Hommasin muutama kuukausi sitten kuntosalikortin Hyvinkään hyvä kuntoon, Riihimäen pisteeseen. Paikka on tosi kiva, mutta en vaan saa itseäni liikkeelle. En oikein osaa yksin mennä, kun en tunne täältä ketään..
Millä ilveellä saan itseni houkuteltua salille? Menee hyvä kortti aivan hukkaan kun en saa lähdettyä sinne!
Jos joku sattuu olemaan treeniseuraa vailla, ni ottakaa vaan rohkeasti yhteyttä niin ehkä saamme houkuteltua toisemme salille! :)
Millä ilveellä saan itseni houkuteltua salille? Menee hyvä kortti aivan hukkaan kun en saa lähdettyä sinne!
Jos joku sattuu olemaan treeniseuraa vailla, ni ottakaa vaan rohkeasti yhteyttä niin ehkä saamme houkuteltua toisemme salille! :)
Vastaukset 29
Vanhimmat
väärä kaupunki, mutta et sä voi olla noin surkee, ettet pääse yksin liikkeelle, nyt perse ylös sieltä sohvalta! ;)
No yritetään koko ajan! Sit sitä kehittää jotain ihme tekosyitä, "tänään väsyttää, huomenna sitten." jne...
Saa nähdä milloin se huominen koittaa...
Heippa. Kulule mieki painiskelin saman ongelman kanssa pitkaan ja hartaasti. Nyt asun ulkomailla, enka tunne taalta ketaan ja paatin vain etta perkule, nyt loppuu taa nyhjays jalleen. Mun ratkaisu on ollut jumpat ja salille lahto heti toiden jalkeen.
Edellisena iltana jo tsekkaan aikataulut ja katson viikon ohjelman. Jos ei ole kovin kiireinen viikko, paatan etta kayn 3-4 krt viikossa. Paatan mitka paibat ja mitka tunnit. Pakkaan illalla jumppalaukun ja paatan kaynko suihkussa ja saunassa salilla vai tulenko kotiin. Eli jarjestan asiat ed.paivana jo niin hyvin ettei seuraavana paivana voi enaan peruuttaa. Mietin myos mita syon enenn kuin lahen jumpalle, eli onko se banaani ja jukurtti vai esim. pahkinoita.
Eka askel on se raskain. Kuntosalilla olen ihan surkea. En osaa eika huvita edes tehda mitaan. Mutta jumppasalissa tunneilla tunnelma tiivistyy ja kaikki ovat siella ykislosuorittajia, mutta siella on joku joka potkii perseelle ja kannustaa. Eka viikon jalkeen helpottaa ja pidat kerran kk myos sellaisen viikon etten kay jumpissa, ettei ala puuduttamaan.
Ps. ja vaikka luulet etta sua vasyttaa, jumpan jalkeen sua vasyttaa ihan oikeesti. Seuraavana paivana saattaa lihaksia jomottaa mutta ajatukset ovat kirkkaita ja parin viikon jalkeen huomaat etta se "nyyh, duunipaiavn jalkeen tahtoo vaan kotiin tollon eteen mahoamaan"- fiilis vahentyy. Silla liikunta lisaa energiaa.. eika suinkaa vahenna sita..vaikka se sita polttaakin rasvan muodossa :)
Lakkaa olemasta lusmu ja päätä että haluat nostaa itsesi uudelle tasolle. That's it, toimii mulla. Ryhtiä ja perse ylös nii paranee fiilis.
Tuolla jo aiemmin ehdotettiin sitä, että edellisenä päivänä jo päättää seuraavan päivän ohjelman. Mulla se on ainakin auttanut, sillä kun olet jo etukäteen päättänyt, että perjantaina töiden jälkeen menen salille niin ei sitä sen kummemmin enää edes mieti, että huvittaako vai ei. Oikeastaan mulla auttoi nimenomaan se, päätän kuinka monta kertaa aina kullakin viikolla on realistista käydä liikkumassa ja sitten vaan toteutan sen suunnitelman. Ajattelen sitä ikäänkuin projektina, jonka olen luvannut suorittaa.
Valaisevinta ehkä on ollut tajuta, että jos aamulla jää sänkyyn miettimään, että lähtisikö sitä sittenkään ennen töitä salille niin eihän sitä ikinä tule lähdettyä! Nousen vain sen kummempia miettimättä ylös ja laitan vaatteet päälle. En anna itselleni mitään muita vaihtoehtoja!
Ehkä sinua helpottaa kuulla, että ainakin itselläni liikkumaan lähteminen on kerta kerran jälkeen helpompaa. Mutta toki niitäkin hetkiä tulee kun ihan oikeasti ei vain jaksa lähteä. Silloin on tärkeää kuunnella itseään, sillä esimerkiksi sairaana liikkuminen ei todellakaan ole järkevää.
Käyn itse myös kuntokeskuksessa ihan yksinäni eikä se ole toistaiseksi minua suuremmin vaivannut. Pystyn keskittymään paremmin liikuntaan ja oman kokemukseni mukaan myös suurin osa esimerkiksi ryhmäliikuntatunneilla on tullut sinne yksin. Toki mukana on aina joitakin, jotka ennalta tuntevat toisensa, mutta tunnin aikana jokainen on kuitenkin yksin. Olisiko sinulla mahdollisuutta palkata vaikka hetkeksi aikaa personal trainer itsellesi? Hän olisi tsempparinasi kuntosalilla ja sovittuja tapaamisia olisi vaikeampi jättää väliin. Lisäksi pääsisit ehkä hänen kanssaan vaikean alun ylitse ja pääsisit tutuksi kuntokeskuksen tilojen ja henkilökunnan kanssa ja sinne meneminen olisi ehkä helpompaa, ihan yksinkin.
Valtavasti tsemppiä sinulle! Tahdonlujuutta ja liikunnan iloa!
että ne lihakset kehittyy erittäin hitaasti.....
niin ja lihaksethan kasvaaki levossa.
Unohda ne "ei oo kavereita kädestä kiinni pitämässä"-jutut, sinähän siellä kuntoasi kohennat. Yleensäkin kavereiden kanssa jos kuntoilee, tuppaa olemaan sitä lässytystä osa ajasta.
Tässäpä vinkkiä kun kerran sitä halusit; Mene tekemään lähtötestit, todennäköisesti salilta löytyy ammattihenkilö kertomaan toimintatavat. Lähtotestin jälkeen tee määrätietoinen suunnitelma, aikatauluineen ja tulostavoitteineen, ei kannata tosin ahnehtia liikoja alussa. Seuraa kehitystä ja pysy tavotteissa ja muista pitää hauskaa liikunnan parissa...vaikkakin nuo vinkkini ovatkin aika suorituskeskeisiä. Liikuntaan jää koukkuun, koska siitä tulee kroppaan hyvä ole ja virtaa löytyy muuhunkin elämänaktiviteetteihin, rupeat vielä päivittäin hymyilemään...hirveä uhkakuva.
Aloitin salilla vuosi sitten. Aluksi sain hyvät ohjeet omaohjaajalta. Noudatin niitä tarkasti, jo turvallisuuden takia jokainen saa ohjaajan. Jäin koukkuun saliliikuntaan ja liityin ohjattuun ryhmäänkin. Koko ajan on hauskempaa, hymyä löytyy. Kroppa o
n muotoutunut uudeksi, upeaa ! Se on palkka. Motivaatio täytyy itse löytää !
Mulla oli myös sama ongelma. Mutta ostin salikortin ja samalla spinningiin. Ja kun olen tilannut spionningiin ajan sitä ei voi perua kuin vuorokausi ennen ja jos ei mene joutuu maksamaan. mulla tehosi se olen jo käynyt 3 kk ahkerasti ja kunto on noussut rapakunnosta. ja nyt käyn ahkerasti kummassakin salilla ja spinningissä- Ja kun ohjaaja tekee ohjelman niin se helpottaa sit salille menemistä. Menoksi vaan. Mieti aluksi että käyt vaik sen kuukauden ahkerasti, niin tein minäkin ja kun kortti loppui niin sit ostin uuden ja ajattelin et vielä tämä kuukaus vaikka mikä olis ja nyt on menossa jo neljäs kuukausikortti just ostin. Tsemppiä sulle. Tuntuu hyvältä sit kuitenkin yksin lähteä. En minäkään saanut ketään kaveriksi. Ja olen tosi ylpeä itsestäni. Ja niin olet sinäkin. Joten mars MARS..
Kiitos kaikille vinkeistä! Sain kuin sainkin lähdettyä salille! Työpaikan vieressä on kiva paikka joka kuuluu samaan ketjuun niin käyn siellä ja sain houkuteltua poikaystävän pelaamaan sulkapalloa kanssani joka tiistai! :)
Motivaationa käytän tulevia häitäni! Niihin on tosin kaksi vuotta aikaa, mutta onpahan pitkän tähtäimen tavoiteet!
Vauhtiin päästyäni jouduin hillitsemään itseäni etten aloita liian kovalla temmolla, tiedän sen entuudestaan, että täytyy aloittaa rauhassa...
Nyt olen joutunut pitämään viikon taukoa kamalan flussan takia, mutta eiköhän ensi viikolla pääse taas... :)
kaverilla oli pari vuotta sitten sama tilanne ja se pakotti itsensä salille ja rehki siellä sitten itselleen sydänlihastulehduksen-->sairaalassa 4 viikkoa lepo-osastolla vahvan lääkityksen kanssa ja puolen vuoden ehdoton rasituskielto. eli kannattaa suosiolla miettiä oisko se kotiin jääminen sittenkin parempi vaihtoehto...!
miten saan itseni pakotettua sinne jumppaan ja salille .Helposti sitä jää kotiin vain tai menee työnjälkeen kotiin eikä viitsi edes lenkille lähteä.
Nyt kun se liikunta pitäsi olla vieläki tärkeämpää monta kertaa viikossa .
Kiloja on ja hirvittää mennä sinne toisten seuraan
niihin ryhmiin sitähän on siellä oikein katseenvangitsija kun on niin jäykkä ja punkelo
Kivaa sielä on ollut kun jonkun kerran kävin se vain kesän jälkeen jäi menemättä kokonaan kun kynnys on korkea kunkatsoo niitä hoikkia ja osaavia
kuntoilijoita ja jumpassa loistavia kevyesti jaksavia kun itselle on hikipäässä ja ei aina helposti taivu kaikkeen .
milläs sitä sitten potkii itseensä liikkeelle vaikka miten tietäis että sen jumpan jälkeen on niin hyvä olla ja energiaa tulee vaikka jumppa ja kunto ohjelma väsyttikin kovasti
Minulla sama tilanne. Aikaa olisi, jos sen osaisi ohjelmoida oikein. Ei ole kiva lähteä yksin pimeään kävelemään tai kuntosalille katsomaan niitä nuoria ja nättejä saati jumppaan, kun ei vauhdissa pysy mukana eikä taivu. Eikä ole ystävää, joka kannustaisi liikkumaan ja tulisi mukaan.
joissain paikoissa on liikuntaryhmiä 50 ikäryhmille! :) kannattaa kysyä ihan omalta kuntosalilta onko heillä sellaisia tai aikovatko kenties perustaa sellaisen. Ei sitä tiedä,vaikka siellä olisi tusinan verran muita samanikäisiä jotka olisivat kiinnostuneita omasta jumpasta.
Rohkeasti mukaan vain. Kaikki aloittavat jostain. Itsekin aloitin keski-ikäisenä. Omaohjaaja räätälöi jokaiselle ohjelman, kunkin aloitustason, terveysasioiden ja liikuntapohjan mukaan. Hyvä ohjaaja myös kannustaa ja seuraa kehitystäsi. Ohjelmaa muutellaan tarpeen mukaan. Liity jäseneksi, omaohjaaja on välttämätön !
Kuvittele kalenterisi määräävän sinua. Kirjoita SALILLE ainakin kolmen päivän kohdalle, ja jos et mene, sulle tulee tooooooooooodella huono omatunto ja itsesyytökset. Mulla toimii :) Ja joka salikerran jälkeen on superhyvä "Minä tein sen!"-olo. TSEMPPIÄ!
Minun nykyinen filosofia treenaamisen aloittamiseen, ei liity mitenkään treenaamisen laatuun tai sen mielekkyyteen, vaan alussa säännöllisyyden opetteluun.
Vähän taustaa:
Treenasin aikanaan nuorena "verenmaku suussa" kamppailulajeja jossa vielä "kova" salikuri. Jos oli huono päivä ja väsyksissä niin sai melkeinpä kirjaimellisesti selkäänsä (ei siis valmentajien toimesta vaan vastustajien). Oli helppo perustella itselle miksi ei jaksanut lähteä, tosin silloin oli tuota nuoruuden intoakin enemmän joten en onneksi laiskotellut usein.
Jokunen vuosi sitten lähdin työpaikan sählyyn mukaan, ja oli hauska huomata että väsyneenä päivänä tuli hyvä olo pelaamisesta vaikka ei jaksanutkaan tehdä paljoa, eikä se ketään muita haitannut. Ja taas energisinä päivinä tuli juostua pallon perässä hullunlailla, ja vielä parempi olo. Tuo lupa itselle löysäillä jonain kertoina toimi niin hyvin etten jättänyt 2 vuoteen yhtään kertaa väliin kun olin aloittanut.
Eli totuttele siihen ajatukseen että menet salille "jatkuvasti" (en jaksa aikoja/määriä sun muista valmisteluista/tavoitteista nyt puhua mitään, muut on jo kommentoinut niitä) ja jos väsyttää niin annat itsellesi luvan löysäillä kunhan nyt lähdet salilla edes käymään. Joskus sitä sitten läysäilee, mutta yleensä ne löysätkin treenit muuttuvat kunnon treenaamiseksi, kun adrenaliini vähän nousee. Mutta kun tietää että saa löysäillä niin ei tule keksittyä itselle niitä tekosyitä "en jaksa" jne. :)
Eli pääasia on että menet PAIKANPÄÄLLE ja se mitä siellä teet on yksi lysti, oli tavoitteita tai ei - se on aina parempi kuin poisjäänti ja auttaa pitämään rytmin ja estämään taukojen syntymistä. Käyväthän nuo bodaritkin tekemässä vain yhtä-kahta lihasryhmää kerralla, eli jos (muka) tuntuu että on joku paikka jumissa tai oikeasti kipeä, ettei jaksa/pysty/huvita koko ohjelmaa tehdä, niin tee jotain muuta, ihan mitä tahansa, kunhan teet.
Toimii hyvin jos käy esimerkiksi kuntasalilla ominpäin ja tietysti jos on kuukausimaksu jo maksettu.
Kato kun käyt salis naiset tykkää ja näytät paremmalta ajattele silleen :D
Vaikeaahan se on yksin mennä salille,kun ei vielä tunne ketään. Rohkeasti vain, ei siellä kaikki ole bodareita, mummojakin käy ja aamupäivällä on tilaa ja rauhallista.
Treenikaveri olisi kyllä mukava, itse käyn Hyvinkäällä salilla....
Eli kaveri vaan mukaan, ja mielummin sellainen urheiluhullu, joka jaksaa sinne lähteä varmasti! :)
Pelisali olis ok, ei kuntosali. Kotona voi kuntoilla yhtä hyvin ilmaiseksi. Matkalla olen joskus kokeillut ilmaisia saleja.
Lähde vaan, vaikka lähtiessäsi tuntuu väsyttävän niin kyllä pienen lämmittelyn jälkeen saat sykkeen
päälle, sen kynnyksen kun ylität niin 1-1,5h menee
siivillä. Treenaan itse Hyvinkäällä saman firman
salilla jo 3:tta vuotta. Hyvää tekee....ja treeni-
kavereita sopii
Hylkää hikiset salit, lahjoita kortti vaikka läskille anopille ja tilaa TV-shopista sähkötoiminen vatsalihaslaite. Paristolla värisee ja saat parissa kuukaudessa six packin!
Vatsan jälkeen kiinnität laitteen habaan, rintaan ja muualle. Näin itse olen saanut runsaasti massaa sekä bodarin kropan.
Kaikki sohvalla istuen!
t.Kohta New Riku Kiri
sellaista mehurautavitamiinivalmistetta kuin Floradix (saa apteekista). Kohta sinullakin on virtaa ja energiaa niin paljon, että et tiedä mihin sitä purkaisit. Pura vaikka kuntosalille. Eikä joka asiaan tarvitse seuraa, pitää opetella yksinkin touhuilemaan. Vaatii vaan itsekuria ja tahdonvoimaa, että lähtee ja tekee jutut, ilman kaveriakin.
nimenomaan itsekurin puute ja heikko tahto. Aikaa ois vaikka kuinka paljon, mut ei vaan huvita. Tai jos huvittaa, niin erittäin hyvä (huono) syy jäädä kotiin on sää, joka ei koskaan petä. Lämmittää kävellä 14 kilometriä vesi/räntäsateessa kuntosalitreenien lisäksi. Kävin jotain 3 vuotta sitten noin vuoden verran säännöllisesti kuntosalilla, mutta sitte se vaan jäi. Ja näkyy muuten ulkomuodossa...
cmoon hommaa vaikka kuntopyörä olohuoneeseen ja pyöräile AINA kun katsot tvtä älä tuhlaa muuhun rahaasi, vaikka raha on epätodellista. Olet vain vailla motivaatiotta. yritä kuntoilla kotona niin kuin sanoin. tepsii varmasti ja säästät rahaa mitä ihmiset haluavat mutta eivät tarvitse
!!!
Mä olen ainakin todennut, että usein laiskottaa ja ei huvittaisi lähteä salille, mutta 100% joka kerta poislähtiessä on hyvä feelis. Sen kun muistaa, niin tulee nostettua ahteri sohvalta.
että kukaan muu jumppari ei sinua jumpassa kerkiä katsomaan, oletko sitten aloittelija tai kokenut. Tietysti tämä riippuu ohjaajan pitämästä tunnista, onko se vauhdikas vai meinaako sinne nukahtaa.. Ohjaaja toki katsoo että teetkö kaikki liikkeet ja vielä oikein sekä tsemppaa sinua jaksamaan ;) Suosittelen aloittamaan jumpista, sillä itse salilla treenaaminen voi tuntuakin hieman epätoivoiselta ellei ole ohjelmaa/ei ole ikinä käynyt ennen salilla. Kokeilet erilaisia jumppia ja etsit sieltä sen, joka sinulle sopii parhaiten ja joka saa sinut niin inspiroituneeksi että alat käymään siellä jopa 4 kertaa/vko! :) Siitä se lähtee! Onnea matkaan ja löydä itsellesi se oma juttu!