sanon nyt siis vielä: minun kaverini ei halua tulla Suomeen. Ei ole innokas edes vierailemaan. Kaverini haluaa minun menevän hänen kotimaahansa. Okei?
Ja toiseksi, minun kaverillani on hyvä työpaikka kotimaassaan. Mitään väyliä ei siis ole olemassa eikä niitä tarvita! Onko se niin vaikeaa ymmärtää, ettei kaikki ole samanlaisia, "turvapaikkaa" Suomesta hakevia?
"Onko se niin vaikeaa ymmärtää, ettei kaikki ole samanlaisia, "turvapaikkaa" Suomesta hakevia?"
-Niinpä. Vain 90% pilaa muiden 10%:n maineen.
eli turha yleistää. :)
Ole onnellinen jos olet tuollaisen miehen löytänyt, mutta tiedät kai kuitenkin sen, että suurin osa noista mese-kavereista "sattuneesta syystä" on lähes aina Turkista tai jostain Afrikan valtiosta. Vain erittäin harvoin ne ovat syntyperäisiä länsimaalaisia, vai onko joku saanut enemmän yhteydenottoja syntyperäisiltä eurooppalaisilta kuin noista kolmannen maan kansalaisilta?.
Ja jos joku mesetuttu sattuisikin olemaan länsimaalainen niin ne ovat yleensä pitkän aikaa pelkkiä KAVEREITA eivätkä heti eka-päivänä rakastu mese-tuttuunsa.
Totuushan on kuitenkin se, että lähtökohtaisesti noilla "pika-rakastuneilla" turkkilaisilla tai Afrikkalaisilla on päätavoitteena päästä Eurooppaan ja vasta toisella sijalla on se, kuka tuon mahdollisuuden tarjoaa.
Totta kai siinä voi myöhemmin kyllä oikeastikin rakastua mutta sitähän kukaan ei voi etukäteen tietää kun ei voi olla varma vastapuolen motiiveista.
Eli tältä pohjalta ei ole mikään ihme jos lähtökohtaisesti joku ajatteleekin että sullakin "vaan" joku oleskeluluvan metsästäjä.
Mehmetti on luotettavin ja on normaalia rakastua ensimmäisen 5 minuuttisen aikana. Nyt nopsaan Algeriaan pantavaksi. Hopi hopi.
Mina ja mieheni "tapasimme" vuosia sitten yhdessa chatissa. Tama ko. chatti on tarkoitettu eraan Euroopan maan kansalaisille, joita asuu ympari maailmaa. Itse etsin tietoa tasta kyseisesta maasta ja eksyin chattiin.
Juttelimme mesessa kuukausia lahes paivittain ja myos puhelimessakin silloin talloin. Kerran mies sitten pyysi minua tulemaan tapaamaan hanta. Han lupasi maksaa kaiken, kunhan vain tulisin. Olin kaynyt ko. kaupungissa aikaisemminkin, joten jos mies olisikin osoittautunut aivan joksikin muuksi kuin olin hanet ajatellut, olisin parjannyt yksinkin aivan mainiosti.
Mies ei kuitenkaan tuottanut pettymysta, painvastoin. Miehesta oli tullut jo suuri osa elamaani, vaikken ollut hanta koskaan ennen livena nahnytkaan ja yhtakkia han sitten seisoikin hymyillen edessani.
Mies kertoi jo ihan alussa, ettei han halua muuttaa asuimaastaan mihinkaan, silla hanen elamansa oli siella mallillaan ja han oli jo ehtinyt elamansa aikana asua useassakin eri maassa. Mina siis muutin miehen luokse opintojeni paatyttya. Nyt olemme naimisissa ja meilla on yksi lapsi.
Niin kuin joku tuossa jo totesikin, netti on taynna hulluja, mutta on siella niita ns. normaalejakin ihmisia. Me kumpikaan emme olleet koskaan ajatelleet loytavamme aviopuolison netista, mutta niin siina vain kavi. Ilman nettia tiemme eivat taas olisi koskaan kohdanneet.
Uhkarohkeaa tai ei, mutta jos en olisi lahtenyt tapaamaan miesta, olisin katunut sita loppuelamani.
Mesessa ollaan tavattu ja vietetty kauan aikaa, ihan pian olen lahdossa tapaamaan paikan paalle :) Arvaa jannittaako. Jos oikeasti on ihan rakastunut niin kannattaa menna tapaamaan, siten selviaa miten asiat oikeasti ovat ja kannattaako jatkaa. Nykyaan on paljon helpompi tutustua kun on webkamera ja voi oikeasti nahda toisen. Jos ei ole koskaan nahnyt kuin jonkun valokuvan, voi todellisuus olla aivan toinen kuin mita kirjoituksista voi paatella.. Joskus vuosia sitten tapasin joitakin nettikavereita livena. Joku jonka kirjoitukset olivat yksinkertaisia tai ei kovin kiinnostavia, saattoikin oikeasti olla tosi puhelias ja kiinnostava henkilo. Ja joku joka kirjoitti monen sivun tarinoita olikin maailman tylsin tyyppi..! Jos oikeasti kiinnostaa ja voi luottaa toiseen niin tapaamaan vaan.
Kiva! Onnea teille, toivon että tapaamisenne onnistuu hyvin. :) Kyllä minuakin jännittäisi ihan sikana, kun ei edes ole kokemusta matkustamisesta.
Tapaaminen pyörii mielessäni, mutta en tiä uskallanko näin pian lähteä tapaamaan. Täällä kun olen lukenut näitä juttuja, lähinnä noita "varoituksia", niin olen tullut miettineeksi joitakin asioita... Hmm.. toivon kuitenkin että voin täysin luottaa häneen..
Jos tapaaminen epailyttaa, niin anna ajan kulua ja mieti asiaa rauhassa. Jaa myos ajatuksesi miehen kanssa ja keskustele asiasta. Usein ajatellaan etta vain itsea jannittaa, vaikka varmasti molempia jannittaa ihan yhta paljon!
Vahan matkustaneelle kynnys lahtea matkalle on jo usein korkea, saati sitten etta pitaisi tavata joku. Itse olen tottunut menemaan milloin minnekin pain maailmaa joten se ei ole ongelma, mutta kun pitaa tavata toinen niin se vasta jannittaa :)
Varovainen kannattaa tietysti olla. Mita enemman tietaa toisesta, sen parempi. Aina pitaa tavata julkisella paikalla ja turvallisissa oloissa, ja pitaa olla varasuunnitelma silta varalta etta kaikki ei menekaan kuten on suunniteltu. Aivan aarimmaisen epaluuloinen ei kuitenkaan kannata olla. Todennakoisesti kaikki menee hyvin.
Kiitos rohkaisevasta viestistä! :)
Tapasin entisen poikaystäväni netissä. Tästä on noin viitisen vuotta. Puhuimme toisillemme päivittäin ja tietysti tunsin oloni välillä täydelliseksi urpoksi, kun ihastuin ihmiseen, jota en ollut edes tavannu. Kuitenkin vuoden päivät siinä meni ennen ensitapaamista. Hän paljastu sellaiseksi kuin kuvittelinkin, eikä ollut valehdellu tai muutakaan netissä. Hän oli Britanniasta ja minä muutin sinne koulun perässä ja seurustelimme kolmisen vuotta.
Tiedostan, että suuri osa netissä olevista hakee tiettyä seuraa, helppoa pääsyä länsimaihin tai muuta vastaavaa, mutta kyllä sieltä saattaa helmiäkin löytyä. Rohkeasti, mutta harkitsevasti liikkeelle vaan. Jos mies on tosissaan, hän kyllä odottaa, jos ensitapaaminen pelottaa ota tuttu kaveriks matkalla jne.