Eli kaipaisin ulkopuolista mielipidettä tilanteeseeni. Mun mies on töissä todella paljon. Tekee kahta työtä vaikka ei olisi taloudellisesti pakko. Josta johtuen ei ole sitten kotona edes viikonloppuisin, tai iltaisin. Meillä on yhteisiä lapsia, joiden arkeen ei sitten ehdi osallistua. Niinkuin ei muihinkaan kodin arkiasioihin. Käytännössä olen yh. Mietin tässä miksi jatkaa? Tiedän varmasti ettei hän ole vieraissa vaan todellakin töissä. Sitä täältä ehdotetaan kuitenkin. Hän ei ota huomioon toisten menoja vaan unohtaa ne usein, vaikka lupaisi olla kotona pienempiä lapsia vahtimassa. Itse hän perustelee tätä sillä että tuo rahan taloon, katon pään päälle ja ruokaa pöytään.Jotenkin vaan mietin pitääkö sitä tyytyä siihen. Itse olin ajatellut että parisuhteessa jaetaan se arkikin.
mielipiteitä
vaimoko vai mikä
7576
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minulla oli samanlainen. 15v. kestin sitä hänen itsekyyttä
'toteuttaa itseään' tosin perheen kustannuksella.
Koti minun piti tehdä halvimman mukaan eikä tuhlata.
Lapsille olin/olen yh, heitä hän ei huomioi vieläkään.
Rahaa hänellä on tullut kaksi kertaa enemmän ylimääräiset hyvätuottoiset 'hanttihommat',
mutta arvaa kenen pussista on lasten lomat maksettu,
ja vaatteet, välineet, puhelimet/laskut ym. menot! Ja olen pienpalkkainen.
Yksin käy ulkomailla, lapissa ym. koskaan ei ole ottanut lapsia mukaan,
ei niin yhdellekään lomareissulleen!
Ihmisten silmissä on se "hyvä mies" hymyilee ja auttaa.
Tuttua on tekstisi ja mitä kaikkea muuta siihen sisältyykään taakse, sen tiedän.
Olen elänyt ne kaikki!
Yhtä asiaa hän ei vaan osannut ottaa huomioon,
että "kiltti vaimo" kaataisi kulissit, tosin ei sitä 'ilmaiseksi' saanut tehdä..
Sattumalta tämän aloituksesi huomasin ja päätin kirjoittaa,
että on yx toinenkin joka tietää mistä puhut.
Tästä en tämän enempää! Tsemppä, mitä ikinä sitten teetkin!
Kolmas saman kokenut ilmoittautuu. Meillä sitä kesti 7 vuotta. Tosin mies kävi töissä ja opiskeli, mutta sama tilanne että minä hoidin yksin kaiken. Olen huomannut, että se on melko yleistä, että pienten lasten isät eivät ole lapsilleen isiä ja jaa kotihommia (eivätkä taida arvostaa naisen tekemään työtä perheen hyväksi). Avioero oli helpotus kun oli yksi "lapsi" vähemmän.
..on putkiaivoinen kuten niin moni muukin! :D
Toisin sanoen hän on niin intensiivisesti kiinni (unelma?)työssänsä, ettei näe eikä koe mitään muuta. Ei osaa enää edes ajatella mitään muuta.. Ja jos ajattelee niin ajattelee työnsä kautta eli esim. miten puoliso- tai kotielämä voisi parhaiten tukea hänen työnsä tekoa. Tai esim. mitä puolisolta voisi sellaista imeä millä pärjäisi työssään taas vähän paremmin.
Jeh toki puolisoansa haluaa tukea ja auttaa vaan kannattaa katsoa, ettei se nyrjähdä hyväksikäytön puolelle. Sinäkin olet puoliso ja ihminen ja sinulla on oikeus onneen, kumppaniin ja mieheen. Et ole mikään jalkavaimo tai matto.
Kenties kannattaisi yrittää vielä keskustella asiasta noin naama naamaa vasten. Äläkä missään nimessä luovuta ihan äkkiä, vaikka puoliso yrittäisikin veivata juttujansa eri sfääreihin, osaisi perustella ja väännellä.. Luota itseesi ja uskalla vaatia. Ihmisenä olet ihan yhtä arvokas kuin puolisosikin :)
Tsemppiä!
Kai olet keskustellut tästä asiasta miehesi kanssa?
Tee selväksi, että muutos on tultava. Jos ei hän tule vastaan (esim. vähennä työntekoa), sinä kerrot mitä aiot tehdä. Eli suunnittele valmiiksi, mihin toimiin aiot ryhtyä, niin mies tajuaa, ettei ole tyhjänpuhumista.
Anna miehelle miettimisaikaa, ei loputtomiin.
Sitten päivität tilanteen ja toimit sen mukaan.
ja se VOI muuttua kun sanot mikä sun mielestä mättää ja minkä pitää muuttua. Annat tietyn aikarajan esim 4kk, jos ei muutu niin lataat kovempaa piippuun ja otat asumuseron (harkinta-aikaa) jolla osoitat olevasi tosissasi.
Mulla on avioeron harkinta-aika pyörimässä osittain samoista syistä eli tiedän mistä puhun. Olen tullut siihen tulokseen ettei minun mieheni osaa/pysty muuttumaan, joten vapautan sen kiertoon ja samalla itseni piika-äiti-roolista.
Tienaako hän hyvinkin, kerran noin ahkerasti työtä tekee ja vielä kahdessa paikassa? Onko teidän suhteenne noin muuten ihan hyvällä mallilla, vai löytyykö jotain muitakin ongelmia jota mies kenties pakenee sinne työnsä pariin?
Kiitoksia vastanneille. Tienaahan tuo, mutta pitää tosin rahat itse. Muita ongelmia ei ole paitsi se ettei osaa olla isä, kai se sitä sinne töihin pakenee. Ikuinen lapsi kun on sillein itekkin ettei osaa kasvattaa. Eikä halua olla se joka asettaa rajoja ja kantaa vastuuta. Lapsia hän lahjoo karkeilla ja tavaroilla, kun tulee kotona käymään. Ja antaa periksi esim. nukkumaan menoajoista jne.
Monta kertaa olen puhunut, mutta ei taida auttaa. Taidan tosiaan ottaa kovemmat keinot käyttöön, harkinta-aika kuulosti siltä. Orjaksihan tässä olonsa tuntee, harmi kun on kiltiksi kasvatettu.