SAK on kimmastunut Taloustutkimuksen tutkimuksesta, jonka mukaan luottamus ay-liikkeeseen on laskenut jyrkästi. Edes SAK ei voi kuitenkaan estää vapaassa lehdistössä sille epämiellyttävien tietojen tulemista esiin. Tutkimuksen mukaan 55 % jäsenistä antaa liiton toiminnasta huonon tai välttävän arvosanan. Miksi ihmeessä nämä tyytymättömät ovat sitten liitoissa?
Liittojen jäsenistä 83 %:lle tärkeä tai melko tärkeä jäsenyyden peruste on halu varmistaa ansiosidonnainen työttömyysturva itselleen. Tulos on hämmästyttävä, koska ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei saa liiton vaan työttömyyskassan jäsenyyden perusteella ja kassaan voi kuulua ilman liiton jäsenyyttä. Lisäksi kaikkien kassojen edut ovat täysin samat, koska rahoituskin tulee pääosin valtiolta. Liitot ovat tarkoituksellisesti antaneet asiasta väärää tietoa, jotta ne saisivat työttömyysturvastaan huolestuneet ihmiset liittymään myös liittoihin, vaikka heille riittää pelkkä kassan jäsenyys.
Tutkimuksesta käy myös ilmi, että kolmannes – erityisesti SAK:laiset – kokevat että heidän on pakko kuulua ammattiliittoon, mikä rikkoo räikeästi perusoikeuksia. Liittojen jäsenyys näyttää siis perustuvan pakkoon ja väärien tietojen antamiseen työttömyysturvasta!
Palkansaajista kuuluu liittoon reilu 70 %, kun viisi vuotta sitten prosentti oli 78 %. Nuorista liittoon kuuluu enää reilu kolmannes. Samanaikaisesti liitoista riippumaton kaikille avoin YTK-kassa on kasvanut maan suurimmaksi kassaksi ja kasvaa edelleen reilun 30.000 uuden jäsenen vuosivauhtia. Suosion syynä ovat kassan sitoutumattomuus ja halpa vain ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta koostuva jäsenmaksu. Ei ihme että ay-liike pyrkii pimittämään moiset tiedot!
Liittojen jäsenistä 83 %:lle tärkeä tai melko tärkeä jäsenyyden peruste on halu varmistaa ansiosidonnainen työttömyysturva itselleen. Tulos on hämmästyttävä, koska ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei saa liiton vaan työttömyyskassan jäsenyyden perusteella ja kassaan voi kuulua ilman liiton jäsenyyttä. Lisäksi kaikkien kassojen edut ovat täysin samat, koska rahoituskin tulee pääosin valtiolta. Liitot ovat tarkoituksellisesti antaneet asiasta väärää tietoa, jotta ne saisivat työttömyysturvastaan huolestuneet ihmiset liittymään myös liittoihin, vaikka heille riittää pelkkä kassan jäsenyys.
Tutkimuksesta käy myös ilmi, että kolmannes – erityisesti SAK:laiset – kokevat että heidän on pakko kuulua ammattiliittoon, mikä rikkoo räikeästi perusoikeuksia. Liittojen jäsenyys näyttää siis perustuvan pakkoon ja väärien tietojen antamiseen työttömyysturvasta!
Palkansaajista kuuluu liittoon reilu 70 %, kun viisi vuotta sitten prosentti oli 78 %. Nuorista liittoon kuuluu enää reilu kolmannes. Samanaikaisesti liitoista riippumaton kaikille avoin YTK-kassa on kasvanut maan suurimmaksi kassaksi ja kasvaa edelleen reilun 30.000 uuden jäsenen vuosivauhtia. Suosion syynä ovat kassan sitoutumattomuus ja halpa vain ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta koostuva jäsenmaksu. Ei ihme että ay-liike pyrkii pimittämään moiset tiedot!
Vastaukset 31
Vanhimmat
itse erosin liitosta 2 vuotta takaperin mutta halusin kuitenkin säilyttää kassan jäsenyyden.
Tällöin liiton toimitsijaämmä suoraan valehteli minulle ettei kassaan voi kuulua ellei kuulu liittoon.
Otin asiasta välittömästi yhteyttä hänen esimieheensä ja paikalliseen lehteen joka juttu nostattikin tällä paikkunnalla varsinaisen hässäkän.
Paikalliset sirppiliiterin jäärät vaan arvostelivat siirtymistäni "vapaamatkustajaksi" mutta sanaakaaan ei mainittu tästä päin naamaa valehtelemisesta jota juttu varsinsisesti koski.
Taas nähtiin että se koira älähtää...................
Itse erosin liitosta 10 vuotta sitten, soitin ammattiliittoon ja sanoin että haluan olla pelkästään kassassa. Liiton henkilö sanoi ettei se niin vaan onnistu että pitää olla erinäinen määrä mitä erillaisempia papereita, totesin siihen että eroan sitten molemmista kun se kerran on niin vaikeata. Liityin YTK-kassaan 6 vuotta sitten ja olen erittäin tyytyväinen.
Mot ajankohtaisohjelman mukaan AY:n kassojen ja liittojen rahat ovat sekaisin joten jos olette liiton kassassa rahoitatte samalle niiden politiikkaa (eduskunta, kunnallis ja presidentin vaalit) sen lisäksi eduskunnan luottamusta nauttivan hallituksen uhkailu ja kiristys (esim.yleislakkouhat 90-luvulla).
Älä koskaan, KOSKAAN luota sosialistiin. Eivät anna puolueetonta vaan punaisten lasien läpi suodatettua "tietoa"...
kommentti, etsippä jotain positiivista
http://gamma.nic.fi/~otammile/kort-arv.htm
http://www.karkkilan-metalli35.com/loimaankassa.htm
Jep.
Demokratia etenee. Ihmisillä on oikeus tietää mitä heidän rahoillaan tehdään. Kassan suosio perustuu pettymyksenä liittoihin ja liittojen harrastamaan epämääräiseen puolueelliseen sosialistiseen politikointiin.
Nyt puhaltavat vapauden tuulet ja ihmiset äänestävät jaloillaan. Pelkkä kassajäsenyys kun riittää mainiosti.
AY-liikkeen kimmastunutta reagointia ei missään nimessä voi ymmärtää. Totuuden on tultava esiin eli liittojäsenyys ei ole pakollinen tai edes tarpeellinen.
Siksi valinta on kassajäsenyys.
MOT-ohjelman linkistä löytyy tietoa siitä, miten ay-liitot käyttävät härskisti hyväksi työttömyyskassojen rahoja. Lisäksi siellä kerrotaan aika hyvin, mitä työläisten valta työpaikoilla tarkoittaa eli muilutusta SAK-SDP-VAS-ruotuun.
Likki:http://194.252.88.3/motweb.nsf/sivut/ohjelma?opendocument&pageid=Content5EACB
Tässä viestissä lopussa kopiona tuosta ko. linkistä löytyvä koko MOT:n juttu.
MOT-ohjelman linkistä löytyy tietoa siitä, miten ay-liitot käyttävät härskisti hyväksi työttömyyskassojen rahoja. Lisäksi siellä kerrotaan aika hyvin, mitä työläisten valta työpaikoilla tarkoittaa eli muilutusta SAK-SDP-VAS-ruotuun.
Likki:http://194.252.88.3/motweb.nsf/sivut/ohjelma?opendocument&pageid=Content5EACB
Työttömyyskassojen miljardit – ammattiliittojen apaja?
Toimittaja:
Jouni Tervo
TV1 ma 08.05.2000 klo 20:00
uusitaan tiistaina klo 12:30
Julkaisemme käsikirjoituksesta työversion (Risto Löyttyniemen kommentit puuttuvat).
Määttänen: Se on niin sisäpiirin touhua se ay-homma ja tämmöset liittoasiat, ne on niin sisäpiirin touhuja, että se on niinku semmosta sisäänpäin kääntynyttä, jotenkin vaan tuntuu siltä, sillä tavalla se.
Melin: Mutta tänä päivänä tilanne on muuttunut täysin päin vastaiseksi niin että kyllähän työttömyysturva on kaikkein keskeisin syy miksi ammattiyhdistyksiin kuulutaan.
Ahtaaja Vesa Liukkonen on matkalla Helsingin Länsisatamaan tuttujaan tapaamaan. 11 vuotta kestänyt päivätuuraajan työ päätyi runsas vuosi sitten. Ammattiosastoon kuulumaton Liukkonen sai huomata, että järjestäytymättömälle työntekijälle ei enää löydy käyttöä. Töitä satamassa kuitenkin riittäisi enemmän kuin on tekijöitä tarjolla. Vaan ei hänen kaltaisilleen.
Liukkonen: Huomasin että käytetään väärin niitä työttömyyskorvauksia, että jos ei huvittanut tulla töihin niin nostettiin hyvää työttömyyskorvausta tai sitten mennään ulkomaille tai pitkälle ja jälkikäteen sitten leimataan että ollaan työtön. Tai sitten mennään pimeeseen työhön ja otetaan veroton, hyvä palkka ja sitten vielä työttömyyskorvaus ja se ei oikeen niinku sopinu minuun. Periaatteisiin.
Liukkonen erosi Auto- ja kuljetusalojen työntekijöiden liitosta, johon perinteisesti kaikki satamassa ovat kuuluneet. Siitä alkoi ammattiosaston savustus. Ajojahti päättyi siihen, ettei työnantaja uskaltanut jatkaa tilapäistä työsuhdetta.
Liukkonen: He ilmoittivat että nyt jos menen työhön niin tämä laiva seisoo ja huomenna seisoo koko sataman laivat ja firmalle se tulee niin kalliiks että ne antaa potkut. Mutta eivät nyt antaneetkaan potkut vaan kirjoitti lapun että on niin vähän töitä että ei voida kohtuudella työllistää. Se oli sellanen nahkapäätös.
K: No mitä tämän jälkeen on seurannut? Oletko yrittänyt uudelleen töihin?
Liukkonen: Kyllä minä olen siellä työpaikalla käynyt ja tiedän että he eivät voi ottaa että laivat seisoo. Ja olenhan minä käynyt siellä tuota kavereita katsomassa ja uhkauksia olen saanut ja haukkumisia ja muuta mukavaa.
Liukkonen kajosi ay-liikkeen arimpaan kohtaan, työttömyyskassojen ja ammttiliittojen yhteen kietotuneisiin suhteisiin. Muutama vuosi sitten tehdyn arvion mukaan ansiosidonnaista päivärahaa on valunut vuosittain vääriin tarkoituksiin 800 miljoonaa markkaa.
Melin: Suomalainen ammattiyhdistysliike on rakennettu tämmöselle vakaalle työmarkkinamallille, jossa niinkun mennään yhteen työpaikkaan jossa työpaikassa ollaan käytännössä nuoresta miehestä aina eläkkeelle siirtymiseen asti ja on jotenkin luonnollista että kaikki kuuluu ammattiyhdistyksiin. No tänä päivänä työmarkkinat on muuttuneet niin että meillä on yhä enemmän pätkätyöläisiä, meillä on yhä enemmän osa-aikatyöläisiä ja ylipäätään työvoiman liikkuvuus sekä aloittainen että alueellinen että ammatillinen on lisääntynyt ja ammattiyhdistysliikkeet ei riittävästi pysty vastaamaan tähän työntekijöitten rakenteen tai työntekijä, työvoiman rakenteen muutoksiin
Viime kuussa Taloustutkimus Oy julkaisi mielipideselvityksen, jonka mukaan enemmistö suomalaisista uskoo, että ansiosidonnaisen työttömyysturva edellyttää ammattiyhdistysliikkeeseen kuulumista. Kuitenkin ansiosidonnainen turva kustannetaan pääosin julkisin varoin varta vasten perustetuista työttömyyskassoista. Lain mukaan niiden tulisi olla täysin itsenäisiä ja riippumattomia. Käytännössä ay-liike on kuitenkin ominut kassat itselleen.
Melin: 60-luvulla, 70-luvulla järjestäytymistä perusteltiin hyvin paljon yhteiskunnallisesti ja poliittisesti, ammattiyhdistysliike nähtiin osana työväenliikettä ja tää oli hyvin tärkeä peruste. Sitten seuraavaks tärkeimmäks koettiin se että ammattiliittoihin järjestäytymällä voitiin tehokkaammin ajaa omia etuja, voitiin niinkun edunvalvontaa tehostaa. Kolmantena nähtiin se, että ammattiliittoon kuuluminen tarjoaa turvan työttömyyttä vastaan. Mutta tänä päivänä tilanne on muuttunut täysin päin vastaiseksi niin että kyllähän työttömyysturva on kaikkein keskeisin syy miksi ammattiyhdistyksiin kuulutaan.
Hynynen: Sitten kun suurtyöttömyys tuli Suomeen, niin silloin työttömyyskassajäsenyys on tärkein syy kuulua ammattiliittoon ja se on nyt edelleenkin tärkein syy. Kyllä tämä työttömyyskassat on ammattiliittojen toiminnan kulmakivi. Eli koska se on tärkein syy kuulua ammattiliittoon niin halutaan pitää nämä työttömyyskassat ammattiliittojen hoteissa. Ja nehän pääsääntöisesti ovatkin.
Liukkonen: Se on periaatekysymys ja mun käsittääkseni kun perustuslaissa sanotaan että on järjestäytymisvapaus, ja sitten olen kuulunut semmosiinkin yhdistyksiin jonne pyydetään, niin kuin yhdistyslaki sanoo että jäseneksi pääsee, mutta täällä pakotetaan.
Liukkosen mielestä asioita hoidettiin satamassa pienessä piirissä yksityisten työntekijöiden asioista piittaamatta. Jäsenyydestä oli tullut pakko.
Liukkonen: Pieni ryhmä istuu monella pallilla, hallitsee koko elämää. Siellä puhutaan sellasesta kun lukkimafiasta, elikkä määrätyt henkilöt haluavat päättää ketkä pääsee töihin ja ketkä saavat tehdä mitäkin työtä ja ketkä saavat koulutusta ja työnantajan kanssa kilpailevat siitä että kuka on etuoikeutettu mihinkin.
K: Ja satamaan ei ole näillä näkymin menoa?
Liukkonen: Ei ole näillä näkymin mitään asiaa koko loppuelämän aikana.
Työttömyyskassat liukuivat ay-liikkeen valtapiiriin osana suomalaista konsensusjärjestelmää. Kun valtio, työnantajat ja työntekijät sopivat työelämän pelisäännöistä, ay-liike otti huolehtiakseen kassojen asioista. Työnantajajärjestöjä asia hiersi pitkään, mutta lopulta sekin antoi periksi. Kun työnantajien osuutta työttömyyskassamaksuista alennettin pysyvästi EMU-ratkaisun yhteydessä, Etelärantakin vaikeni palkansaajien päällepäsmäröinnistä.
Hynynen: Pelkässä työttömyyskassassa olijoiden määrä on aina pysynyt ammattiliitoissa erittäin pieninä, että se on tavallaan harvinaista ollu. Että tää, STTK:n puitteissa se on pysyny muutamassa tuhannessa. Eli tuota niin sanottuja villejä jäseniä on erittäin vähän ja joissakin liitoissa niitä ei ole ollenkaan.
Suorin tie ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan on perinteisesti kulkenut ay-jäsenyyden kautta. Allekirjoittaessaan jäsenmaksun perintään oikeuttavan valtakirjan palkansaaja varmistaa, että liitto tilittää siitä myös työttömyyskassamaksun.
K: Mistä sait ajatuksen että et haluakaan kuulua enää metalliliittoon?
Määttänen: Tää on pitempiaikaisen harkinnan tulos ja semmonen periaatteellinen päätös, että ei kuulu enää liittoon.
K: Mikä siinä oli kaikkein turhinta?
Määttänen: Semmonen epäjohdonmukaisuus ja tehottomuus, kerta kaikkiaan se on niin tehoton, tuntuu niin tehottomalta.
Tamperelaisessa suuressa metallikonsernissa työskentelevä Mika Määttänen päätti käyttää lain suoman mahdollisuuden ja hoitaa työttömyysturvansa ilman ay-liitton apua. Kahden toverinsa kanssa hän yritti lähteä omille teilleen ammattiosastosta vuoden vaiheessa. Hän halusi liittyä kaikille avoimeen yksityisalojen työttömyyskassaan.
Määttänen: No siitähän seuras kauhee polemiikki. Että se ei käy, siinä ei aja omia etujaan jos ei kuulu liittoon, ammattiliittoon, että ei aja niin kun omia etujaan ja siinä oli kaiken näköstä ihmeellisyyttä mukamas sitten, että ei kuulu ammattiyhdistykseen eikä liittoon. liittoon niinku etupäässä.
Liitoille työttömyyskassat ovat lähes rajattoman taloudellisen vallan lähde. Kassan jäsenet maksavat järjestelmän kuluista 5,5 prosenttia. Työnantajat kustantavat siitä lähes 32 ja valtio 62,5 prosenttia. Ay-liike on näin marginaalisella panoksella päässyt hallitsemaan jättimäisiä rahastoja. Esimerkiksi viime vuonna työttömyyskorvauksia maksettiin lähes 10 miljardia markkaa.
Melin: Ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvalta kasvoi yhteiskunnassa hyvin paljon, siitä tuli hyvin merkittävä taloudellinen ja poliittinenkin vaikuttaja, ja lisäksi sen tämmönen itsenäisyys toimijana kasvoi valtavasti, siitä tuli merkittävä taloudellinen vaikuttaja jäsenmaksutulojen ja työttömyyskassojen kautta ni ay-liike saavutti hyvin riippumattoman aseman suhteessa sekä valtioon että suhteessa työnantajiin ja tää on yks pohjoismaisen ay-liikkeen semmonen erityispiirre.
Kassajärjestelmä on kasvanut nykyisiin mittoihinsa käytännössä ilman ulkopuolista valvontaa. Siinä missä 10 miljardin maataloustukia valvotaan yli sadan hengen voimin, saman suuruisesta työttömyyskassajärjestelmästä yrittää pysyä perillä 17 virkamiestä. Ja hekin oikeastaan vasta parin vuoden ajan.
K: Voidaanko ajatella että ennen kuin tätä valvontaa alettiin kehittää, niin meillä oli tämä valvonta jopa laiminlyöty?
Toiviainen: Kyllä voi sanoa että nimenomaan kassoissa tapahtuva tarkastustoiminta oli laiminlyöty. Tähän oli lähinnä kaksi syytä: toinen oli se että kun työttömyysturvalainsäädäntöä uudistettiin 80-luvun puolenvälin tienoilla niin itse asiassa kassojen oman päätöksenteon liikkumavara pieni oleellisesti ja kassat noudattavat samaan lainsäädäntöä eikä heillä ole etuuksien myöntämisen suhteen mahdollisuuksia omaan harkintaan ja tämän oletettiin vähentävän tarvetta kassatarkastuksiin.
SAK:laisessa Metallityöväen liitossa järjestäytymisaste on perinteisesti ollut reilusti yli 90 prosenttia, eikä sooloilijoita ole suvaittu. Sen sai Määttänenkin nopeasti huomata. Kun lähtijöiden aikeet tulivat tietoon ammattiosasto ryhtyi iltapäivän istumalakkoon. Mielenilmaisulla eronneet haluttiin painostaa takaisin liittoon ja sen hallitsemaan kassaan.
Toiviainen: Meidän keinot aikalailla koskeneet taloudenpitoa ja kassan jäsenyyttä eli jäseneksi ottamista ja erottamista. Talouden suhteen edellytetään että kassojen talous on kaikilta osin itsenäinen ja jäsenyyden osalta valvotaan sitä että kassan jäseneksi ottamiseen ei liity edellytystä minkään muun yhteisön jäsenyydestä.
Mika: No kyllä se oli lähinnä pakottamista, mä sanoisin sen sillai, että se oli niinku lähinnä semmosta.
Kolmesta omille teilleen lähteneestä tamperelaisesta metallimiehestä kaksi palasi Metalliliittoon saman tien, vain Määttänen piti päänsä. Osaston paine kasvoi. Nyt tehtaan johto ryhtyi puhumaan Määttästä Metalliliiton jäseneksi. Alkoi näyttää siltä, ettei ellei Määttänen antaisi periksi, yhteistä aikaa Alpo-koiran kanssa tulisi enemmän kuin mies itsekään toivoi.
Mika: No työnantajan viesti oli se että olis hyvä että liittys takasin, että säilyttäis työrauhan. Ni se oli ainoo viesti työnantajalta.
K: Miten sä otit tämän viestin? Tarkottiko se käytännössä sitä että sun on liityttävä jos haluat olla täällä jatkossa?
Mika: Sitähän ei kukaan tiedä.
K: Mitä sä itse ajattelisit?
Mika: No jotain sen suuntasta siinä oli sitten.
K: Onko Suomessa pakko kuulua liittoon?
Toiviainen: Ei.
Määttänen otti Metallin jäsenkortin takaisin kolmen viikon hiillostuksen jälkeen. Verstaalla loppuivat mykkäkoulu, istumalakot, ylityökielto ja hidastelu siihen. Pörssiyhtiötä uhannut paikallinen selkkaus oli ohi. Työnantaja oli tyytyväinen, ammattiosasto samoin. Vain työntekijää ay-pakottaminenjäi jurppimaan.
Määttänen: En mä sitä mitenkään mieluisaks koe, se on sellanen välttämätön pakko. Että se jatkuu se sama mitättömyys mikä ennenkin jatku, ettäs e on vaan semmonen, se on niinkun paha tapanen, sanotaanko se näin.
Kassojen välit ammattiliittoihin ovat hitsautuneet hyvin tiiviiksi. Liitot siirtävät kulujaan kassojen maksettaviksi. Liitot mm. vuokraavat kassojen toimitilat kiinteistöistään omilla hinnoillaan. Kassa ja liitto toimivat usein samassa osoitteessa, mutta vain kassa maksaa markkinavuokraa. Kassat maksavat usein myös nimellisistä palveluksista palkkaa ja palkkioita liiton toimihenkilöille. Oma lukunsa ovat vapaasti hinnoitellut toimisto- ja atk-palvelumaksut.
Toiviainen: Kassa on voinut ostaa mattiliitolta toimistopalveluja ja silloin me ollaan edellytetty että suoritukset näistä palveluista vastaa todellisia suoritteita. Että tässä ei tapahdu subventioita ammattiliitoista kassoihin eikä päinvastoin.
Ay-jäsenluetteloiden ylläpitämisestä liitot laskuttavat kassoilta ns. palvelumaksua. Kun kassa haluaa tietää, onko työttömäksi jäänyt maksanut kassamaksun ay-jäsenyyde kautta, se kysyy asiaa liiton toimistosta. Paikallispuhelun hintainen tiedustelusoitto naapurihuoneeseen liiton rekisterinpitäjälle on voitu hinnoitella jopa 10 000 markan arvoiseksi. Näin yhteisiä kassavaroja valuu ammattiliitoille 150-200 miljoonaa markkaa vuodessa.
Toiviainen: Tietysti pitäisi katsoa mitä yhteiskunta haluaa työttömyyskassojen soveltamistapojen ja menettelytapojen valvonnalta, kuinka yksityiskohtaista sen tulee olla. Kuinka paljon pitää jättää kassayhteisön päätettäväksi, minkälaisia menettelytapoja noudatetaan.
Menettelytapoja kannattaisi pitää silmällä. Työttömyysturvan maksatusta säätelee laki ja ministeriön ohjeet, mutta hallintokuluista päättää kassan hallitus. Niissä istuvat yleensä liittojen luottomiehet. Näin kävi mm. pienessä optikkojen liitosssa, jonka toiminnanjohtaja oli myös työttömyyskassan johtaja. Niinpä kassa päätti ostaa hallintopalvelut johtajansa omistamalta yhtiöltä johtajansa hyväksymällä hinnalla.
(Kommentti)
SAK-laisessa Metallityöväen liitossa on jäseniä sen oman ilmoituksen mukaan 150 000. Sillä ei kuitenkaan näytä olevan varaa palkata päätoimista talousjohtajaa, liiton talousjohtaja Seppo Berg työskentelee myös työttömyyskassan johtajana. Olisin kysynyt häneltä, miten kassajohtaja Berg suhtautuu talousjohtaja Bergin kirjoittamiin laskuihin. Kassajohtajan ja talousjohtajan väliset suhteet jäivät kuitenkin selvittämättä, kun Berg sen enempää kuin kukaan muukaan Metalliliitossa ei halunnut osallistua ohjelmaan..
K: Esimerkiksi Metallityöväenliiton talousjohtaja istuu metallin työttömyyskassan johtajana. Eikö tässä ole jonkinlainen ongelma?
Toiviainen: Kyllä me ollaan tätä kysymystä joskus pohdittu, että pitäisikö näihin henkilökysymyksiin valvovan viranomaisen ottaa kantaa. Tähän mennessä me on päädytty siihen että jätetään tilanne ennalleen jollaisena se ollut 1900-luvun alusta lähtien.
Melin: Suomalainen ammattiyhdistysliikehän on tämmöseltä tyyppikuvaltaan miehinen, keski-ikäinen ja teollisuuspainotteinen, ja tämän päivän työmarkkinoilla taas tyypillinen työntekijä on pikemminkin nuori, hyvinkoulutettu nainen joka työskentelee palvelualalla, monasti vielä määrä-aikaisessa työsuhteessa, ja tällänen niinkun ideaalityypin ja todellisuuden välinen ristiriita on selvästi kasvamassa ja ay-liike joutuu kyllä miettimään menettelytapojaan hyvinkin kovasti uusiks, jota se pystyy niinku löytämään yhteisen kielen tän muuttuneen työvoiman ja tän muuttuneen työvoiman muuttuneitten tarpeitten kanssa.
Ay-liike on hermostunut työmarkkinoiden muutoksesta. Nykyisten 45 kassan joukkoon on ilmestynyt haastaja, joka vetää mielet mustiksi pitkänsillan toisella puolella. 90-luvun alussa perustettu yksityisalojen työttömyyskassa kasvaa nopeammin kuin kaikki palkansaajajärjestöjä kontrolloimat kassat yhteensä.
Hynynen: Se oli virhe ja se liitty siihen poliittiseen tilanteeseen, että kun silloinen valtionvarainministeri Iiro Viinanen ilmoitti voi kuulua pelkkään työttömyyskassaan ja silloin yrittäjäjärjestöt, keskuskauppakamari voimakkaasti painostivat poliitikkoja, niin silloin tämä kassa synty. Ehkä ay-liike oli turhan hiljaa tässä vaiheessa.
Loimaalla kotipaikkaansa pitävä yksityisen kassan jäsenmäärä on ylittänyt jo 150 000 rajan. Se tarjoaa ay-liikettä vierastaville halvan kassajäsenyyden, mutta ei muita palveluita. Toimihenkilöiden järjestöaktiivin mukaan ay-liikkeen on kyettävä paremmin taistelemaan uusista jäsenistä tai sen käy pian kalpaten.
Hynynen: Työmarkkinoille on tapahtumassa isoja muutoksia että kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle ja uudet, erittäin koulutetut ihmiset tulevat tilalle niin myös tämä ammattiyhdistysaate täytyy pystyä heille markkinoimaan.
Osa palkansaajajärjestöistä kuitenkin toimii edelleen niin kuin mikään ei olisi muuttunut. Jäsenet pidetään ruodussa tarpeen tullen vaikka väkisin. Sen sai huomata turkulainen Risto Löyttyniemi alaa vaihtaessaan. Hänet oli tietämättään liitetty Merimies Unionin jäseneksi. Asia paljastui vasta palkkanauhasta. Automaattijäsenyydestä oli sovittu työnantajana toimivan Merenkulaitoksen ja Unionin välillä työehtosopimuksella.
Aaltola: Tää käytäntö perustuu meillä , meidän arkistoista on löytynyt -69-vuodelta tehty sopimus merenkulkuhallituksen ja merimiesunionin välillä, jossa tää käytäntö oli kirjattu
Löyttyniemi: Se paljastui minulle syys-lokakuun vaihteessa 95, kun minulle tulki postissa Unionin jäsenkortti johon oli merkitty jäsenyys alkaneeksi siitä ensimmäisestä keikasta jonka tein silloin kesäkuussa 95.
Löyttyniemi kuului kuitenkin jo yksityiseen kassaan ja joutui tahtomattaan maksamaan vielä merimiesten työttömyyskassan maksut. Vaikka kyse oli pienistä summista, periaatteesta kehittyi iso riita. Lain mukaan kahteen kassaan ei voi kulua, eikä ketään voi ilman omaa ilmoitusta liittää minkään liiton tai kassan jäseneksi.
K: Minkä takia se on työnantajapuolelle tärkeä asia?
Aaltola: No siihen vois tietysti sanoa niin että jos laivassa on järjestäytymätön työntekijä, niin ehkä jo välleriajoista (?) alkaen ollu käytäntö että nämä järjestäytyneet työntekijät ei työskentele järjestäytymättömän kanssa ja sillon laiva ei liiku, ja sehän tietysti maksaa työnantajalle paljon rahaa kun laiva seisoo. Laiva pitäis olla aina liikkeellä.
Automaattiperintä on auttanut liittoja pitämään kiinni jäsenistään. Merenkulun puolella järjestäytymisaste on käytännössä sataprosenttinen.
Aaltola: Sanotaan niin että kyllä mä oon aina ollu sitä mieltä että se tukee kyllä semmosta niin sanottua sadan prosentin järjestäytymistä, jota merenkulussa on ja mahdollisesti muillakin aloilla mut merenkulussa nyt erityisesti.
K: Miksi ay-maksua ja työttömyyskassamaksua ei eroteta toisistaan?
Toiviainen: Pitääkö kysymys ymmärtää niin että toimittajan mielestä ne pitäisi erottaa toisistaan.
K: Kysymys kuuluu miksi niitä ei voida erottaa toisistaan?
Toiviainen: Mehän pyrimme valvomaan sitä että kassojen ja mahdollisten taustayhteisöjen talous on erillinen eli kassoille pitää periä erillinen jäsenmaksu. Se onko se samalla maksukuitilla ammattiliiton jäsenmaksun kanssa niin se meidän mielestä sillä ei ole käytännössä merkitystä.
Käytännössä sillä on erittäin suuri merkitys. Ammattiliitot tekevät kaikkensa pitääkseen kiinni jäsenistään. Kassamaksua halutaan leipoa jäsenmaksun sisään, jotta vertailua eri kassojen välillä olisi vaikeampi tehdä. Palkansaaja ei tiedä mikä osuus hänen jäsenmaksustaan on kassamaksua ja mikä menee liiton kivitaloihin ja kelomökkeihin. Maksaja halutaan pitää jatkossakin pimennossa.
(Löyttyniemen kommentti puuttuu).
Pakkoperinnästä tehtiin eduskuntakysely, jonka perusteella liikenneministeri Matti Aura ja Olli-Pekka Heinonen patistivat Merenkulkuliatosta panemaan asiat lailliseen järjestykseen. Keneltäkään ku ei voi palkasta pidättää sen enempää ay-jäsenmkasua kuin kassamaksua ilman valtakirjaa. Neuvotteleva virkamies Aaltola kuitenkin suivaantui ministerin toimista niin, etä kanteli vaatimuksistaan oikeuskanlerille.
Aaltola: Minuu henkilökohtasesti vähän harmitti koko tilanne koska liikenneministeri määrää meidät rikkomaan työrauhan velvotetta, jota minäkin osaltani joudun talossa valvomaan kun vastaan niistä työsopimusneuvotteluista näitten laivapuolen ihmisten kanssa, ja tietysti ei työnantajakaan saa tahallaan rikkoa työrauhavelvotetta.
Poikkeuksellisiin mittoihin paisunut periaatekiista ratkennee vielä tänä keväänä. Merenkulun ammattiliitot ovat nyt pitkän vääntämisen jälkeen suostuneet timittamaan valtakirjat jäsenmaksuperinnästä. Käytännössä niin ei ole vielä tapahtunut.
(Löyttyniemen kommentti puuttuu).
LOPPU
Siksipä juuri amattiliittojen pitäisi alkaa näkyvämmin markkinoida toimintaansa muillakin argumenteilla kuin pelkällä työttömyysturvalla. Kyseiset järjestöt kuitenkin neuvottelevat palkankorotukset ja muut edut - yleissitovuuden kautta - myös liittoon kuulumattomille siipiveikoille.
En tiedä ovatko vapaamatkustajat kuulleet yleissitovuuden määritelmästä. Työehtosopimus on yleissitova silloin, kun yli puolet kyseisen alan työntekijöistä kuuluu ammattiliittoon: yleissitovuus loppuu siis siinä vaiheessa, kun yli puolet työntekijöistä on Loimaan yms. kassoissa. Tässä vaiheessa villeihin työntekijöihin ei sovelleta enää kuin työlainsäädäntöä - työehtosopimukset eivät enää heitä koske. Valitettavasti ne eivät siinä vaiheessa koske villin työnantajan järjestäytyneitä työntekijöitäkään.
Olen tullut siihen tulokseen, että on vain eduksi, että liittoihin ei kuulu ihmisiä, jotka eivät ymmärrä solidaarisuutta ja epäitsekkyttä, johon ay-toiminta perustuu. Yksityiset kassat ovat itsekkäille aivan oikea paikka. Tulevaisuudessakin löytyy edelleen ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan vähän enemmän, että myös siipiveikot saavat vuosittaiset palkankorotukset, vapaapäivät, pekkaset ja muut työehtosopimusten edut maksamatta neuvottelijoille heidän tekemästään työstä pennin hyrrää.
che puhuu potaskaa.
Siipiveikko ei ole liitoton työntekijä vaan työtön. Työtön elää yhteiskunnassa siipeillen työntekijöiden verovaroin. Osa tahtomattaan, osa tarkoituksellaan pummaten. Työttömyys on vasemmiston luomaa.
Suurin osa ihmisistä on jo kyllästynyt elättämään työttömien suurarmeijaa jota vasemmisto hyysää. Siksi on kaikkien työntekijöiden etu alentaa tulonsiirtoja ja laskea verotusta.
Jokaisen työntekijän tekemä tulos kuuluu enemmän hänelle itselleen kuin yhteiskunnalle, verottajalle ja työttömille.
Äläs nyt (proo)!
Suurin osa suomalaisista hyväksyy systeemin, jossa parempiosaiset rahoittavat huonompiosaisten toimeentuloa tulonsiirtojen avulla. Itse päinvastoin nostaisin työttömyyskorvauksia reilusti, jotta heilläkin olisi mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään.
Tämä on se yhteiskuntamalli, jonka olemme yhdessä halunneet! Jos kansan enemmistö haluaisi heikentää työttömyysturvaa, niin kokoomuksen kannatus ei olisi onnettomat 16%.
Lue Suomen perustuslaki, joka jaettiin jokunen vuosi sitten jokaiseen kotiin, kannesta kanteen ja mieti miksi me haluamme pitää kaikista huolta.
Tämä nykyinen yhteiskuntamalli on romahtamaisillaan. Lue che sinäkin lehtiä niin ehkä huomaat sen, yhteiskunnamme kriisin, varattomuuden ja suurongelmat. Ongelmat ovat jo niin suuria ettei sosialistinenkaan propaganda niitä voi maton alle enää lakaista.
Kulut ovat kertakaikkiaan liian suuret, lisäksi pamahtaa eläkepommi ja suurtyöttömyys pysyy vaan.
Työn teko ei Suomessa kannata verotuksen vuoksi.
Yritysten määrä laskee koko ajan.
Siksi on edessä suurien menoerien leikkausaalto.
Muuten systeemi siis romahtaa TÄYDELLISESTI ellemme tervehdytä koko järjestelmää.
Jos veroja ei lasketa ja menoja leikata muuttavat firmat, työpaikat ja fiksut koulutetut ulkomaille.
Se tarkoittaa yhä kurjistuvan Suomen kurjistumisen kiihtymistä.
Nykyinen törsäysyhteiskuntamalli siis ei toimi lainkaan. On muutoksen ja priorisoinnin aika kohti parempaa, työntekoa tukevaa aitoa matalanverotuksen hyvinvointivaltiota.
Matala verotus tuo kasvun ja aidon hyvinvoinnin.
Korkea verotus tuhoaa työhalut ja kehityksen.
Olet oikeassa, kapitalismi on romahtamaisillaan:) Enpä usko että sinun kannattaa kehottaa minua lukemaan lehtiä. Kauppalehteä en tosin juurikaan lue, vaikka itselläkin on pikkusumma kiinni sijoituksissa.
Eiköhän se työnantajien ahneus, ihmisten rahanhimo ja itsekkyys aiheuta tällä hetkellä niitä ongelmia. Miksi yhteikunnan pitäisi muuttua hyväksymään nämä seikat, sen sijaan että poistaisimme itse ongelmat.
Siis kapitalismi porskuttaa. Aina.
Tarkoitin systeemimme romahtamisella tietenkin sitä ettei tämä liian sosiaaaalidemokraattinen linja ole realistinen eikä toimiva. SE romahtaa kalleuttaan ja toimimattomuuttaan. Merkit on jo nähty ainakin vuosikymmenen ajan. Siis yhteiskunnalliset suurongelmat.
Maailmassa vallitsee kapitalismi, uusliberalismi ja globalisaatio. Ne valtiot jotka ovat tässä mukana menestyvät harrastaen kaupankäyntiä.
Sen sijaan vastaan haraajat ottavat nokkiinsa.
Kuten kommunistiset valtiot jo tuhoutuivat =)
Onko nyt konkurssivuorossa sosiaalidemokraattiset valtiot ylikalliilla törsäyspolitiikallaan...
Siksi tulisi harrastaa kapitalistisempaa politiikkaa myös Suomessa.
On leikattava pois turhat kustannukset ja luotava kasvua, ei estettävä kasvua veroilla.
Mallia voisi ottaa vaikka Kanadasta, USAsta, Hollannista, Uudesta-Seelannista, palasia sieltä täältä luoden paras mahdollinen valtio.
Suomi ei ole mikään onnela ja maailman paras valtio tällä hetkellä. SDP propagandaa ei kannata uskoa. Liian vasemmistolainen politiikka kertakaikkiaan on este työnteolle, työllisyydelle ja kaupalle. Siksi maamme köyhä on.
Vaadin muutosta kohti parempaa, vapaampaa valtiota.
Nykyhallitus ei kykene parannukseen, on liian vasemmistolainen.
Siksipä juuri amattiliittojen pitäisi alkaa näkyvämmin markkinoida toimintaansa muillakin argumenteilla kuin pelkällä työttömyysturvalla. Kyseiset järjestöt kuitenkin neuvottelevat palkankorotukset ja muut edut - yleissitovuuden kautta - myös liittoon kuulumattomille siipiveikoille.
En tiedä ovatko vapaamatkustajat kuulleet yleissitovuuden määritelmästä. Työehtosopimus on yleissitova silloin, kun yli puolet kyseisen alan työntekijöistä kuuluu ammattiliittoon: yleissitovuus loppuu siis siinä vaiheessa, kun yli puolet työntekijöistä on Loimaan yms. kassoissa. Tässä vaiheessa villeihin työntekijöihin ei sovelleta enää kuin työlainsäädäntöä - työehtosopimukset eivät enää heitä koske. Valitettavasti ne eivät siinä vaiheessa koske villin työnantajan järjestäytyneitä työntekijöitäkään.
Olen tullut siihen tulokseen, että on vain eduksi, että liittoihin ei kuulu ihmisiä, jotka eivät ymmärrä solidaarisuutta ja epäitsekkyttä, johon ay-toiminta perustuu. Yksityiset kassat ovat itsekkäille aivan oikea paikka. Tulevaisuudessakin löytyy edelleen ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan vähän enemmän, että myös siipiveikot saavat vuosittaiset palkankorotukset, vapaapäivät, pekkaset ja muut työehtosopimusten edut maksamatta neuvottelijoille heidän tekemästään työstä pennin hyrrää.
Niin ketkä ne ovatkaan siipiveikkoja, kun me jotka emme ole liitoissa halutaan vapautta työmarkkinoille jotta töitä olisi halukkaille. On käynyt niin että yleissitovuus koskee meitäkin ja meitä AY käyttää hyväksi sitomalle meidät sopimuksiin joita emme halua.
Esim. itse en halunnut TUPO korotusta koska se ei ole aito palkankorotus vaan kollektiivinen korotus joka valuu inflaatioon ja kilpailukyvyn heikkenemiseen. Sitä vastoin palkankorotukset jotka työkaverit ja itse olen saanut suoraan työnantajalta ovat tervetulleita koska ne on aitoja ja nostavat aidosti ostovoimaa.
Sitä paitsi palkankorotus joka tulee hyvästä työstä työn tekijälle eikä kaikille tuntuu erityisen hyvältä kun ahkeruudellakin voi saada jotakin. Sitä paitsi monet työkaveritkin saavat AY:n sopimaa minimipalkaa parempaa palkaa.
Tämä työehtosopimusten yleissitovuus onkin suomessa suurin syy massatyöttömyyteen, kun kaveri joka haluaa tehdä töitä ja työnantaja vielä palkatakkin niin se ei onnistu kun yleissitovuus määrää tason johon työnantaja ei pysty. Mikä on raaempaa kun työhalunen ei saa tehdä töitä kun Ammattiliitot kieltävät, se on tätä yleissitovuutta ja työt tehdäänkin sitten esim. virossa.
>>kun kaveri joka haluaa tehdä töitä ja työnantaja vielä palkatakkin niin se ei onnistu kun yleissitovuus määrää tason johon työnantaja ei pysty.>>
tulee ongelma vastaan, kaverin kun pitää pystyä elämään myös sillä palkallaan, ei kukaan halua veroja maksaa sille kaverille sosiaalitukina, joita se sitten joutuu hakemaan(näin on käynyt jo ihan liian usein)toimeentuloonsa, kun palkka on niin pieni, sehän on jo eräänlaista kommunismia sekin, sielläkin, itänaapurissa valtio maksoi palkat...
Jos palkkasi on yli tessin, olen varma että voit luopua tupo-korotuksista sopimalla siitä työnantajasi kanssa. Olen luottamusmiehenä aikanani edustanut (hyvää hyvyyttäni) myös liittoon kuulumattomia ja ainakin he olivat tyytyväisiä vuotuisiin korotuksiin. Korotukset ainakin varmistavat, ettei palkansaajan ostovoima laske inflaation seurauksena. Työnantajilla ei todellakaan ole hyvää tahtoa nostaa palkkaa edes vuosittaisen inflaation verran ellei heitä siihen pakota.
Kyllä työnantajilla on edelleen oikeus maksaa hyville työntekijöille parempaa palkkaa kuin hieman huonommille/laiskemmille. Ei tupo-korotus ole mikään raja, mitä ei saa ylittää.
Jos ei pysty maksamaan tessin määräämää, hintatasoon nähden varsin kohtuullista palkkaa, niin kannattaa miettiä yritystoiminnan mielekkyyttä kohdallaan uudelleen.
Matalapalkkausta, jolla ei tule kunnolla toimeen, ei pidä Suomeen hyväksyä. Ihmisarvo koskee myös työelämää. Jos palkkaus on hädin tuskin työttömyyskorvausta suurempi, on mielestäni parempi olla työttömänä kuin raataa ilman kunnon korvausta tekemästään työstä. Harrastukset ja työelämä pitää erottaa toisistaan.
Voisitko kertoa che mistä saan paperin/tiedon jossa on mainittu että TUPO korotuksesta voi kieltäytyä, kysyin sitä meidän luottamusmieheltä ja hän epäili että se ei ole mahdollista. Tiedät varmaan että jos TUPOsta (korotuksesta) voi kieltäytyä niin sehän romuttaisi koko TUPOn ja sitä kautta ammattiliittojen suhteettoman suurta valtaa.
Tilannehan on niin että kyllä se työmarkkinoilla huomataan hinta/laatu suhde ja ne jotka voisivat kieltäytyä korotuksista pitäisivät paremmin työpaikkansa.
Yritystoiminnan mielekkyys on nähty siinä että tässä maassa on yli 1/2 miljoonaa työtöntä (vaikka Iso-Paavo laskeekin eri tavalla) ja kyllä se on mielekästä jos nekin saisi tehdä töitä, vaikka paperitehtaasta 2000 eur/kk palkalla joka on alle heidän työsopimusten.
Minkä takia ei voi hyväksyä matalapalkkausta, opiskelin itsekkin ja tuki oli silloin n.1150 mk/kk ateriaetu ja kyllä silloinkin eläminen oli mielekästä, ja mikä on sinusta se raja jolla ihmiset ei tule toimeen?? Huom! miesten keskiansio suomessa n.2 200-2 300 eur/kk.
Onko sinusta parempi olla työttömänä 1000 eur/kk netto ansisidonnaisella kuin töissä 1400 eur/kk brutto josta jää ehkä n.1000 e/kk, näitäkin tapauksia on jossa valitaan jälkimmäinen kun jäädään kotiin makaamaan tulonsiirroille.
Mikä on kunnon korvaus ?, Selänne ja Häkkinenkin olivat aikanaan alipalkattuja ja silti tekivät työnsä hyvin. Ansiot olivat kuitenkin erittäin hyvät. Miten oli 50-60 luvulla, sen ajan hyvätuloiset viettivät elintasoltaan huonompaa elämään kuin nykyiset pientuloiset ja työttömät, oliko heidän elämänsä silloin elämiseen kelpaamatonta?.
Ja jos Teemu ja Mika saivat harrastuksesta työpaikan niin onko se paha jos saa ansionsa töistä josta vielä tykkää. Mietippäs kuinka paljon maksetaan veroa siitä että maksetaan korvaukset 1/2 milj.työttömälle sen summan kun saisi siirrettyä veron alennuksiin niin voitaisiin bruttopalkkaakin tipputtaa ja vielä olisi sama ostovoima mutta paljon parempi kilpailukyky.
Alennat vain työnantajan kanssa tekemälläsi sopimuksella palkkaasi vuosittain aina kyseisen tupo-korotuksen verran, kunnes tessin määrittelemä työskentelyvuosien mukainen alaraja tulee vastaan. Tämä sillä edellytyksellä (kuten mainitsin), että palkkasi on tessin määrittelemää korkeampi. Alle tessin ei palkkataso saa toki pudota enkä ole sitä ehdottanutkaan. Vaihtoehtoisesti voit lahjoittaa tupo-korotuksen tilistäsi takaisin työnantajalle. Hän on varmasti tyytyväinen uhrautuvaisuudestasi työpaikan eteen. Lisäksi voit aina tarvittaessa lankata hänen kenkänsä omalla ajallasi. Palautuksesta on toki pidätetty ennakonpidätys mutta kuitenkin... Tämä olisi aatteesi mukaista ja nostan sinulle varmasti hattua, jos sen teet:)
Työttömyys on toki ongelma ja iso sellainen, mutta ei työttömyyden poistamiseksi saa synnyttää työtätekevää kurjalistoa, joka ei tule palkallaan toimeen.
Mielestäni mainitsemallasi 1400 €/kk voi vallan hyvin tehdä töitä. Se tekee 40 tunnin työviikolla ja 21,5 työpäivän kuukaudella 8,14€/tunti, joka on aivan sopiva palkka aloittelevalle työntekijälle. Alle tämän tuntipalkan ei työn tekeminen ole mielekästä. Ammattitaidottomat opiskelijat ja harjoittelijat ovat asia erikseen, jolloin tuntipalkka voi olla hiukan pienempi (vaikkapa 7€). Tarkoitin mielekkäällä palkalla esimerkiksi työttömyyskorvausta bruttona 700€/kk ja työtuloa bruttona kokopäivätyöstä 900€/kk. Tällaisellakin palkalla Suomessa tehdään työtä jo nyt eikä sillä tule toimeen ilman sossun luukkua, jos ei asu kotona vanhempien siivellä.
Selänne ja Häkkinen eivät kitkutelleet toimeentulorajalla ollessaan muihin ammattiveljiinsä verrattuna alipalkattuja. Heille ei liene laadittu tessiä:)
50- ja 60-lukujen hyvätuloiset eivät varmasti olleet elintasoltaan huonommassa asemassa kuin nykyiset pienituloiset ja työttömät, jos lasket vuosittaisen inflaation ja sillisen hintatason. Yhteiskunnasta puuttui osittain hyvinvointivaltion tukiverkosto, joka on ja pitää olla nykypäivänä itsestäänselvyys.
Harrastuksen ja työelämän erottamisella tarkoitin sitä, että työstä pitää saada kunnon palkka, jolla voi maksaa kohtuulliset asumis- ja ruokamenonsa ja siitä riittää vielä muuhunkin (leffassakäynti, kapakkailta). Harrastaa voi ilman korvausta ja siitä voi jopa maksaa.
Veroja maksetaan paljon sen vuoksi, että meidän yhteiskunnassamme huolehditaan kaikista. Oletko tullut ajatelleeksi kuinka monta ihmistä voitaisiin työllistää, jos työnantajat tinkisivät voittomarginaalejaan hiukan pienemmiksi. Viroa tai Kiinaa vastaan emme pysty kilpailemaan työvoiman hinnalla, joten täytyy kilpailla laadulla. Nämä summattuna Suomi on EU:n nykyisten ja tulevien jäsenmaiden kilpailukykyisin maa, jos muistat tilaston, joka julkaistiin noin kuukausi sitten.
tuo kengänkiilloitusjuttu;)mieleen toinen aihetta sivuava, siinä kerrotaan mitä tutkimukset löysivät ja mitä seuraa näiden "ei AY:lle" tyyppien ideoimasta mallista, eli tietoa tästäkin asiasta on
http://www.stakes.fi/dialogi/02/dia20027/37.htm
Onko tämä Dodentti Jouko Kajanoja se entinen ministeri entisestä vaikutusvaltaisesta puolueesta?
Idea on siinä ettei ota TUPO korotusta vastaan, ei uuden työehtosopimuksen tekemistä, se olisi turhaa byrokratiaa ja lomaoikeuden kaventamista jne.
Mainitsit summat jotka sopivat työntekoon ja työttömyyskorvauksiin, tästä asiasta olen osittain samaa mieltä, kyllä näillä minimipalkoilla suomessa työpaikkoja tällä hetkellä rupeasi löytymään. Kysymys onkin siitä että laittomilla lakoilla, tukilakoilla ja suhteettoman suurella vallalla AY-liike on repinyt monille aloille suhteettoman suuret palkat, esim.paperi, lennonjohtajat, ahtaajat, lääkäritkin lakkoili ja tämä on tehnyt sen että muut perässä ja 1400 e/kk on ylittetty reilusti ammateissa jossa työnantajien palkanmaksu kyky ei enää riitä.
Mitä sanoit kenkien lankkaamisesta, vaikka ei se olekkaan mahdoton työ niin en silti lankkaa työnantajan kenkiä (ilman korvausta), ja toivon että et sinäkään lankkaa AY pomojen kenkiä.
Yrityksiä meidän on turha lähteä neuvomaan että tinkisivät voitosta se kuitenkin heidän investointiensa lähde, meillä oli aikanaan kaksinkertainen pääomavero ja verotulot olivat silloin n.2 miljardia mk:ta, porvarihallitus tiputti veron 25 %:iin ja tuotot nousivat parhaillaan lähelle 30 miljardiin mk:aan. Vaikka yritys tuottaisi paljonkin voittoa niin kyllä ne rahat sieltä tulee tavallistenkin ihmisten elämään vaikuttamaan. Huolehditaan vaan siitä että firmojen on hyvä olla täällä > pieni pääomavero,järkevät ja joustavat työmarkkinat, turha byrokratia pois, (miksi yritykset muuten maksaa kirkolliveroakin) jne.
En ole tosiaan liiton herrojen kenkiä lankannut minäkään. Olenpa aktiiviaikoinani esittänyt ankaraa kritiikkiä liiton liian heppoista toimintaa kohtaan. Kyse on kuitenkin sen kokoluokan järjestöistä, että halutakseen säilyttää asemansa, niiden on oltava näkyvämmin esillä yhteiskunnassa ja voimakkaammin puolustettava ja lisättävä jäseniensä oikeuksia. Mitään ei saa koskaan alkaa pitämään selvänä asiana, joka on olemassa aina ja ikuisesti.
Jäsenpakoa yksityisiin kassoihin pidän vain hyvänä, koska sinne lähtevät ihmiset eivät ymmärrä solidaarisuutta, epäitsekkyyttä ja yhteisöllisyyttä, joihin liittojen toiminta perustuu. Jos ihmistä kiinnostaa vain henkilökohtaisen kuukausittaisen maksun suuruus, hänen paikkansa ei ole ammattiliitossa.
Lakoilla järjestöt ajavat jäseniensä asiaa. Tämähän on aivan luonnollista. Lakkoaseeseen turvaudutaan mielestäni nykyään todella harvoin, vaikka kansakunnalle tekee ihan hyvää pikku ravistelu aina silloin tällöin.
Miksi vain liitot ja työntekijät ovat mielestäsi niitä, joiden pitää osallistua työllisyystalkoisiin. En ymmärrä, miksei yrityksiä saa neuvoa parempaan työllisyyspolitiikkaan kansakunnan edun nimissä. Omistajathan ja johto ovat kuitenkin edelleen suomalaisia tai eurooppalaisia (ainakin osittain). Ovatko yritykset pyhän markkinatalouden alaisia, joita eivät yhteiskunnan moraalisäännökset koske:) Jos omistajat tyytyisivät pääoman tuotossa 20 prosentin sijasta 15 prosenttiin (esimerkki vain), niin varmasti yrityksessä ei ole niin valtava tarve vähentää työvoimaa jokaisessa pikku notkahduksessa.
Pidin 1400€/kk aloittelevan työntekijän palkan alarajana. Kokeneen ammattimiehen palkka pitää tietysti olla paljon suurempi. Itsekään en pidä järkevänä, että yritykset joutuvat maksamaan kirkollisveroa. Näin pitää kaiken lisäksi tehdä, vaikka koko yrityksen omistajakaarti ja kaikki työntekijät olisivat henkilökohtaisesti siviilirekisterin jäseniä.
Olen samaa mieltä siitä että liitossa ei kannata olla jos ei halua oikeasti kehittää/kannattaa heidän arvojaan. Johan se kaikille osapuolillekkin oikeudenmukaista jos ollaan aidosti mukana, siksi EI painostuksille että pitää liittyä johonkin jota ei vielä tunne riittävän hyvin tai ei kannata.
Ymmärrän lakko idean, mutta en laittomia lakkoja ja enkä laittomista lakoista tulevia naurettavan pieniä korvauksia aiheutettuun vahinkoon nähden. Miten on äänestetäänkö liittojen jäsenten kesken milloin mennään lakkoon ja milloin ei ??, meillä tässä firmassa muutamat lakko "kenraalit" tuntuvat päättävän ilman äänestyksiä, ei kaikki halua mielenosoituslakkoihin, niinpä meillä monet leimaavatkin itsensä pekkaselle kun menevät mielenosoituslakkoon.
Firmat tulevat pitkällä juoksulla kärsimään jos ne ulosmittaavat osinkoinana liian suuren osuuden voitosta > markkinat rankaisevat firmoja automaattisesti jos ne ei kanavoi voittoja järkevällä tavalla.
Kirkosta sen verran vielä, että niilä on aivan mieletön rahoituspohja ja niiden pitäisi jakaa enemmänkin puolueettomia arvoja ja auttaa oman etiikkansa mukaisesti jäseniään, ei tehdä politiikkaa. Siksi erosin kirkosta, ps.ketkä/mitkä ovat olleet lähihistoriassa sodissa eniten takana. Olisiko eri uskontoryhmät?
Käsittääkseni juttu menee niin, että työntekijät hakevat ammattiosastoltaan luvan lakkoon, jolloin se tulee "viralliseksi". Riippuu työpaikasta ja sen työpaikkademokratiasta, onko lakosta äänestetty vai "äänestetty". Itse en joutunut yhtään lakkoa järjestämään, koska sujuva valehtelu ja uhkailu tiukassa paikassa riitti vakuuttamaan työnantajan.
En pidä tuota markkinoiden itseohjautuvuutta aivan noin hienona ja toimivana systeeminä kuin sinä. Alkaa muistuttamaan jotenkin jopa uskontoa.
Ikävä kyllä uskonnon voidaan laskea suurin osa kaikista ei-luonnollisista kuolemista, mitä maailmassa on tapahtunut. Uskonnoiksi voidaan varmasti laskea fanaattinen kommunismi, kapitalismi, fasismi ja muutkin aatteet, jos saavat uskontoon liitettäviä piirteitä kuten henkilöpalvontaa ja fanaattista uskoa omasta paremmuudestaan muihin järjestelmiin verrattuna.
Työttömyysturvan saa kyllä samanlaisena työttömyyskassasta vaikka ei kuuluisikaan liittoon, mutta ei sitten mitään muita palveluita. Eräs tuttavani joutui taannoin laittoman irtisanomisen uhriksi ja asia olisi jäänyt siihen ellei olisi kuulunut liittoon. Asia eteni käräjille ja liiton lakimiehet hoitivat asian niin, että työnantaja tuomittiin maksamaan laittomasta irtisanomisesta vahingonkorvausta ihan mukavan summan sekä tuttavani oikeudenkäyntikulut. Tietysti olisi voinut palkata myös oman lakimiehen joka olisi luultavasti hoitanut asian samoin, mutta eipä kaikilla ole varaa omaan lakimieheen. Lisäksi liiton jäsenenä saa (liitosta riippuen) mm. alennuksia ulkomaanmatkoista, vakuutus- ja pankkipalveluista, polttoaineesta huoltoasemilta,hotellimajoituksista,
sähkölaitokselta, ilmaisen jäsenlehden ym... Kyllä minäkin vaihtaisin pelkkään työttömyyskassaan välittömästi jos yo. palveluita ei liitossa olisi.
Liittojen jäsenet kerkiävät työhistoriansa aikana maksaa moneen kertaan ne lakimiespalvelut, joita ehkä yksi kymmenestä tuhannesta sitten saa.
Ja kassan jäsenenä ei tarvitse maksaa Lipposen vaalikampanjaa, mikä on monelle tärkein liitosta eroamisen syy.
toimivat vakuutusyhtiötkin, haukuppa nyt niitäkin, ne tosin käyttää lakimiehiä lähinnä evätäkseen korvauksia... moni maksaa Loimaan loisijoille vaikkei koskaan joudu työttömäksi, purnaa vähän siitäkin.
Jaksottamaan teksti, on mukavampaa lukea kuin tollanen pötköön kirjoitettu...
Minäkin olen jo siirtynyt YT -kassaan. Niin teki työpaikallani kolme muutakin samalla kertaa. Ei kukaan ole siitä millään tavalla protestoinut, uteliaina kuunnelleet kun olen sitä mainostanut.