Terve.
Mites, löytyykö muita pariskuntia, joilla molemmat on taitavia sanailijoita? Tuleeko helposti kilpailua siitä, kumman jutut on parempia? Millaisia riitoja saatte aikaan?
Ymmärsin juuri oman parisuhteemme karikon. Molemmat ollaan verbaaliakrobaatteja, ja muiden seurassa sanailemme paljon ja saadaan helposti muut nauramaan. Siis sitä tilannetajua löytyy. Välillä vain huomaan, että mies ei oikein tykkää, jos jää alakynteen, ja saattaapi sitten huomauttaa minun liiallisesta sanailustani. Ja olen myös huomannut, että kahden kesken tämä ei toimi: mies ei naura jutuilleni.. Ja riidat yltyy tämän sanailun takia melkoisiksi. Minä joudun aina antamaan periksi, taidan siis olla se heikompi akrobaatti kuitenkin.
Niin että huhuu, löytyykö muita? Voiko perheessä olla kaksi sanailijaa? :)
Mites, löytyykö muita pariskuntia, joilla molemmat on taitavia sanailijoita? Tuleeko helposti kilpailua siitä, kumman jutut on parempia? Millaisia riitoja saatte aikaan?
Ymmärsin juuri oman parisuhteemme karikon. Molemmat ollaan verbaaliakrobaatteja, ja muiden seurassa sanailemme paljon ja saadaan helposti muut nauramaan. Siis sitä tilannetajua löytyy. Välillä vain huomaan, että mies ei oikein tykkää, jos jää alakynteen, ja saattaapi sitten huomauttaa minun liiallisesta sanailustani. Ja olen myös huomannut, että kahden kesken tämä ei toimi: mies ei naura jutuilleni.. Ja riidat yltyy tämän sanailun takia melkoisiksi. Minä joudun aina antamaan periksi, taidan siis olla se heikompi akrobaatti kuitenkin.
Niin että huhuu, löytyykö muita? Voiko perheessä olla kaksi sanailijaa? :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
ainoa sanailija on vaimo ja vauhtiin päästyään sanoja tulee enemmän kuin on tarvis.
Itseasiassa tutustuimmekin juuri verbaaliakrobatian kautta...istuimme retkibussissa peräkkäin ja kolmen tunnin kilpasanailun jälkeen alkoikin sitten vähän toisenkinlainen sanailu:-)
Huulenheitto jatkuu nyt avioparina ihan samallalailla ja vähän väliä hirnutaan naurusta toisen jutuille ja tilannekomiikalle.
Kilpailua tietysti on tavallaan edelleen, mutta hyvässä mielessä; yhdessä nauretaan sille viimeiselle sanalle!
meillä molemmat saa "kiksejä" sanoilla kikkailusta!
Pitää ihmeesti veren kiertämässä ja aivosolut toiminnassa ko kisailu. Mies on välillä karheena, kun keksin yli ymmärryksen meneviä kieroilmaisuja, mutta jotain toista kautta pistää sitten takaisin...
Aivan ihanaa vanhan suhteen puuduttavaan jurotukseen verrattuna!!!
kanssa just tota sanailua varsinkin seurassa ja joskus keskenäänkin. Mutta me emme riidelleet, eikä kummallakaan ollut tarvetta sanoa ns. viimeistä sanaa.
Ero tuli ihan muista syistä, siis miehen liiallisen alkoholin käytön takia
Me saamme aikaan kipakoita keskusteluja tieteestä, politiikasta, filosofiasta, etiikasta...riitelyä emme harrasta. Asiat voivat riidellä, eivät ihmiset.
Miehelläni on erikoinen tapa välillä puhua ihan huuhaata, kertoa vakavalla naamalla jotain itse keksimäänsä ja väittää sitä tieteelliseksi tutkimustulokseksi. Minä laajan yleissivistykseni pohjalta saan hänet lähes aina kiinni ;-)