Olen ollut mieheni kanssa yhdessä yli kolmekymmentä vuotta, mutta en ole koskaan nähnyt appeani! Mieheni vanhemmat erosivat, kun mieheni oli murrosikäinen. Anoppi meni heti uudelleen naimisiin ja sai myös heti lapsen uuden miehensä kanssa.
Minua on aina ihmetyttänyt anoppini suhtautuminen ex-mieheensä. Hän puhuu pelkästään pahaa apestani ja antaa ymmärtää, että appeni oli syypää kaikkeen pahaan avioliitossa. Avioeron jälkeen mieheni ja hänen kaksi sisarustaan eivät ole olleet tekemisissä isänsä kanssa. Aihe on tabu, josta ei puhuta, ja mieheni sanoo vihaavansa isäänsä. Minulle tulee mieleen, että voiko anopin suhtautumistapa olla syynä lastenkin tapaan puhua isästään?
En voi uskoa, että avioliitossa toinen on pelkästään paha (appi) ja toinen pelkästään hyvä (anoppi). Olen jutellut anopin siskon kanssa ja hän on kertonut apen luonteenpiirteistä hyvää. Mutta enhän voi tietää, millainen avioliitto oli. Minua vaan harmittaa, kun tänä apen mustamaalaus on jatkunut vuosikausia ja anoppi kehuu itseään, kuinka hän on selviytynyt ilman tukea pienten lasten kanssa. Hänen sisarensa kertoi auttaneensa siskoaan, mutta anoppi mustamaalaa nykyään tätä siskoaankin.
Siis nyt haluaisin sohaista tätä muurahaispesää ja etsiä tietoa apestani. Hän asuu toisella paikkakunnalla ja osoitteenkin tiedän. Mieheni ei halua kuullakaan isästään, hän varmaan vastustaisi ideaani. Siksi haluankin toimia yksin, ja löytää appeni. Lapsemme tietävät apesta, koska olen rehellisesti heille kertonut, että hän on elossa ja asuu muualla.
Onko kenelläkään kokemusta anopin jatkuvasta mustamaalauksesta ja katkeruudesta ex-puolisoaan kohtaan? Miten katkeruus voi jatkua vuosikymmeniä? Olisikohan anopilla jotain salattavaa omassa toiminnassaan?
Joskus mietin, että johtuuko mieheni isättömyydestä se, että hän ei osaa olla poikamme kanssa, vaan on ollut hänelle ankara ja vaativa. Tyttärille hän on pehmeämpi ja puhelee heidän kanssaan, mutta pojan kanssa hän ei puhu juuri mistään. Poikamme on kärsinyt tästä, mutta toivottavasti hänestä ei tule katkera.
Minua on aina ihmetyttänyt anoppini suhtautuminen ex-mieheensä. Hän puhuu pelkästään pahaa apestani ja antaa ymmärtää, että appeni oli syypää kaikkeen pahaan avioliitossa. Avioeron jälkeen mieheni ja hänen kaksi sisarustaan eivät ole olleet tekemisissä isänsä kanssa. Aihe on tabu, josta ei puhuta, ja mieheni sanoo vihaavansa isäänsä. Minulle tulee mieleen, että voiko anopin suhtautumistapa olla syynä lastenkin tapaan puhua isästään?
En voi uskoa, että avioliitossa toinen on pelkästään paha (appi) ja toinen pelkästään hyvä (anoppi). Olen jutellut anopin siskon kanssa ja hän on kertonut apen luonteenpiirteistä hyvää. Mutta enhän voi tietää, millainen avioliitto oli. Minua vaan harmittaa, kun tänä apen mustamaalaus on jatkunut vuosikausia ja anoppi kehuu itseään, kuinka hän on selviytynyt ilman tukea pienten lasten kanssa. Hänen sisarensa kertoi auttaneensa siskoaan, mutta anoppi mustamaalaa nykyään tätä siskoaankin.
Siis nyt haluaisin sohaista tätä muurahaispesää ja etsiä tietoa apestani. Hän asuu toisella paikkakunnalla ja osoitteenkin tiedän. Mieheni ei halua kuullakaan isästään, hän varmaan vastustaisi ideaani. Siksi haluankin toimia yksin, ja löytää appeni. Lapsemme tietävät apesta, koska olen rehellisesti heille kertonut, että hän on elossa ja asuu muualla.
Onko kenelläkään kokemusta anopin jatkuvasta mustamaalauksesta ja katkeruudesta ex-puolisoaan kohtaan? Miten katkeruus voi jatkua vuosikymmeniä? Olisikohan anopilla jotain salattavaa omassa toiminnassaan?
Joskus mietin, että johtuuko mieheni isättömyydestä se, että hän ei osaa olla poikamme kanssa, vaan on ollut hänelle ankara ja vaativa. Tyttärille hän on pehmeämpi ja puhelee heidän kanssaan, mutta pojan kanssa hän ei puhu juuri mistään. Poikamme on kärsinyt tästä, mutta toivottavasti hänestä ei tule katkera.
Vastaukset 10
Vanhimmat
...syytä, esim. väkivalta, hyväksikäyttö, pettäminen... Ymmärrettävää, että ei välttämättä tekemisissä ole. Jossain vaiheessa nuokin asiat on pakko käsitellä ja tietyllä tapaa hyväksyä. Vanhempi on aina vanhempi oli se millainen oli. Ehkä voi jopa joskus nähdä ja esitellä lapsenlapset. Ehkäpä miehesi sisko on jo käsitellyt asiat ja pystyy näkemään myös niitä hyviäkin puolia.
suhtautuminen poikaanne omasta "isäsuhteesta" tai eikö hän tiedä miten pojan kanssa puhutaan ja/tai touhutaan. Taitaa miehesi olla ymmällään. En tiedä mistä saada apua, kun en tiedä minkä ikäinen poikanne on (neuvola, koulu, perheneuvola, sosiaalitoimisto jne.).
Voisitko järjestää sailaisen tapaamisen miehesi isän kanssa ja selvittää mikä on appesi ajatukset menneestä ajasta???
Nainen tekee kaikkensa vierottaakseen lapset isästään. Usein pahan puhuminen, valehtelu ja alentaminen alkaa jo avioliiton aikaan huipentuakseen erovaiheeseen jolloin otetaan sossutantat prosessiin mukaan.
Syyllistetään mies urakalla ja tehdään hänestä kaiken pahan alku ja juuri.
-
Naiselle ei käy niin juuri koskaan, miehet ovat reilumpia siinä (-kin) asiassa.
Ainoastaan jos nainen esimerkiksi julkihutsuklsi alkaa tai tosi törkeää tekee, niin siinä voi maine mennä :)
olla se paha-ihminen, minun ensimmäinen mieheni oli paha, hän hakkasi, kuristi, potki, pieksi, uhkaili aseella yms minua, hän töni, kiusasi, uhkaili aseella omia lapsiaan. Eron jälkeen hän sai tapaamisoikeudet lapsiinsa ja joka ikinen isäviikonloppu oli lapsille kauheaa, heidät lukittiin komeroon 12h:ksi, heitä kidutettiin ja peloteltiin.
Onneksi tapaamisoikeudet otettiin pois isältä kokonaan.
Ja minulla ei ole exästä mitään hyvää sanottavaa, eikä myöskään lapsillani
Kuulin vähän aikaa sitten syyn siihen, miksi eräs tuttava ei ole väleissä kenenkään sukulaisensa kanssa. Kaikki sukulaiset ovat Jehovan todistajia ja tuttavani ei ole. Olen kuullut muistakin lahkoista, että jos uskonnosta lähtee, niin välit menee. Ei kuulosta, että näin olisi teidän tapauksessanne.
Jos etsit totuutta, niin järjestät salaisen tapaamisen, aina pitää kuulla myös toista osapuolta. Myös hän voi kertoa asiat itselleen edullisessa valossa. Mutta kumminkin asia voi sen jälkeen näyttää ihan erilaiselta.
Näin minäkin ajattelen. Kukapa meistä täydellinen olisi. Kaikki tekevät virheitä avioliitossaan, niin minäkin ja mieheni myös, mutta anopin katkeruus on niin outoa, että sitä ei voi ymmärtää. Siksi haluan tavata appeni, varmasti hänestä löytyy hyviäkin puolia. Siitä olen varma.
Vaikea juttu mutta minä kasvoin ilman isää koska vanhempani erosivat minun ollessani 7 ja sen jälkeen en isääni nähnyt, äitini haukkui hänet päivittäin ja minäkin tietenkin sen takia aloin häntä inhoamaan, isäni ei ollut minulle inhottava muistaakseni mutta vanhempani riidat muistan, ei tiedä mistä aina tappelivat. Sääli minulle oli aina kun isälläni oli paljon veljiä ja siskoja joita olisin halunnut tuntea ja minullakin kuulemma hirveesti serkkuja joista en tiedä mitään, isäni on kuollut nyt ja en ikinä tuntenut häntä. Totta on että jos puuttuu isä elämästä ei ole helppoa aikuisiässä miesten kanssa. Sinun miehesi tietenkin on semmoinen isä minkä oppi isältään. Ja sinun poikasi oppii miten olla isä ja mies sinun mieheltäsi. Ja jos sanot että poikasi ei kärsi siitä kun isänsä ei puhu sille, en ole samaa mieltä, mutta miehesi ei ehkä vaan pysty olemaan muunlainen poikansa kanssa.
En ole varma onko sinun asiasi mennä tapaamaan miehesi isää tai etsimään syytä eroon ja niin pois päin. Mutta toisaalta minä olisin ollut salaisesti tyytyväinen jos minun puolisoni olisi tehnyt näin minulle. Toisaalta jos aikuisiässä ei ole nähnyt isäänsä moneen vuoteen niin en tiedä onko siihen enää mitään syytä, en usko että minä olisin uskaltanut isääni nähdä enää, ja se voi olla pettymyskin, mitäs jos isä ei halua olla missään tekemisissä miehesi kanssa.
Toisaalta olisi hyvä että he saisivat jonkunlaisen päätteen tähän asiaan koska kaikki varmaan kärsivät tästä.
Sitten vielä on anoppisi jos hän saa tietää että olet käynyt hänen exällään 'urkkimassa' niin hän ei varmaan ikinä anna anteeksi totuuden löytämistä oli se mikä tahansa, poikasi voi siinä menettää isoäitinsä varsinkin kun hän kuulostaa aika kieroontuneelta. Hän haluaa olla se jolle on tehty väärin ja helvettiin muut. Toisaalta olisi erittäin hyvä jos vaikka sinun lapsesi voisi alkaa jonkunlaisen suhteen Appesi kanssa vaikka ilman miestäsi ja ehkä pikkuhiljaa muut tulisivat kuvioon mukaan?
Ehkä sinun pitäisi puhua asiasta miehellesi ennen kuin aiot tehdä mitä aiot, ainakin mainitse vaikka ei haluaisi kuunnella niin voit sanoa että ainakin kerroit asiasta ennen. Mitä vaan teet toivotan onnea, toivottavasti et pety.
Olispa muuten mielenkiintosta tietää miten tässä käy.
Onpa hyvä, että annoit miesnäkökulman tähän asiaan. Tarkoitukseni ei todellakaan ole kaivella pahemmin menneitä, appeni on jo vanha mies, mutta haluaisin niin nähdä hänet. Onhan hän sentään mieheni isä ja lastemme isoisä. Tunsin appeni veljen ja tämän vaimon ja heiltä kuulin joskus jotain apestani. Ymmärrän kyllä, että miehelleni ja apelleni olisi vaikea tai ehkä mahdotonkin tavata kaikkien näiden vuosien jälkeen. Mutta se ei voi estää minua tutustumasta yksin appeeni. Sain tähän jopa rohkaisevan kehoituksen eräältä perheasiain asiantuntijalta, jolta kysyin neuvoa tähän asiaan.
Anoppi tietenkin haluaa, että tilanne on tämä mikä se nyt on, mutta hän on tähän asti hallinnut lapsiaan omistushaluisesti, joten jotain "mätää" hänen toimissaan kyllä on. Miksi hänen lapsensa tekivät näihin päiviin asti suurin piirtein kaiken , mitä anoppi osasi pyytää, vaikka kaikilla oli oma perheensä? Napanuora on katkennut vasta viime vuosina lasten ja anopin väliltä, ja siksi anoppi puhuu pahaa myös omista lapsistaan.
No, minähän olen perheen ulkopuolinen ja itsenäinen päättämään, että haluan nähdä appeni. Olen varautunut kestämään senkin, että appeni ei haluaisi nähdä minuakaan muistutuksena entisestä perheestään. Mutta enhän voi vielä tietää, kun en ole yrittänytkään vielä nähdä häntä. Kerään tässä vielä rohkeutta ja ryhdyn toimeen.
En kyllä suosittele, että ryhdyt anoppisi ja miehesi selän takana pitämään yhteyttä miehesi isään. Kirjoitit, että haluat sohaista muurahaispesää, mutta mietipä uudelleen. Tuo sohaisu kuulostaa aika erikoiselta ja itsekeskeiseltä motiivilta.
Kun yhteydenottosi ja seurustelusi appesi kanssa paljastuu, siitä syntyy takuulla valtava älämölö ja ainoa seuraus on, ettö saat päällesi sekä miehesi että anopin vihat. Sinä olet loppujen lopuksi ulkopuolinen tuon perheen suhdeasioissa, joten on viisainta, että pidät näppisi erossa.